Aurajoen ratasilta

Aurajoen ratasilta
Raiteita	1
Ylittää	Aurajoen
Sijainti	Turku
Ylläpitäjä	Liikennevirasto
Siltatyyppi	teräksinen levypalkkisilta
Pisin jänneväli	24 m
Pituus	180 m
Avattu liikenteelle	1954
Koordinaatit	60°27.647′N, 022°16.756′E
Helsinki–Turku Km   Lyh. Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama valtatie 8:n ylitys 193,0 Tku Turku päärautatieasema valtatie 9:n alitus  Toijalaan Aurajoki (silta) Iti Ikituuri valtatie 1:n ylitys valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa valtatie 1:n ylitys 187 Lst Lauste 185 Maja (Varissuo) 183 Lit Littoinen 181 Nna Nunna Uitto valtatie 1:n alitus 178 Run Runko 176,2 Pik Piikkiö kantatie 40:n alitus 174 Mak Makarla valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Tok Toikkala Paimionjoki seututie 181:n ylitys 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala vanha ratalinja 149 Talola Pepallonmäki 146 Häntälä Halikko vanha ratalinja 144 Hlk Halikko seututie 224:n ylitys Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja seututie 110:n alitus 138,9 Slo Salo Salonjoki Tottola Lavianmäki Tottolan sorakuoppa kantatie 52:n alitus 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto vanha ratalinja Märjänmäki Kisakallio Pö Perniö Lemunmäki 121 Erv Ervelä (vanha) vanha ratalinja 115,1 Erv Ervelä (uusi) vanha ratalinja Harmaamäki Haukkamäki Kaivosmäki Ks Koski Kiskonjoki Kelkkala vanha ratalinja 104 Kvl Kuovila Brödtorp seututie 104:n alitus 95 Fiskari seututie 111:n alitus 93,6 Pku Pohjankuru vanha ratalinja Högbacka Pohjankurun vanha tunneli Jokisuunkoski Åminne Köpskog Pin Pinjainen Bäljens seututie 111:n alitus vanha ratalinja  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle valtatie 25:n alitus 78 Ksl Kaunislahti Västankvarnin soravaihde 73 Vst Vesta 69,5 Iko Inkoo 69,0 seututie 186:n alitus 64 Th Tähtelä 60 Röt Rödbrott Rödbrottin vaihde 59 Tys Tyris 58 Plä Päivölä 55 Käk Käkelä 50,7 Sti Siuntio 50,0 seututie 115:n ylitys vanha ratalinja 49 Vm Viima Siuntionjoki Riddarbacken Lillgård 46,9 Ket Ketola vanha ratalinja 44 Kl Kela  Båtvikiin (purettu) 41 Vhm Vuohimäki 39,4 Jep Jeppas 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Plt Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila valtatie 1:n alitus 17,6 Kvh Koivuhovi (uusi) 17 Koivuhovi (vanha) 16,0 seututie 114:n ylitys 15,8 Kni Kauniainen 14,5 Kehä II:n ylitys 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle Kehä I:n alitus seututie 110:n ylitys seututie 120:n alitus 6,4 Hpl Huopalahti valtatie 3:n ylitys 5,4 Haaga 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema Pasila alapihalle  Katajanokalle (pur.) 0,1 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Aurajoen ratasilta^[1][2][3]) on rantaradan silta, joka ylittää Aurajoen Turun Raunistulassa. Sillalla on myös kevyen liikenteen väylä.

Alkuperäinen rautatiesilta avattiin käyttöön vuonna 1899. Se oli paraabeliristikkosilta, jossa ristikko oli raiteen alapuolella. Sillan kolme keskimmäistä jänneväliä olivat pituudeltaan 34 metriä ja niiden kummallakin puolella oli kolme 12 metriä pitkää jännettä. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1954^[4]. Ristikkokannattajat korvattiin levypalkeilla, jotka olivat tuolloin Suomen pisimmät.^[5]

Sillan kannattajien vaihdon teki A. Ahlstöm Oy:n Varkauden konepaja^[6]. Yhdeksänaukkoisen sillan kokonaispituus on 180 metriä ja pisin jänne on 34 metriä^[3], joka on Suomen rataverkon pisin ei-jatkuvan levypalkin aukko^[6]. Aukko on myös Suomen rautateiden kolmanneksi pisin teräksinen levypalkkisillan aukko, sitä pidempiä ovat Saimaan kanavan ratasillan 42 metrin aukko Lappeenrannassa ja Syrjäsalmen ratasillan 45-metrinen aukko Karjalan radalla Kiteellä^[3]. Syrjäsalmen silta on vuodelta 1966 ja Saimaan kanavan ratasilta vuodelta 1967^[3].

Rautatiesillalla on kevylle liikenteelle tarkoitettu väylä, joka oli vuodesta 2004 suljettuna jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä. Sen puolesta nousi kansanliike, ja silta avattiin jälleen kevyelle liikenteelle levennettynä vuonna 2009.^[7] Vuodesta 2018 lähtien sillan kevyen liikenteen väylällä pyöräily on ollut kielletty.

Rautatiesilta joudutaan purkamaan ja tilalle rakennetaan uusi silta Turun ja Kupittaan välisen rataosuuden kaksiraiteistamisen yhteydessä^[8]. Uudelle sillalle ei ole mahdollista rakentaa kevyen liikenten väylää, joten kevyelle liikenteelle rakennetaan oma silta uuden sillan viereen^[9].

• Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6