E. A. Saarimaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eemil Arvi Saarimaa, vuoteen 1905 Emil Arvid Söderholm (13. toukokuuta 1888 Mynämäki – 23. tammikuuta 1966 Helsinki) oli kielitieteilijä, suomen kielen opettaja, kielenhuollon asiantuntija sekä Aleksis Kiven teosten tekstikriittinen toimittaja. Hänelle myönnettiin professorin arvo 1950.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaaksi Saarimaa tuli 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1910. Hän oli Virittäjän päätoimittaja 1927–1936. Hän toimi Tyttönormaalilyseon suomen kielen yliopettajana 1934–1952,[2] mitä ennen hän oli opettaja Kallion yhteiskoulussa ja nuorempi lehtori Helsingin 2. suomalaisessa tyttökoulussa ja vanhempi lehtori Suomalaisessa normaalilyseossa.[3] Saarimaa oli tunnettu kielenhuoltaja.[1] Hän kirjoitti moniin painoksiin yltäneen oppikirjan Kielenopas ja muita kielenhuollon oppaita ja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoja. Saarimaa toimitti Aleksis Kiven kootut teokset 1915, 1916 ja 1919. Kotikielen seuran kunniajäseneksi hänet nimitettiin 1948.[3]

E. A. Saarimaan vanhemmat olivat maalari Kaarle Saarimaa ja Hanna Knuutti ja puoliso vuodesta 1932 Alli Korhonen.[3]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin", 1919
  • Kalevalan sanasto koulujen tarpeita varten, 1921
  • Kalevalan vaikutus Aleksis Kiven tyyliin, 1923
  • Uudempi suomalainen kansanlyriikka, 1923
  • Kokoelma ylioppilasaineita, 1924
  • Kielen ja tyylin alalta: kirjoitelmia, 1925
  • Kokoelma ainekirjoitustehtäviä oppikoulun eri asteille, 1925
  • Isänmaallinen lukukirja kouluja varten, 1926
  • Kalevalan selityksiä, 1927 (2. uud. painos)
  • Suomalaisia kansansatuja, 1927 (toim.)
  • Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin, 1929
  • Tyyliseikat äidinkielen opetuksessa, 1929
  • Huonoa ja hyvää suomea: oikeakielisyysohjeita, 1930
  • Runoanalyysin opas: oikeakielisyysohjeita. Huonoa ja hyvää suomea, 1930, V. Arti ja E. A. Saarimaa
  • Eräitä uusia teitä äidinkielen opetuksessa, 1934
  • Kantele: koulun runokirja: valikoima suomalaista runoutta, 1936
  • Valikoima Kantelettaren runoja, 1937 (toim.)
  • Lukemisto uudempaa suomalaista kirjallisuutta, 1940
  • 3000 aineenaihetta, 1957, 2. painos 1960

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Johannes Käis : Yksilöllinen työtapa kouluopetuksessa ; viron kielestä suom. E. A. Saarimaa. WSOY 1935
  • Edv. Laaman : Kommunismin toteuttaminen Venäjällä. WSOY 1935
  • Robert S. Woodworth  : Psykologia; suomentanut Urpo Harva ja E. A. Saarimaa. WSOY 1938, lyh. laitos 1946, 3. painos lyh. laitos 1953
  • Jaan Siiras : Viro neuvostokurimuksessa : piirteitä Viron tapahtumista ja kehityksestä bolševikkivallan aikana vv. 1939-41 ; viron kielestä suomentanut E. A. Saarimaa. WSOY 1942
  • Bengt E. Nyström : Koulumaisterin pakinoita ; suom. E. A. Saarimaa. WSOY 1950 (alkuteos Magisterns språkstund)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Uppslagsverket.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja osa 7 p. 840
  3. ↑ a b c Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 736 (Viitattu 8.12.2018)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=E._A._Saarimaa&oldid=22164754”