1920

Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

• 1. tammikuuta – Grankullan taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Espoon kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi (vuonna 1949 suomenkieliseksi nimeksi tuli Kauniainen). Kullaa erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kunnaksi.
• 2. tammikuuta – Palmerin ratsiat : Yhdysvalloissa pidätettiin oikeusministeri A. Mitchell Palmerin ja J. Edgar Hooverin johtamassa suurratsiassa yli 4 000 kommunisteiksi ja anarkisteiksi epäiltyä sekä syndikalistisen Industrial Workers of the World-ammattiliiton (IWW) aktiiveja, mitään todisteita vallankumoushankkeista ei kuitenkaan löydetty.
• 3. tammikuuta – Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 31. joulukuuta 1919 solmittu aselepo astui voimaan. Neuvosto-Venäjän hallitus tunnusti samalla Viron itsenäisyyden. ^[1]
• 7. tammikuuta – Venäjän sisällissota: amiraali Koltšakin joukot antautuivat Krasnojarskissa.
• 10. tammikuuta – Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versailles’n rauhan.
• 10. tammikuuta – Maisteri Lauri Pihkala esitteli yhdysvaltalaisen baseballin pohjalta kehittämänsä pitkäpallopelin, pesäpallon edeltäjän.
• 12. tammikuuta – Bordeauxsta Dakariin matkalla olleen ranskalaisen SS Afrique-matkustajalaivan haaksirikossa Biskajan lahdella kuoli 575 matkustajaa ja miehistön jäsentä ja vain 34 pelastui.
• 18. tammikuuta – Helsingissä pidettiin ”reunavaltioiden” konferenssi, johon osallistuivat Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan edustajat. Neuvottelut tähtäsivät yhteisen puolustusliiton muodostamiseen Neuvosto-Venäjän oletettua uhkaa vastaan.
• 28. tammikuuta – Petsamoa miehittämään lähetetty jääkärimajuri K. M. Walleniuksen johtama retkikunta ylitti Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajan.
• 30. tammikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta.
• 2. helmikuuta – Ranskalaisjoukot miehittivät Memelin alueen.
• 2. helmikuuta – Tarton rauhansopimus solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä, samalla Viron itsenäisyys tunnustettiin.
• 7. helmikuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä käynnistyi säännöllinen postin ja matkustajien kuljetus lentokoneilla. Lentoliikenne jatkui 16. maaliskuuta saakka, jolloin jäätilanne salli laivaliikenteen aloittamisen.^[2]
• 8. helmikuuta – Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.
• 10. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin.
• 10. helmikuuta – Pohjois-Schleswigissä järjestetyssä kansanäänestyksessä 74,9% äänestäneistä kannatti alueen liittämistä Tanskaan.
• 21. tammikuuta – Venäjän sisällissota: Puna-armeija valtasi Arkangelin valkoisilta. Kenraali Jevgeni Millerin hallitus oli paennut kaupungista kolme päivää aikaisemmin jäänmurtajalla.
• 24. helmikuuta – Saksan työväenpuolue piti suuren joukkokokouksen Hofbräuhaus-olutravintolassa Münchenissä. Puolueen uudeksi nimeksi tuli Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) ja Adolf Hitler julkisti kokouksessa puolueen 25 kohdan ohjelman.
• 26. helmikuuta – Saksalaisen Tri Caligarin kabinetti-kauhuelokuvan ensi-ilta oli Berliinissä.
• 28. helmikuuta – Turun yliopisto perustettiin.
• 29. helmikuuta – Tšekkoslovakian ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin maan kansalliskokouksessa.
• 1. maaliskuuta – Miklós Horthy nimitettiin Unkarin valtionhoitajaksi.
• 1. maaliskuuta – Suomen Taideyhdistys sai arvokkaan lahjoituksen taidemaalari Ilja Repinin luovuttaessa sille 29 teosta omasta kokoelmastaan.
• 10. maaliskuuta – Hjalmar Branting muodosti Ruotsiin sosialidemokraattisen hallituksen.
