Bangor (Wales)
| Bangor | |
|---|---|
 Näkymä Bangoriin Bangorvuorelta. |
|
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Osa | Wales |
| Kreivikunta | Gwynedd |
| Perustettu | n. 525 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 6,49 km² |
| Väkiluku (2011) | 16 358 |
| – Väestötiheys | 2 520 as./km² |
Bangor on kaupunki Pohjois-Walesissa. Vuonna 2011 siellä oli noin 16 400 asukasta, joihin ei ole laskettu mukaan kaupungissa toimivan Bangorin yliopiston noin 10 000 opiskelijaa.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bangor sijaitsee Walesin luoteisosassa. Se on Angleseyn saaren muusta Walesista erottavan kapean Menainsalmen rannalla.[1] Kaupungin pinta-ala on 6,49 neliökilometriä.[2]
Monien brittiläisten rannikkokaupunkien tapaan Bangorissakin on pitkä laituri, joka on iltakävelyiden ja seuraelämän keskus. Tämä 472 metriä pitkä rakennelma oli romahtamaisillaan ja aiottiin purkaa vuonna 1974, mutta kaupunkilaisten vaatimusten ja anteliaiden rahankeräysten takia se säilytettiin ja kunnostettiin.[3]
Kaupungin itäreunalla on Penrhynin satama, joka oli merkittävä kattolaattojen vientisatama siihen aikaan, kun monien kaupunkitalojen katot ympäri maailmaa katettiin walesilaisella saviliuskeella.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin historia alkaa Bangorin luostarin rakentamisesta 500-luvun alkupuolella. Nimi Bangor tulee kymrinkielisestä paaluvarustusta tarkoittavasta sanasta; luostarin paikalla lienee ollut aiemmin jonkinlainen suojapaikka lähiseudun asukkaille.[5] Luostarin ja kirkon perusti pyhä Deiniol, ja se oli kelttikristillisyyden keskuspaikkoja.[1]
Luostarin paikalle rakennettiin 1100–1200-luvuilla Deinoille omistettu katedraali. Sitä on muokattu vuosisatojen kuluessa, eikä siinä sen nykyisessä muodossa näy jälkiä kaikkein vanhimmista rakenteista. Katedraalia vauroittivat normannit, Englannin kuningas Juhana Maaton ja 1400-luvun alussa walesilainen kapinajohtaja Owain Glyndŵr.[1]
Bangorin valtuusto perustettiin kuninkaallisella määräyksellä vuonna 1883. Suurin osa kunnallisista vastuista siirrettiin vuonna 1974 Arfonin hallintopiirille, mutta samana vuonna Bangor sai kuningatar Elisabet II:lta kaupunginoikeudet.[6]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bangorissa oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 16 358 asukasta.[2] Väestöstä 39,7 prosentilla oli kymri-identiteetti. Brittiläiseksi itsensä koki 18,8 prosenttia ja englantilaiseksi 16,9 prosenttia väestöstä.[7]
Bangorin asukkaista 36,4 prosenttia osasi vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan puhua kymrin kieltä. Puhua, kirjoittaa ja lukea osasi 28,0 prosenttia bangorilaisista. Kymrin kieltä ei osannut 51,0 prosenttia väestöstä.[8]
Kristittyjä bangorilaisista oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 47,8 prosenttia bangorilaisista. Muslimien osuus oli 4,8 prosenttia, ja muiden uskontojen osuus 2,0 prosenttia. Uskonnottomia oli 38,0 prosenttia väestöstä.[9]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Bangor Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Cyfrifiad 2011 – Ystadegau i Wynedd / 2011 Census – Statistics for Gwynedd (pdf) Gwynedd Council. Viitattu 25.12.2017. (kymriksi) (englanniksi)
- ↑ Bangor Pier Heritage Trail
- ↑ Penrhyn Quarries Narrow Gauge Railway Museum
- ↑ Bangor Red Dragon Wales
- ↑ History Of The Council Bangor City Council. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Cyfrifiad 2011 – Ystadegau i Wynedd / 2011 Census – Statistics for Gwynedd: Hunaniaeth genedlaethol / National identity (pdf) 2/2013. Gwynedd Council. Viitattu 25.12.2017. (kymriksi) (englanniksi)
- ↑ Cyfrifiad 2011 – Ystadegau i Wynedd / 2011 Census – Sgiliau iaith Gymraeg: Hunaniaeth genedlaethol / Welsh language skills (pdf) 2/2013. Gwynedd Council. Viitattu 25.12.2017. (kymriksi) (englanniksi)
- ↑ Cyfrifiad 2011 – Ystadegau i Wynedd / 2011 Census – Sgiliau iaith Gymraeg: Crefydd / Religion (pdf) 2/2013. Gwynedd Council. Viitattu 25.12.2017. (kymriksi) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bangor Wikimedia Commonsissa