August von Mackensen
Anton Ludwig August von Mackensen (6. joulukuuta 1849 – 8. marraskuuta 1945) oli saksalainen sotamarsalkka ja yksi Saksan korkeimmista sotilasjohtajista ensimmäisen maailmansodan aikana.
Mackensen aloitti sotilasuransa vuonna 1869 yksivuotisena vapaaehtoisena 2. preussilaisessa henkihusaarirykmentissä. Saksan–Ranskan sodassa Mackensen palveli reserviupseerikokelaana ja sai lokakuussa 1870 2. luokan Rautaristin suoritettuaan rohkean ja menestyksekkään tiedustelutehtävän. Sodan jälkeen Mackensen suoritti yliopisto-opintoja Hallessa, mutta palasi vuonna 1873 Preussin armeijaan ja aloitti ammattisotilaan uransa. 1800-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana Mackensen palveli muun muassa prikaatin adjuntanttina, yleisesikunnan päällikön adjuntattina, 1. henkihusaarirykmentin komentajana ja keisari Vilhelm II:n adjutanttina. Hänet aateloitiin vuonna 1899. Maailmansodan alussa vuonna 1914 Mackensen toimi XVII armeijakunnan ja yhdeksännen armeijan komentajana itärintamalla. Tunnustuksena menestyksekkäistä sotatoimista itärintamalla Mackensenille myönnettiin Preussin korkein sotilaallinen kunniamerkki Pour le Mérite 27. marraskuuta 1914. Sotamarsalkaksi hänet ylennettiin vuonna 1915. Loppusyksystä 1915 alkaen hän johti menestyksekkäästi Serbian valloitusta ja sen jälkeen Romanian vastaista rintamaa. Seitsemäntenä tammikuuta 1917 Mackensenille myönnettiin Rautaristin suurristi, joita jaettiin koko sodan aikana vain viisi kappaletta. Hän jäi eläkkeelle armeijasta vuonna 1920.
Weimarin tasavallan aikana Mackensen toimi Stahlhelm-järjestössä ja esiintyi myöhemmin Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vallan symbolisena tukijana.
Jättäessään tehtävänsä 1. henkihusaarirykmentin komentajana 1898 Mackensen sai rykmentin à la suite -statuksen eli oikeuden kantaa sen univormua myös sen jälkeen kun hänen palveluksensa rykmentissä oli päättynyt. Mackensen tuli tunnetuksi käyttämällä usein kenraalina ja marsalkkana sekä vielä eläkkeelläkin näyttävää henkihusaariunivormuaan. Univormu ja sen lakkiin jo 1700-luvulta asti kuulunut valtava pääkallokokardi saattoi innoittaa myös SS-järjestöä ottamaan käyttöön mustat univormut ja Totenkopf- eli pääkallokokardit.
Mackensen osallistui korkeasta iästään huolimatta maanpaossa kuolleen keisari Vilhelm II:n hautajaisiin Hollannissa vuonna 1941 käyttäen yhä husaariunivormuaan.
August von Mackensenin poika oli kenraalieversti Eberhard von Mackensen.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August von Mackensen Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