• 13. maaliskuuta – Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa. Weimarin tasavallan hallitus joutui pakenemaan Berliinistä mutta kaappaus epäonnistui kun maassa julistettiin yleislakko.
• 13. maaliskuuta – Venäjän sisällissota: Puna-armeija valtasi Murmanskin valkoisilta.
• 13. maaliskuuta – Amerikkalainen sanomalehtimies John Reed pidätettiin Turun satamassa. Venäjältä länteen palaamassa ollut Reed oli piiloutunut Tukholmaan lähdössä olleen S/S Oihonna-laivan hiilikomeroon ja hänellä oli mukanaan suuri rahasumma ja jalokiviä.^[3]
• 15. maaliskuuta – 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin.
• 18. maaliskuuta – Tyrvään Yhteiskoulun rakennus Vammalassa tuhoutui tulipalossa.

• 1. huhtikuuta – Reserviupseerikoulun ensimmäinen kurssi alkoi Haminassa.
• 2. huhtikuuta – Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan Ranskalta luvan siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle.
• 2. huhtikuuta – Karttulan vuonna 1888 valmistunut kirkko paloi pitkäperjantaina perustuksiaan myöten.
• 6. huhtikuuta – Ranska miehitti Frankfurtin.
• 12. – 24. huhtikuuta – Suomen ja Neuvosto-Venäjän edustajat kävivät tuloksettomia aseleponeuvotteluita Rajajoen rautatieasemalla.
• 16. huhtikuuta – Kissakoski Oy:n hirsinen paperitehdasrakennus ja paperikone paloivat maan tasalle Hirvensalmella.
• 19. huhtikuuta – Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta.
• 23. huhtikuuta – Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain.
• 23. huhtikuuta – Puolan–Neuvosto-Venäjän sota: puolalaiset ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa.
• 26. huhtikuuta – Ludowika ja Walter Jakobsson toivat itsenäiselle Suomelle ensimmäisen olympiakultamitalin pariluistelusta Antwerpenin olympiakisoista.
• 6. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon äänin 152–27.
• 7. toukokuuta – Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin.
• 12. toukokuuta – Turun sähkölaitoksen höyrykone räjähti ja kahdeksan työntekijää sai surmansa.^[4]
• 15. toukokuuta – Helsingissä perustettiin Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Hjalmar Eklund ja puoluesihteeriksi Arvo Tuominen.
• 16. toukokuuta – Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d’Arcin pyhimykseksi.
• 16. toukokuuta – Ensimmäiset Suomen armeijalle hankitut panssarivaunut esiteltiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Helsingin Senaatintorilla.
• 17. toukokuuta – Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyivät miehittämistään Saksan kaupungeista.
• 17. toukokuuta – Lentäjävänrikit Stenbäck ja Chanson saavuttivat Suomen ja Pohjoismaiden korkeuslentoennätyksen 6 000 metriä Bréguet-koneella Utissa.^[5]
• 18. toukokuuta – Opettaja, hänen palvelijansa ja 30 koululaista hukkuivat heidän veneensä kaaduttua Säkkijärvellä.
• 18. toukokuuta – Tulipalo tuhosi Ulvilassa sijaitsevan 800 asukkaan Harjunpään kylän lähes kokonaan. Palossa menehtyi kaksi ihmistä.
• 1. kesäkuuta – Espanjan kommunistinen puolue perustettiin.
• 4. kesäkuuta – Trianonin rauha allekirjoitettiin Versaillesissa. Unkari menetti rauhan nojalla kaksi kolmannesta entisestä pinta-alastaan ja uusien rajojen ulkopuolelle jäi 3 miljoonaa etnistä unkarilaista.
• 5. kesäkuuta – Ahvenanmaan Ruotsiin liittämistä ajaneet Julius Sundblom ja Carl Björkman vangittiin ja asetettiin syytteeseen maanpetoksen valmistelusta.
• 7. kesäkuuta – Suomi tunnusti Viron itsenäisyyden.
