Erik Kiviniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erik Kiviniemi (s. 29. syyskuuta 1955 Oravainen)[1] on suomenruotsalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja. Hän oli parhaan miespääosan Jussi -ehdokkaana nimiroolistaan Paul-Anders Simman elokuvassa Sagojogan ministeri (1997)[2]. Hän on johtanut Vaasassa sekä ruotsinkielistä Wasa Teateria (1990–) että suomenkielistä Vaasan kaupunginteatteria (2009–2019) ja on työskennellyt paljon myös Ruotsissa. Vuosina 2003–2008 Kiviniemi toimi teatterinjohtajana Norrbottensteaternissa Pohjois-Ruotsin Luulajassa.[3][4]

Maanviljelijäperheessä Oravaisten Karvatin kylässä varttunut Kiviniemi työskenteli meijerissä ja leipomossa, kunnes revyissä esiintyminen sytytti teatterikipinän[5]. Teatterikorkeakoulusta valmistuttuaan Kiviniemi näytteli Åbo Svenska Teaterissa vuodesta 1981[6]. Hänen ensimmäisiä roolejaan siellä oli nuori Alan Strang Peter Shafferin psykologisessa draamassa Equus.

Örebron lääninteatterissa Ruotsissa Kiviniemi näytteli 1980-luvun alkupuolella Georg Malviuksen ohjauksissa. Näitä olivat Mannen från La Mancha (useita rooleja), Arthur Millerin Utsikt från en bro (Rodolpho), Shakespearen Romeo ja Julia (Romeo) ja Martin Shermanin Bent (Max Bent).

Läpi 1990-luvun jatkuneessa ruotsalaisessa Varustamo-televisiosarjassa Kiviniemi näytteli 53 jaksossa Jussi Tola -nimistä hahmoa ja ohjasikin kymmenkunta sarjan jaksoa 1990-luvun puolivälissä.

Hänen myöhempiä roolejaan Suomen teattereissa olivat eversti Pickering My Fair Ladyssä Vaasan kaupunginteatterissa 2009 ja Willy Loman näytelmässä En handelsresandes död Wasa Teaterissa 2013.[7]

Kiviniemen Suomessa tekemiä ohjaustöitä ovat muun muassa Alla mina söner, Hemsöborna, Birdy, Cyrano, Colorado Avenue, Kauppamatkustajan kuolema, Kuka pelkää Virginia Woolfia? ja Mielensäpahoittaja.[7]

  1. Erik Kiviniemi Elonetissä.
  2. Erik Kiviniemi Elonetissä.
  3. Wasa teater uskoo musiikin voimaan. Helsingin Sanomat, 27.5.1991, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  4. Back, Patrik: Erik Kiviniemi gör sin sista dag som teaterchef: "Jag har gjort en lång värnplikt som chef – min identitet är skådespelarens". Vasabladet, 23.5.2019. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 27.7.2024. (ruotsiksi)
  5. Willows, Elin: Erik Kiviniemi lämnar teaterjobbet men inte teatern Svenska Yle. 30.5.2019. Viitattu 27.7.2024.
  6. Lappeenrantaan neljä näyttelijää. Helsingin Sanomat, 5.2.1981, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  7. a b Erik Kiviniemi Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus Tinfo. Viitattu 27.7.2024.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Erik Kiviniemi