Alaskirjaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alaskirjaus eli arvon alennus tarkoittaa omaisuuserän tasearvon pienentämistä. Alaskirjaus voidaan tehdä osittaisena arvonalentumisena tai arvonalentumisena, jossa tasearvo nollautuu. Alaskirjaukset joudutaan tekemään tilinpäätöksen yhteydessä tilikauden lopussa, jos tase-eriä joudutaan arvostamaan uudelleen tilinpäätösajankohdan tilanteen mukaisesti. Tilinpäätöksessä saamisten arvo on selvitettävä saamiskohtaisesti. Yleisiä alaskirjattavia eriä ovat erilaiset saamiset, erityisesti kun ne arvioidaan sellaisiksi, että niitä ei saada. Yrityksillä yleisiä tällaisia ovat myyntisaamiset ja pankeilla luotot. Alaskirjauksia voidaan tehdä myös esimerkiksi varastosta ja liikearvosta.

Alaskirjaus vaikuttaa tuloslaskelmassa negatiivisesti ja pienentää tulosta. Alaskirjatut myyntisaamiset vähennetään tuloslaskelmassa erässä ”Liiketoiminnan muut kulut”. Rahalainoista aiheutuneet luottotappiot vähennetään tuloslaskelman ryhmässä ”Rahoitustuotot ja -kulut”. Alaskirjaukset johtavat tappioihin, mutta nämä tappiot ”ovat vain paperilla”. Yritys voi pyrkiä tekemään alaskirjaukset siten, että niiden avulla kyetään pienentämään näytettävää tulosta ja minimoimaan veroja. Yritys voi pyrkiä tekemään alaskirjaukset kerralla tilikauden lopussa tai yhtenä kvartaalina, jolloin seuraavana tilikautena tai kvartaalina ei enää tulisi alaskirjauksia.

Alaskirjauksilla voidaan myös kasvattaa seuraavien tilikausien tulosta, nimittäin kun tasearvo pienenee, pienenevät myös tasearvosta laskettavat tulevaisuuden poistot. Poistot vähennetään tuloksesta, ja poistoja pienentämällä tulos paranee vastaavalla summalla. Esimerkiksi UPM-Kymmene ja Stora Enso ovat tehneet näin.[1]