• 7. kesäkuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ja rouva Ester Hällström (o.s. Elfving) avioituivat Helsingissä. Avioliitto oli kummankin toinen.
• 8. kesäkuuta – Neuvosto-Karjalassa perustettiin Karjalan työkansan kommuuni, jonka johtajaksi tuli Edvard Gylling.
• 12. kesäkuuta – Puna-armeija valtasi takaisin Kiovan.
• 12. kesäkuuta − Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Tartossa.
• 15. kesäkuuta – Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle.
• 27. kesäkuuta – 6. heinäkuuta – Suomen ensimmäiset messut järjestettiin Helsingissä Johanneksenkirkon kentällä.

• 2. heinäkuuta – Puna-armeija jatkoi hyökkäystään Puolaan.
• 5. – 6. heinäkuuta – Uuraan Ravansaaressa tuhoutui tulipalossa 15 – 20 000 standarttia puutavaraa Suomalaisen Puuliike-Osakeyhtiön, A. Ahlström Oy:n ja Hackman & Co:n lautatarhoissa. Lisäksi palossa tuhoutui useita rakennuksia ja Amerikan Punaisen Ristin Venäjää varten varatut varastot. Tulipalon vahingot olivat yhteensä noin 40 miljoonaa markkaa ja lisäksi neljä paloa paennutta miestä hukkui, kun heidän veneensä syttyi tuleen. Palo sai alkunsa hinaajasta lentäneestä kipinästä.^[6]
• 12. heinäkuuta – Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
• 17. heinäkuuta – Maanpetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen tuomitut Julius Sundblom ja Carl Björkman vapautettiin vankilasta presidentti K. J. Ståhlbergin armahdettua heidät.
• 20. heinäkuuta – Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken paperitehtaat yhdistyivät Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ksi.
• 1. elokuuta – Ison-Britannian kommunistinen puolue perustettiin.
• 2. elokuuta – Katolilaiset mellakoivat Belfastissa.
• 2. elokuuta – Haagiin perustettiin pysyvä kansainvälinen tuomioistuin.
• 11. elokuuta – Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden.
• 12. elokuuta – Helsingissä Töölöstä keskikaupungille matkalla ollut raitiovaunu suistui kiskoilta Läntisellä viertotiellä. Moottorivaunu mursi katua reunustaneen rauta-aidan ja putosi katuvallilta alas kaksi metriä alempana olleelle kadulle vaurioituen pahoin perävaunun jäädessä katukäytävälle. Raitiovaunussa ei ollut matkustajia. Raitiovaunun kuljettaja säilyi vammoitta, mutta rahastaja loukkaantui.^[7]
• 13. elokuuta – Kaksiviikkoinen Varsovan taistelu alkoi. Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta.
• 13. elokuuta – Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat Tartossa välirauhasopimuksen, jossa sovittiin aselevosta ja demarkaatiolinjoista maiden välillä.^[8]
• 19. elokuuta – Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu alkoi saksalaisia vastaan.
• 20. elokuuta – Antwerpenin kesäolympialaiset alkoivat.
• 21. elokuuta – Suomi sai neljä ensimmäistä sijaa keihäänheitossa Antwerpenin olympialaisissa. Voittaja oli Jonni Myyrä, toinen Urho Peltonen, kolmas Paavo Johansson ja neljäs Julius Saaristo. Suomen koko mitalisaalis olympiakisoista oli 15 kultaa, 10 hopeaa ja 10 pronssia.
• 31. elokuuta – Kuusisen klubin murhat Pietarissa.
• 7. syyskuuta – Kokkolan kaupunki vietti 300-vuotisjuhliaan.
• 7. syyskuuta – Alppilentäjät : Kaksi siirtolennolla Italiasta Suomeen ollutta Savoia-lentovenettä syöksyi maahan Sveitsissä, jolloin kolme suomalaista lentäjää ja yksi italialainen mekaanikko saivat surmansa.
