Aktiivinen galaksi

Aktiivinen galaksi on galaksi, joka säteilee huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä sen tähdet, hehkuvat kaasusumut ja pöly pystyvät säteilemään. Ylimääräinen säteily tulee yleensä tiiviistä galaksin ytimestä, josta monesti purkautuu suihkuja. Aktiiviset galaksit säteilevät tyypistä riippuen runsaasti infrapunaa, radioaaltoja, ultraviolettia, röntgensäteitä ja gammasäteitä.^[1]

Aktiivisia galakseja ovat mm. radiogalaksit, kvasaarit ja Seyfertin galaksit^[2]. Esimerkiksi Neitsyen jättiläisgalaksi M87 on aktiivinen elliptinen galaksi, josta lähtee suihku.^[3] Monilla radiogalakseilla on kaksi symmetristä "siipeä" jotka ovat syntyneet suihkusta, ja jotka säteilevät radioalueella. Tunnettu on myös elliptinen Centaurus A.^[4]

Aktiivisten galaksien ytimistä käytetään lyhennettä AGN (engl. Active Galactic Nuclei)^[2] ja sitä ympäröivää varsinaista galaksia kutsutaan AGN:n emogalaksiksi. Ytimestä lähtevät suihkut säteilevät kirkkaasti radioalueella, ja näin havaitaan katselusuunnasta riippuen joko radiogalaksi tai kvasaari. Aktiivisen galaksin ytimessä oletetaan olevan 10⁷–10⁹ Auringon massainen musta aukko, johon syöksyy ainetta sitä kiertävästä kiekosta.^[5] Mustaan aukkoon syöksyvä aine kasautuu kertymäkiekoksi.^[6] Magneettikentät sinkoavat ainetta valtavalla nopeudella kertymäkiekon navoista poispäin. Täysin suihkujen syntymisen teoriaa ei tunneta.^[6]

Kaikkien aktiivisten galaksien, kvasaarien, radiogalaksien ja Seyfertin galaksien perusrakenne on sama. Kohteet vain nähdään eri suunnista.^[6]

• Karttunen, Hannu: ”Galaksit”, Tähtitieteen perusteet. Ursa ry, 2010. ISBN 978-952-5329-82-7

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aktiivinen galaksi Wikimedia Commonsissa