Derbent

Derbent Дербент Дербенд Дaрбaнт Dərbənd
vaakuna
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa
Derbent
Koordinaatit: 42°04′N, 48°18′E
Valtio	Venäjä
Tasavalta	Dagestan
Perustettu	300-luvulla
Kaupungiksi (Venäjällä)	1840
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	Kaupunkipiiri
Väkiluku (2010)  ([1])	119 200
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t)	(+7) 87271
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Derbent (lezgiksi, kumykiksi ja ven. Дербе́нт, azeriksi Dərbənd, tabasaraniksi ja avaariksi Дербенд, Derbend, lakiksi Дaрбaнт, Darbant) on kaupunki Kaspianmeren rannalla Dagestanin tasavallan eteläosassa Venäjän federaatiossa lähellä Azerbaidžanin rajaa. Kaupungin kautta kulkee valtatie (M29) ja rautatie etelään Azerbaidžaniin.^[2][3] Derbent on sekä Venäjän että Dagestanin eteläisin kaupunki. Se on Dagestanin pääkaupungin Mahatškalan jälkeen tasavallan kaupungeista suurin ja tärkein^lähde?.

Derbent sijaitsee Rubasjoen eteläpuolella kolmen kilometriä leveällä maakaistaleella Kaspianmeren ja Kaukasus-vuoristoon kuuluvien Tabasaranvuorten välissä, ja toimii näin porttina Kaukasukselle. Monissa kielissä sen nimi tarkoittaa jotain porttiin liittyvää.^lähde?

Derbent on tärkeä liikenteellinen keskus. Kaupungissa on satama ja sen kautta kulkee rauta- ja maantie pääkaupungista Mahatškalasta Azerbaidžanin pääkaupunkiin Bakuun.^lähde?

Kaupungissa on koneenrakennus-, elintarvike-, tekstiili-, kalastusväline-, rakennusaine- ja puuteollisuutta. Se on myös tärkeä brandyalueen keskus.^lähde?

Derbent on tärkeä opiskelukaupunki, jossa on yliopisto ja useita teknillisiä oppilaitoksia. Kaupungissa toimii S. Stalskin mukaan nimetty lezgiläinen draamateatteri.^lähde?

Nähtävyyksiä ovat vanhakaupunki, 500-luvulta peräisin oleva persialainen linnoitus ja useat muut vanhat rakennukset sekä vuoristo- ja merimaisemat. Kaupungissa on säilynyt paljon vanhoja rakennuksia eri valtakausilta, kuten kylpylät, vesisäiliöt, vanhat hautausmaat, khaanin mausoleumi 1700-luvulta ja useita moskeijoita. Vanhin moskeija on Juman moskeija, joka on rakennettu 500-luvulta peräisin olevan kristillisen basilican päälle. Muita moskeijoita ovat 1600-luvulla rakennetut Kyrhlyarin ja Balan moskeijat sekä 1700-luvulla rakennettu Cherteben moskeija. Kaupungin pohjoispuolella on Kirk-lar -niminen muistomerkki niiden kunniaksi jotka kuolivat puolustaessaan Dagestania arabeja vastaan vuonna 728. Kaupungin eteläpuolella on Aleksanterin portti (tunnetaan myös nimellä Kaukasian muuri tai Aleksanterin muuri), joka muureineen ja torneineen on ollut tärkeä puolustuslinnoitus Persian vastaisella rajalla.^lähde?

Vanha kaupunki ja linnoitukset on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.^[4]

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 101 031.^[5] Vuonna 2010 asukasluku oli kohonnut 119 200:aan.^[1] Suurin osa kaupungin väestöstä on azereita. Muut suuret ryhmät ovat lezgit ja tabasaranit.^lähde?

Derbentin sijainti kapealla alavalla seudulla Kaspianmeren ja Kaukasuksen välillä on tehnyt siitä strategisesti tärkeän paikan jo varhaisista ajoista lähtien. Derbentin hallitsija on pystynyt valvomaan alueen kautta kulkenutta kauppaa. Kaupungin hallinta onkin valloitusten myötä vaihtunut usein.^lähde?

Ensimmäinen merkittävä asutuskeskus Derbentin alueella ajoittuu 700-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Alue oli ajoittain Persian hallinnassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Derbent oli 300-luvulle osa Kaukasian Albaniaa ja kaupunki onkin perinteisesti yhdistetty Kaukasian Albanian pääkaupungiksi Albanaksi.^lähde?