• 8. syyskuuta – Carnaron valtiosääntö (Charta del Carnaro) hyväksyttiin perustuslaiksi Gabriele d'Annunzion johtamalle Fiumen valtiolle. Valtiosääntö sisälsi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä miehille että naisille ja kaksikamarisen parlamentin, jossa ensimmäinen kamari valittiin yleisillä vaaleilla ja toisen kamarin valitsivat työnantajien ja työntekijöiden muodostamat korporaatiot.
• 9. syyskuuta – Valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin.
• 15. syyskuuta – Viisi ihmistä kuoli Viipurin raitiovaunuonnettomuudessa.
• 16. syyskuuta – 38 ihmistä kuoli Wall Streetin pommi-iskussa.

• 2. lokakuuta – Suomalainen kivihiililastissa ollut nelimastoparkki Albyn katosi Atlantin valtamerellä matkalla Norfolkista Tanskaan. Aluksella oli 25 hengen miehistö.
• 4. lokakuuta – Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin.
• 12. lokakuuta – Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä solmittiin puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin.
• 14. lokakuuta – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
• 16. lokakuuta – Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) pää-äänenkannattaja Suomen Työmies julkaisi näytenumeronsa. Lehden päätoimittajana oli Arvo Tuominen.
• 15. marraskuuta – Kansainliiton ensimmäinen yleiskokous alkoi.
• 15. marraskuuta – Danzigista muodostettiin Kansainliiton suojeluksessa oleva vapaakaupunki.
• 16. marraskuuta – Australialainen lentoyhtiö Qantas perustettiin.
• 21. marraskuuta – Niin sanotussa Verisessä sunnuntaissa Irlannissa kuoli useita brittiläisiä upseereita.
• 23. marraskuuta – Väinö Tanner ja Arvo Tuominen joutuivat käsikähmään sosialidemokraattien kokouksessa raittiusyhdistys Koiton salissa Helsingissä. Tanner heitti Tuomisen alas puhujakorokkeelta Tuomisen vaadittua kokoukselle uutta puheenjohtajaa. Tämän välikohtauksen ansiosta Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Sasu Punanen (Yrjö Räisänen) antoi Tuomiselle lisänimen ”Poika”.
• 23. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Tarton rauhansopimuksen äänin 163–27 ja samassa istunnossa myös oppivelvollisuuslain.
• 5. joulukuuta – Kirjasalon tasavallan alue luovutettiin Tarton rauhansopimuksen perusteella Neuvosto-Venäjälle ja suomalaiset ja inkeriläiset joukot poistuivat alueelta.
• 11. joulukuuta – Sotatilalaki astui voimaan Irlannissa levottomuuksien jälkeen.
• 11. joulukuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ratifioi Tarton rauhansopimuksen.
• 16. joulukuuta – 8,6 richterin maanjäristys Kiinassa Gansun maakunnassa, 180 000 kuollutta.
• 16. joulukuuta – Suomi liittyi Kansainliittoon.
• 23. joulukuuta – Iso-Britannia ja Ranska sopivat rajasta Ranskan miehittämän Syyrian ja brittien Palestiinan välillä.
• 23. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi sukunimilain, jonka mukaan jokaisella suomalaisella tuli olla sukunimi.

• Inarissa kuoli tammi-helmikuun aikana espanjantautiin 190 ihmistä, noin 10 prosenttia kunnan asukkaista. ^[9]
• maaliskuu – Maailman ensimmäinen rauhallisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astui virkaansa Ruotsissa.
• Kesäolympialaisten yhteydessä pidettiin näytöstyyliset jääkiekkokilpailut, jotka IIHF julisti 1983 ensimmäisiksi jääkiekon MM-kilpailuiksi.

• Kurdien kapina alkoi Turkissa.
• Naurusta tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jota hallinnoivat Yhdistynyt kuningaskunta, Australia ja Uusi-Seelanti.
• Ensimmäinen Lokomon miesten rakentama H8- tyypin veturi luovutettiin Valtionrautateille Tampereella.

