7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugen
Divisioonan tunnus
Divisioonan tunnus
Toiminnassa 1942–1945
Valtio  Saksa
Puolustushaarat Waffen-SS
Komentajat
Tunnettuja komentajia Arthur Phleps (1942–1943)
Karl Reichsritter von Oberkamp (1943–1944)
Otto Kumm (1944–1945)
August Schmidthuber (1945)

7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugen (saks. 7.SS-Freiwilligen-Gebirgs-Division Prinz Eugen) oli toisen maailmansodan aikana Saksan Waffen-SS:ään kuulunut sotilasyksikkö. Divisioonaan värvättiin etnisiä saksalaisia (Volksdeutsche) Baanaatista (Kroatia, Serbia) ja Transilvaniasta (Unkari, Romania).[1] Vuonna 1942 muodostettu divisioona toimi poliisiyksikkönä Jugoslavian alueella.

Divisioonaan kerättiin joulukuun 1942 loppuun mennessä 21 102 miestä. Se perustettiin 1. maaliskuuta 1942 ja nimettiin 1600–1700-lukujen taitteessa turkkilaisia vastaan taistelleen itävaltalaisen kenraali prinssi Eugen Savoijilaisen mukaan.[2] Yksikkö koostui aluksi vapaaehtoisista etnisistä saksalaisista[3] lähinnä Serbian ja Kroatian alueilta, mutta myös Romaniasta ja Unkarista. Kun alueilta alettiin värvätä miehiä, myös Prinz Eugen otti vastaan värvättyjä. Se varustettiin täysin vallatuilta alueilta sotasaaliiksi saadulla materiaalilla, kuten ranskalaisilla kevyillä panssarivaunuilla ja tšekkiläisillä konekivääreillä.[4]

Divisioonan käyttötarkoitus oli turvata Saksan valtaamat alueet lähinnä Balkanilla. Se taistelikin toistuvasti Titon ja Draža Mihailovićin johtamia partisaaneja vastaan Jugoslaviassa syksyyn 1944 saakka.[4] Puna-armeijan edettyä Balkanille Prinz Eugen siirtyi taistelemaan neuvostoliittolaisia ja bulgarialaisia yksiköitä vastaan. Tällöin divisioona suojasi 350 000 saksalaisen vetäytymistä Kreikasta.[5]

Loppuvuoden 1944 puna-armeija ajoi divisioonaa länteen pitkin Jugoslaviaa aiheuttaen sille kovia tappioita. Toinen alueella ollut SS-divisioona Skanderbeg kärsi niin suuria tappioita, että sen jäännökset sulautettiin Prinz Eugenin 14. rykmenttiin, joka sai puolestaan sai kunnianimen Skanderbeg.[5]

Tammikuussa 1945 divisioona taisteli jälleen Titon partisaaneja ja myös puna-armeijaa vastaan. Se joutui vetäytymään aina Kroatiaan, jossa se sai hetkellisesti pidettyä asemat huhtikuun lopulla. Toukokuun alussa Prinz Eugen vetäytyi Sloveniaan, jossa se antautui Jugoslavian joukoille 11. toukokuuta 1945.[5]

Prinz Eugenia syytettiin ”syyllistymisestä joihinkin toisen maailmansodan pahimmista sotarikoksista”.[2]

Toukokuussa 1943 operaatio Mustan aikana divisioona valtasi Niksicin piirikunnan Montenegrossa. Divisioonan SS-miehet murhasivat aseettomia siviilejä, polttivat taloja ja ryöstivät koteja ja tuhosivat kokonaisia kyliä kiduttaen ja murhaten miehiä, naisia ja lapsia. Kokonaisia perheitä poltettiin talojensa mukana. 121 siviiliä, lähinnä naisia tapettiin. Mukana oli myös 29 6-14-vuotiasta lasta ja 30 60–92-vuotiasta.[2]

Maaliskuussa 1944 Prinz Eugen valtasi Otokin, Conjin, Rudan ja Dolac Dolnjin kylät. Kaikki 834 asukasta teurastettiin ja heidän ruumiinsa poltettiin, kuten myös yli 500 taloa.[2]

Yksiköstä käytetyt nimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Freiwilligen-Gebirgs-Division
  • SS-Freiwilligen-Division Prinz Eugen
  • SS-Freiwilligen-Gebirgs-Division Prinz Eugen
  • 7. SS-Freiwilligen-Gebirgs-Division Prinz Eugen
  • Gordon Williamson: Waffen-SS - Saksan eliittijoukot 1933-1945. Koala-Kustannus, 2006 (alkup. 2003). ISBN 952-5186-68-7