Kaupungin nykyinen nimi on persialaista alkuperää (دربند Darband) ja tarkoittaa suljettuja portteja. Se tuli käyttöön 400- ja 500-lukujen vaihteessa, jolloin kaupungin perusti uudelleen Persiaa tuolloin hallinneeseen Sassanidien hallitsijasukuun kuulunut Kavadh I. Sassanidit rakensivat Derbentin linnoituksen 500-luvun alussa. Linnoituksen 20 metriä korkeat muurit ja 30 pohjoiseen suunnattua tornia ovat todennäköisesti Kavadhin pojan Khosrau I:n valtakaudelta. Näin Derbentistä tuli merkittävä sotilaallinen etuvartio ja satama Sassanidien valtakuntaan. Nykyisin se on ainoa jäljellä olevat sassanidien linnoitus. Derbentistä tuli 400- ja 500-luvuilla myös tärkeä kristinuskon leviämisen keskus Kaukasukselle.^lähde?

Vuonna 627 Länsi-Turkkilaisen kaanikunnan hallitsija Tong Yabghu valloitti ja ryösti kaupungin. Hänen seuraajansa, Buri-sad, ei kuitenkaan pystynyt pitämään valloitusta hallussaan, vaan persialaiset valtasivat kaupungin takaisin.^lähde?

Vuonna 654 arabit valloittivat kaupungin. Arabit tekivät Derbentistä tärkeän hallinnollisen keskuksen ja toivat alueelle islamin. Derbentin sijainti Silkkitien solmukohdassa aiheutti sen että kasaarit yrittivät valloittaa kaupunkia kasaarien ja arabien välisissä sodissa.^lähde?

Kalifi Harun al-Rashid asui ajoittain Derbentissä ja loi sille maineen taiteen ja kaupan keskuksena. Arabialaisten historioitsijoiden mukaan 50 000 asukkaan Derbent oli Kaukasuksen suurin kaupunki 800-luvulla.^lähde?

Arabien kalifikunta romahti 900-luvulla ja Derbentistä tuli Derbentin emiraatin pääkaupunki. Emiraatti taisteli usein ilman menestystä naapurimaataan kristillistä Saririn valtiota vastaan. Tämän vuoksi Sarir ajoittain vaikutti Derbentin asioihin. Tästä huolimatta emiraatti ei kuitenkaan joutunut Saririn vallan alle ja jatkoi kukoistuskauttaan mongolien hyökkäykseen vuoteen 1239.^lähde?

Timur Lenk valloitti Derbentin 1300-luvulla. Vuonna 1437 Derbent joutui, nykyisen Azerbaidžanin alueella sijainneen, Širvanin valtion alaisuuteen. Derbent oli 1500-luvulla Turkin ja Persian välisten sotien taistelualueena. Persiaa hallitsi tuolloin Safavidien dynastia. Siihen kuulunut šaahi Abbas I aiheutti turkkilaisille vakavia tappioita 1600-luvun alkupuolella ja palautti Derbentin osaksi Persiaa.^lähde?

Vuonna 1722, venäläis-persialaisen sodan aikana, Venäjän tsaari Pietari Suuri valloitti Derbentin lyhyeksi aikaa. Persian valta alueella vahvistettiin kuitenkin Ganjan sopimuksessa vuonna 1735. Vuonna 1747 Derbentistä tuli Derbentin kaanikunnan pääkaupunki.^lähde?

Persian tutkimusretken aikana vuonna 1796 venäläiset joukot valloittivat Derbentin Valerian Zubovin johdolla. Venäjän ja Persian välillä vuonna 1813 solmitun Gulistanin sopimuksen myötä Derbentistä tuli osa Venäjän keisarikuntaa.^lähde?

• 
  Kaupunkinäkymää Derbentistä ennen vuotta 1917 julkaistussa postikortissa
• 
  Näkymä Derbentin linnoituksesta Kaspianmerelle
• 
  Derbentin linnoitusta kesällä
• 
  Derbentin linnoitusta talvella
• 
  Vanhan kaupungin portti
• 
  Derbentin linnoituksen portti

Dagestanin kaupungit

Pääkaupunki: Mahatškala
Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Derbent | Hasavjurt | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaspijsk | Kiziljurt | Kizljar