• 1. tammikuuta – Pekka Simola, suomalainen pituushyppääjä (k. 2014)
• 2. tammikuuta – Isaac Asimov, venäläissyntyinen yhdysvaltalainen biokemisti ja tieteiskirjailija (Säätiö-sarja) (k. 1992)
• 5. tammikuuta – André Simon, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2012)
• 6. tammikuuta – Henry Corden, kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005)
• 6. tammikuuta – John Maynard Smith, brittiläinen evoluutiobiologi ja geneetikko (k. 2004)
• 8. tammikuuta – Pentti Iisalo, suomalainen Mannerheim-ristin ritari (k. 2008)
• 14. tammikuuta – Åke Mattas, suomalainen taidemaalari (k. 1962)
• 14. tammikuuta – Helge Rognlien, norjalainen poliitikko (k. 2001)
• 16. tammikuuta – Alberto Crespo, argentiinalainen F1-kuljettaja (k. 1991)
• 16. tammikuuta – Jean-Pierre Vigier, ranskalainen teoreettinen fyysikko (k. 2004)
• 19. tammikuuta – Javier Pérez de Cuéllar, perulainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (k. 2020)
• 20. tammikuuta – Federico Fellini, italialainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Amarcord) (k. 1993)
• 22. tammikuuta – Ellen Urho, suomalainen musiikkipedagogi, Sibelius-akatemian rehtori 1981–1987 (k. 2018)
• 23. tammikuuta – Gottfried Böhm, saksalainen arkkitehti (k. 2021)
• 24. tammikuuta – Jerry Maren, amerikkalainen näyttelijä (k. 2018)
• 30. tammikuuta – Delbert Mann, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
• 30. tammikuuta – Michael Anderson, englantilainen elokuvaohjaaja (k. 2018)
• 2. helmikuuta – Heikki Suolahti, suomalainen säveltäjä (k. 1936)
• 4. helmikuuta – Lassi Kilpi, suomalainen juristi ja hallintoneuvos (k. 2007)
• 6. helmikuuta – Aapo-Matti Salmi, suomalainen maataloustieteilijä, rehtori ja eräkirjailija (k. 2005)
• 10. helmikuuta – Neva Patterson (k. 2010)
• 11. helmikuuta – Faruk, Egyptin hallitsija 1936–1952 (k. 1965)
• 12. helmikuuta – Paavo V. Suominen, suomalainen vuorineuvos ja toimitusjohtaja (k. 2022)
• 16. helmikuuta – Anna Mae Hays, amerikkalainen kenraali (k. 2018)
• 17. helmikuuta – Ivo Caprino, norjalainen elokuvaohjaaja (k. 2001)
• 18. helmikuuta – Arttu Suuntala, suomalainen viihdetaiteilija (k. 1999)
• 19. helmikuuta – Jaan Kross, virolainen kirjailija (Uppiniskaisuuden kronikka) (k. 2007)
• 21. helmikuuta – Tuulikki Karhu, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
• 21. helmikuuta – Arvo Ojala, amerikansuomalainen aseasiantuntija (k. 2005)
• 22. helmikuuta – André Barrais, ranskalainen koripalloilija (k. 2004)
• 23. helmikuuta – Niilo Yli-Vainio, suomalainen saarnaaja (k. 1981)
• 23. helmikuuta – Paul Gérin-Lajoie, kanadalainen poliitikko
• 26. helmikuuta – Eino Pietola, suomalainen sotakirjailija (k. 2008)
• 27. helmikuuta – Julian Jaynes, yhdysvaltalainen psykologi (k. 1997)
• 29. helmikuuta – Kosti Klemelä, suomalainen näyttelijä (k. 2006)
• 29. helmikuuta – Michèle Morgan, ranskalainen näyttelijä (k. 2016)
• 29. helmikuuta – James Mitchell, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 1. maaliskuuta – Simon Ignatius Pimenta, intialainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 2013)
• 1. maaliskuuta – Yvan Quénin, ranskalainen koripalloilija (k. 2009)
• 1. maaliskuuta – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos (k. 2003)
• 4. maaliskuuta – Aimo Huhtala, Suomen ilmavoimien eversti ja lentäjä (k. 1994)
