Aare
Aare | |
---|---|
Aare virtaa Bernin läpi. |
|
Alkulähde | Grimselsola, Guttannen |
Laskupaikka | Rein, Koblenz |
Maat | Sveitsi |
Pituus | 288 km |
Alkulähteen korkeus | 2 303 m |
Virtaama | 560 m³/s |
Valuma-alue | 17 617 km² |
Aaren valuma-alue ja tärkeimmät sivujoet. |
Aare (saks. Aare, ransk. Aar, ital. Aar) on Reinin vesimäärältään suurin sivujoki ja pisin Sveitsissä kokonaan virtaavista joista. Joen keskivirtaama alajuoksulla (Untersiggenthalissa) on 560 m³/s. Sen kokonaispituus on 288,2 kilometriä.[1] Aaren vesistön valuma-alue kattaa puolet Sveitsistä.
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aaren alkulähde on Aargletscherjäätiköillä (Oberaargletscher, Unteraargletscher), Grimselsolan länsipuolella, noin 2 300 metrin korkeudessa, Guttannen-nimisessä kunnassa, Bernin kantonissa. Alkuosalla joki virtaa Haslitalin laaksossa luoteeseen, Brienzerseen- ja Thuninjärven kautta, Bernin ohi, Bieljärveen. Biel/Biennen jälkeen Aare virtaa koilliseen Solothurnin, Oltenin ja Aaraun läpi. Aare laskee Reiniin Pohjois-Sveitsissä, Aargaun kantoniin kuuluvassa Koblenzin kunnassa. Matkallaan Oberaargletscheriltä Reinille joki laskeutuu noin 1 990 metriä.
Aaren vesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aaren vesistön valuma-alue on 17 617 km². Valuma-alueen keskikorkeus on 1 050 metriä mpy. Vesistön itäisimmät alueet ovat Liechtensteinin rajan tuntumassa, Sargansin länsipuolella. Valuma-alueen läntisimmät osat ovat Geneven pohjoispuolella Juravuoristossa.
Aaren merkittävimmät sivujoet vasemmalla rannalla ovat Kander ja Saane. Oikeanpuoleisen rannan merkittävimmät sivujoet ovat Emme, Reuss ja Limmat.
Sähkön tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aaren alkulähteillä on neljä patojärveä, joihin kerätään jäätiköiden sulamisvesiä ja säädetään alkuosan virtaamaa. Patojärvet ovat
- Oberaarsee (pinnankorkeus suurimmillaan 2 303 m mpy.)
- Grimselsee (1 909 m)
- Räterichsbodensee (1 767 m)
- Gelmersee (1 849 m).
Joessa on kolmisenkymmentä vesivoimalaitosta.[2] Kolme Sveitsin kaikkiaan neljästä ydinvoimalaitoksesta sijaitsee Aaren varrella (Mühleberg, Gösgen, Beznau).[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D8747, Aare) Bern: Stiftung HLS. Arkistoitu 17.2.2010. Viitattu 30.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 30.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi),(retoromaaniksi), (englanniksi)
- Hydrologisches Jahrbuch (pdf) (Hydrologinen tilasto) Hydrologisches Jahrbuch der Schweiz 2008. 25.11.2009. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 30.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hydrologische Grundlagen und Daten - Informationssysteme und Methoden - Gewässernetz (pdf) (Luettelo Sveitsin pisimmistä joista) Flüsse der Schweiz mit Gewässerlängen über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 7.4.2013. (saksaksi)
- ↑ National map -karttapalvelun tietokanta: Energy and economy - Energy resources - Hydropower statistics
- ↑ National map -karttapalvelun tietokanta: Energy and economy - Energy resources - Nuclear Power Plants
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aare Wikimedia Commonsissa