Codex Gigas

Codex Gigas eli Gigas librorum,^[1] josta käytetään joskus myös nimeä Paholaisen Raamattu, on keskiaikainen latinankielinen käsikirjoitus, joka sisältää samojen kansien välissä Raamatun sekä muun muassa historiaa, yleistiedettä ja lääketiedettä käsitteleviä teoksia. Codex Gigas nimitys tulee kirjan valtavasta koosta. Kirjan sivut ovat 89 cm pitkiä ja 49 cm leveitä ja se koostuu 310 pergamentista.^[2]

Codex Gigas on todennäköisesti suurikokoisin keskiaikainen latinankielinen kirja, joka on säilynyt.^[2] Yksi kirjuri on kirjoittanut koko käsikirjoituksen.^[2] Legendan mukaan koko käsikirjoitus valmistui Paholaisen avustuksella vain yhdessä yössä, ja siksi kirjuri piirsi yhdelle sivulle koko sivun kokoisen Paholaisen kuvan.^[3] Siitä tulee myös kirjasta käytetty nimitys Paholaisen Raamattu. Kirjaa pidettiin keskiajalla yhtenä maailman ihmeistä.^[4]

Käsikirjoitus on alun perin kirjoitettu Böömissä, nykyisen Tšekin alueella 1200-luvun alussa, mutta ruotsalaiset toivat sen vuonna 1649 Prahasta sotasaaliina Tukholmaan, jossa sitä nykyään säilytetään Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa.^[5]

Koodeksin kirjoitusajankohta ja -paikka on ajoitettu Böömiin vuosien 1204 ja 1230 välille koodeksiin merkittyjen nimien perusteella. Koodeksin ensimmäiselle sivulle tehtyjen merkintöjen perusteella ensimmäinen tunnettu omistaja, Podlažicen benediktiiniläisluostari, joka sijaitsi nykyisen Tšekin Chrastin kaupungin alueella, panttasi kirjan rahavaikeuksissaan Sedlecin sisterssiläisluostarille vuonna 1295. Alkuperäistä kirjoittajaa ei tunneta, mutta on epätodennäköistä, että näin suurta teosta olisi pystytty tekemään pienessä ja köyhässä Podlažicen luostarissa.^[5]

Seuraavina vuosisatoina koodeksin omistivat eri luostarit Tšekin alueella, kunnes okkultismista kiinnostunut Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Rudolf II lainasi ja jätti palauttamatta sen 1594.^[5]

Vuonna 1649, kolmikymmenvuotisen sodan aikana, ruotsalaiset veivät koodeksin sotasaaliina Tukholmaan, jossa sitä säilytettiin Tukholman linnassa vuoden 1697 linnapaloon saakka. Koodeksi vaurioitui linnapalon aikana. Tarinan mukaan koodeksi pelastettiin heittämällä se ulos ikkunasta. Nykyään koodeksia säilytetään Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa, Tukholmassa.^[5]

Koodeksi koostuu useista yleensä erillisistä latinankielisistä kirjoituksista. Poikkeuksellisesti osa kirjoituksista on sijoitettu Vanhan ja Uuden testamentin väliin. Kirjat on järjestetty seuraavassa esitettyyn järjestykseen:^[4]

• Vanha testamentti (latinankielinen Vulgata-käännös, jossa kuitenkin kirjojen järjestys noudattaa vanhempaa perinnettä).
• Kaksi Josephuksen juutalaista historiaa käsitelevää teosta, Juutalaisten muinaisajat (lat. Antiquitates Judaicae) sekä Juutalaissodan historia (lat. De bello Judaico).
• Isidorus Sevillalaisen keskiaikainen tietosanakirja Etymologiae.
• Kahdeksan lääketieteellistä teosta, muun muassa Ars medicinae, joka oli keskiajan Euroopassa lääketieteen peruskirja.
• Uusi testamentti (Vulgata-käännös muilta osin, mutta Apostolien teot ja Ilmestyskirja noudattavat Vetus latina -käännöstä).
• Kuuluisat kokosivun kuvat paholaisesta ja taivaallisesta kaupungista, joita edeltää käsikirjoituksen muita osia suuremmalla kirjoitettu synnintunnustus.
• Kostas Prahalaisen kirjoittama Böömin kronikka.
• Kalenteri.

Legenda Podlažicen luostarin munkista, joka syntiensä takia aiottiin sulkea umpeen muurattuun huoneeseen, on esiintynyt jo keskiajalla. Munkki yritti saada syntinsä sovitetuksi lupaamalla kirjoittaa maailman suurimman kirjan yhden yön aikana. Huomatessaan tämän mahdottomaksi, munkki pyysi apua Paholaiselta. Paholainen auttoi häntä ja sai tästä hyvästä myös kuvansa kirjaan. Munkki pelastui umpeenmuuraustuomiolta, mutta menetti mielenrauhansa sekä sielunsa Paholaiselle. Myöhemmin munkki kuoli, kun hän Neitsyt Marian avulla irtisanoi sopimuksensa Paholaisen kanssa.^[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Codex Gigas Wikimedia Commonsissa