• 11. maaliskuuta – Nicolaas Bloembergen, vuoden 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko (k. 2017)
• 11. maaliskuuta – Kåre Kristiansen, norjalainen poliitikko (k. 2005)
• 14. maaliskuuta – Enzio Forsblom, suomalainen urkutaiteilija ja professori (k. 1996)
• 14. maaliskuuta – Hank Ketcham, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (k. 2001)
• 15. maaliskuuta – Edward Donnall Thomas, vuoden 1990 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri (k. 2012)
• 15. maaliskuuta – Warren Womble, yhdysvaltalainen koripallovalmentaja (k. 2015)
• 16. maaliskuuta – Tonino Guerra, italialainen kirjailija ja käsikirjoittaja (k. 2012)
• 17. maaliskuuta – José Tomás Sánchez, filippiniläinen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 2012)
• 19. maaliskuuta – Kerttu Kauniskangas (”Juorkunan Jussi”), suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 1998)
• 20. maaliskuuta – Sirkka Selja, suomalainen runoilija (k. 2017)
• 21. maaliskuuta – Georg Ots, virolainen laulaja (k. 1975)
• 22. maaliskuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (k. 1962)
• 23. maaliskuuta – Lars Lindeman, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (k. 2006)
• 25. maaliskuuta – Arthur Wint, jamaikalainen pika- ja keskimatkojen juoksija (k. 1992)
• 28. maaliskuuta – Kelpo Gröndahl, suomalainen kansanedustaja ja painija (olympiavoittaja) (k. 1994)
• 28. maaliskuuta – Arnold Haukeland, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1983)
• 29. maaliskuuta – Viveca Hollmerus, suomenruotsalainen kirjailija (k. 2004)

• 1. huhtikuuta – Toshirō Mifune, japanilainen näyttelijä (k. 1997)
• 3. huhtikuuta – Varma Kallio, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2003)
• 3. huhtikuuta – Nida Senff, alankomaalainen uimari (k. 1995)
• 4. huhtikuuta – Dagfinn Grønoset, norjalainen kirjailija (k. 2008)
• 6. huhtikuuta – Edmond H. Fischer, vuoden 1992 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläis-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2021)
• 7. huhtikuuta – Ravi Shankar, intialainen sitar-soittaja (k. 2012)
• 7. huhtikuuta – Ortjo Stepanov, vienankarjalainen kirjailija (k. 1998)
• 8. huhtikuuta – Benedicta Idefelt, suomalainen nunna ja kirjailija-toimittaja (k. 2014)
• 10. huhtikuuta – Jouni Apajalahti, suomalainen kirjailija, poliitikko ja pappi (k. 2009)
• 11. huhtikuuta – Emilio Colombo, italialainen diplomaatti ja poliitikko (k. 2013)
• 15. huhtikuuta – Richard von Weizsäcker, Saksan liittopresidentti 1984–1994 (k. 2015)
• 16. huhtikuuta – Erkki Salonen, suomalainen professori, kulttuurivaikuttaja ja tietokirjailija (k. 2001)
• 19. huhtikuuta – Nils Ahlroth, ruotsalainen näyttelijä (k. 1991)
• 21. huhtikuuta – Jens-Halvard Bratz, norjalainen poliitikko (k. 2005)
• 21. huhtikuuta – Bruno Maderna, italialainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1973)
• 21. huhtikuuta – Ronald Magill, englantilainen näyttelijä (k. 2007)
• 22. huhtikuuta – Per Olov Jansson, suomenruotsalainen taidevalokuvaaja ja kirjailija (k. 2019)
• 28. huhtikuuta – Egil Endresen, norjalainen poliitikko (k. 1992)
• 1. toukokuuta – Sirkka Sari, suomalainen näyttelijä (k. 1939)
• 2. toukokuuta – Guinn Smith, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä ja olympiavoittaja (k. 2004)
