Comitia

Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330–476	Itä-Rooma 330–1453 Trebizond 1204–1461 Theodoro 1204–1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Comitiat olivat Rooman tasavallan poliittisessa järjestelmässä kansankokouksia, joilla oli sekä lainsäädäntö- että oikeudellista valtaa. Ne myös valitsivat virkamiehet. Comitioiden tyypit olivat comitia calata, comitia curiata, comitia centuriata ja comitia tributa. Lisäksi oli plebeijien concilium plebis.

Rooman kansankokoukset pystyivät säätämään lakeja taannehtivasti. Lakiehdotukset tulivat virkamiehiltä, kokouksen osanottajat eivät voineet tehdä omia esityksiä. Kansankokouksilla oli myös oikeudellista valtaa, joka tasavallan lopulla osittain siirrettiin oikeusistuimille. Roomassa ei tunnettu vallan kolmijakoa, joten lainsäädännöllinen, oikeudellinen ja toimeenpanovalta sekoittuivat osittain keskenään. Tästä huolimatta vallankäyttöä myös valvottiin monin tavoin.

Vanhin kansankokous oli comitia calata. Se oli olemassa jo esihistoriallisella ajalla. Historiallisen ajan alussa sen merkitys oli jo vähenemässä. Tässä kokouksessa ei äänestetty eikä kansa osallistunut aktiivisesti toimintaan. Kokouksen tarkoitus oli kutsua kansa koolle todistamaan tiettyjä toimia tai kuulemaan ilmoituksia. Ilmoitukset saattoivat koskea ajanlaskua, toimitukset saattoivat olla esimerkiksi uskonnollisten virkamiesten virkaanastujaisia tai testamentin vahvistamista.

Comitia calataa johti pontifex maximus ja se todennäköisesti pidettiin Capitoliumilla. Se koostui vain patriiseista.

Comitia curiata oli toiseksi vanhin kansankokouksista. Se koostui patriiseista, jotka oli järjestetty 30:een curiaan, joista jokaisella oli yksi ääni. Alun perin tämä kansankokous valitsi virkamiehet, antoi heille imperiumin ja sääti lakeja. Myöhemmin sen oikeudet rajoittuivat imperiumin myöntämiseen comitia centuriatassa valituille virkamiehille. Myöhäisessä tasavallassa comitia curiata koostui vain 30 liktorista, joiden katsottiin edustavan curioita.

Comitia centuriata eli sotaväenkokous koostui sekä patriiseista että plebeijeistä, jotka oli jaettu viiteen taloudelliseen luokkaan ja edelleen centurioiksi kutsuttuihin sisäisiin osiin. Kokoukseen osallistuminen edellytti riittävää varallisuutta ja äänestysjärjestelmä takasi, että rikkaimmilla kansanosilla oli selvä etulyöntiasema äänestyksissä. Kokous kutsuttiin vuosittain koolle valitsemaan seuraavan vuoden konsuli ja preettorit. Viiden vuoden välein valittiin kensorit. Varhaisempina aikoina kokous myös toimi tuomioistuimena törkeästä maanpetoksesta syytetyille.

Kokouksessa centuriat äänestivät ensin sisäisesti ja yksittäisten kansalaisten mielipiteistä muodostui centurian ääni. Tämän jälkeen centuriat äänestivät lähtien rikkaimmasta. Ensimmäiset 18 centuriaa pidettiin muodollisessa sadan hengen koossa, kun taas muissa centurioissa oli huomattavasti enemmän ihmisiä. Näin ensimmäiset centuriat saivat äänestyksissä suhteettoman edun.

Comitia centuriata oli alun alkaen ollut ritarisäätyisten sotilaiden kokous, joka oli kokoontunut Campus Martiuksella Rooman ulkopuolella, koska armeijat eivät saaneet astua kaupunkiin. Kokouksen suuruus teki siitä myös monimutkaisen. Se käyttikin lainsäädäntövaltaansa vain harvoin keskittyen yleensä vain virkamiesten valintaan.

Comitia tributa koostui sekä patriiseista että plebeijeistä. Kansalaiset oli jaettu tribuksiin, joita oli 35 ja joista jokaisella oli yksi ääni. Valtaosa kaupungin väestöstä kuului neljään kaupunkitribukseen. Maaseututribuksia oli 31, joten niiden valta oli huomattavasti suurempi. Kansankokous kokoontui Forum Romanumilla ja valitsi muun muassa kvestorit ja sotilastribuunit. Sillä oli huomattavasti oikeudenkäyntivaltaa, kunnes diktaattori Sulla perusti oikeusistuimia, joille oikeudenkäynnit siirrettiin.

Comitia tributan osana oli concilium plebis, joka koostui plebeijeistä. Se valitsi kansantribuunit ja ediili.

Konsulikaudellaan 88 eaa. Sulla sääti lain, jonka mukaan comitia tributa ja concilium plebis saattoivat äänestää vain senaatin antamista lakiehdotuksista. Hän myös järjesti comitia centuriatan niin, että ensimmäisellä luokalla, senaattoreilla ja merkittävimmillä ritareilla, oli lähes puolet kaikista äänistä. Hän vei comitia tributalta ja concilium plebikseltä lainsäädäntövallan.

Kun Marius ja Cinna pääsivät valtaan, nämä uudistukset kumottiin. Sulla palautti ne diktaattorikaudellaan. Sullan kuoltua ne taas kumottiin.

Augustus säilytti yksinvaltaisuudestaan huolimatta joitain tasavaltalaisia muotoja. Hän kuitenkin merkittävästi vähensi kansankokousten merkitystä siirtämällä niiden lainsäädäntövaltaa senaatille. Senaattorit puolestaan keisari nimitti itse. Hänet oli myös valittu useihin virkoihin eliniäksi, joten vaaleja ei tarvinnut pohtia. Tiberius siirsi myös virkamiesten valinnan senaatille. Caligulan kauden jälkeen kansankokoukset eivät enää kokoontuneet.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.