• 5. toukokuuta – Arthur Leonard Schawlow, vuoden 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1999)
• 7. toukokuuta – Einar Wøhni, norjalainen poliitikko (k. 1987)
• 8. toukokuuta – Aake Jermo, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1980)
• 8. toukokuuta – Touko Laaksonen (”Tom of Finland”), suomalainen fetissitaiteilija (k. 1991)
• 9. toukokuuta – Richard Adams, englantilainen kirjailija (Ruohometsän kansa) (k. 2016)
• 10. toukokuuta – Olaf Kortner, norjalainen poliitikko (k. 1998)
• 11. toukokuuta – Jan Inge Hovig, norjalainen arkkitehti (k. 1977)
• 17. toukokuuta – Yrjö Jyrinkoski, suomalainen lausuntataiteilija (k. 1981)
• 17. toukokuuta – Lydia Wideman-Lehtonen, suomalainen maastohiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 2019)
• 17. toukokuuta – Tyyne Wideman, suomalainen maastohiihtäjä (k. 2014)
• 18. toukokuuta – Johannes Paavali II, Karol Wojtyla, paavi (k. 2005)
• 22. toukokuuta – Thomas Gold, itävaltalainen astrofyysikko ja kosmologi (k. 2004)
• 29. toukokuuta – John C. Harsanyi, vuoden 1994 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut unkarilainen taloustieteilijä (k. 2000)
• 5. kesäkuuta – Cornelius Ryan, irlantilais-yhdysvaltalainen journalisti ja kirjailija (k. 1974)
• 7. kesäkuuta – Georges Marchais, ranskalainen kommunistipoliitikko (k. 1997)
• 8. kesäkuuta – Aarre Koivisto, suomalainen elokuvalavastaja (k. 2004)
• 9. kesäkuuta – Keijo Lindroos, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
• 11. kesäkuuta – Mahendra, Nepalin kuningas (k. 1972)
• 14. kesäkuuta – Helmer-Rainer Sinisalo, venäjänkarjalainen säveltäjä ja huilisti (k. 1989)
• 17. kesäkuuta – François Jacob, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen molekyylibiologi ja geneetikko (k. 2013)
• 18. kesäkuuta – Eila Rinne, suomalainen näyttelijä (k. 1991)
• 18. kesäkuuta – Tapio Vallioja, suomalainen heraldikko (k. 2005)
• 19. kesäkuuta – Pekka Laitakari, suomalainen sotilas, spektroliitin löytäjä (k. 1941)
• 20. kesäkuuta – Clarissa Eden, brittiläinen muistelmakirjailija (k. 2021)
• 20. kesäkuuta – Hans Gerschwiler, sveitsiläinen taitoluistelija (k. 2017)
• 22. kesäkuuta – Paul Frees, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä, lauluntekijä ja säveltäjä (k. 1986)
• 25. kesäkuuta – Lassie Lou Ahern, amerikkalainen näyttelijä (k. 2018)
• 28. kesäkuuta – Esko Toivonen (”Eemeli”), suomalainen viihdetaiteilija (k. 1987)
• 30. kesäkuuta – Zeno Colò, italialainen alppihiihtäjä (k. 1993)
• 30. kesäkuuta – Kalervo af Ursin, suomalainen korkeushyppääjä ja urheiluvalmentaja (k. 2004)

• 1. heinäkuuta – Joseph G. Williams, amerikkalainen muusikko
• 3. heinäkuuta – Žarko Dolinar, kroatialainen pöytätenniksen pelaaja (k. 2003)
• 4. heinäkuuta – Väinö Kääriäinen, suomalainen runoilija (k. 1980)
• 6. heinäkuuta – Carl Nesjar, norjalainen kuvataiteilija (k. 2015)
• 10. heinäkuuta – Owen Chamberlain, vuoden 1959 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, toinen antiprotonin löytäjistä (k. 2006)
• 11. heinäkuuta – Yul Brynner, venäläis-yhdysvaltalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä (k. 1985)
• 14. heinäkuuta – Salme Simanainen, suomalainen valokuvaaja (k. 2012)
• 16. heinäkuuta – Larry Jansen, yhdysvaltalainen baseballpelaaja (k. 2009)
• 17. heinäkuuta – Gordon Gould, yhdysvaltalainen fyysikko, laserin keksijä (k. 2005)
• 17. heinäkuuta – Juan Antonio Samaranch, espanjalainen poliitikko ja urheiluvaikuttaja (Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja) (k. 2010)
• 19. heinäkuuta – Robert Mann, yhdysvaltalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (k. 2018)
• 21. heinäkuuta – Isaac Stern, puolalais-yhdysvaltalainen viulisti (k. 2001)
• 23. heinäkuuta – Rolf Hansen, norjalainen poliitikko (k. 2006)
• 23. heinäkuuta – Amália Rodrigues, portugalilainen fadolaulajatar (k. 1999)
• 25. heinäkuuta – Kaarlo Mikkonen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2001)
• 31. heinäkuuta – Reino Tolvanen, suomalainen näyttelijä (k. 1974)
• 2. elokuuta – Helge Haavisto, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 2012)
• 4. elokuuta – Erkki Kivalo, suomalainen lääkäri ja neurologian professori (k. 2009)
• 7. elokuuta – Françoise Adret, ranskalainen balettitanssija ja koreografi (k. 2018)
• 9. elokuuta – Tormod Skagestad, norjalainen teatterinjohtaja ja kirjailija (k. 1997)
• 15. elokuuta – Glyn Gilbert, brittiläinen kenraali (k. 2003)
• 16. elokuuta – Charles Bukowski, yhdysvaltalainen kirjailija (Vanhan likaisen miehen juttuja) (k. 1994)
• 17. elokuuta – Maureen O’Hara, irlantilainen näyttelijä (k. 2015)
• 20. elokuuta – Olavi Pajunen, suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja teatteriohjaaja (k. 1971)
• 20. elokuuta – István Szívós, unkarilainen vesipalloilija ja olympiavoittaja (k. 1992)
• 21. elokuuta – Seppo Wilska, suomalainen kemian tekniikan professori (k. 2000)
• 22. elokuuta – Ray Bradbury, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija (Fahrenheit 451) (k. 2012)
• 26. elokuuta – Mauri Favén, suomalainen taidemaalari (k. 2006)
• 26. elokuuta – Prem Tinsulanonda, thaimaalainen kenraali, pääministeri 1980–1988 ja valtionhoitaja 2016 (k. 2019)
• 29. elokuuta – Charlie Parker, yhdysvaltalainen jazzmuusikko ja säveltäjä (k. 1955)
• 3. syyskuuta – Linda Stenfelt suomenruotsalainen runoilija (k. 1985)
• 4. syyskuuta – Jackie Holmes, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1995)
• 4. syyskuuta – Sole Uexküll, suomalainen teatterikriitikko (k. 1978)
• 14. syyskuuta – Lawrence Klein, vuoden 1980 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2013)
• 14. syyskuuta – Kauko Tamminen, suomalainen tiedotussihteeri ja SKDL:n kansanedustaja (k. 1989)
• 15. syyskuuta – Niilo Ihamäki, suomalainen radiotoimittaja (k. 2014)
• 16. syyskuuta – Tapio Nurkka, suomalainen näyttelijä (k. 1967)
• 18. syyskuuta – Jack Warden, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2006)
• 19. syyskuuta – Heikki Nykänen, suomalainen johtaja, insinööri ja Mannerheim-ristin ritari (k. 2011)
• 21. syyskuuta – Kenneth McAlpine, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 2023)
• 23. syyskuuta – Marino Pieretti, amerikanitalialainen baseballpelaaja (k. 1981)
• 25. syyskuuta – Sergei Bondartšuk, venäläinen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -näyttelijä (k. 1994)
• 25. syyskuuta – Armi Kaila, suomalainen maanviljelyskemisti (k. 2003)
• 25. syyskuuta – Egon Kjerrman, ruotsalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 2007)
• 27. syyskuuta – Carlo Alberto dalla Chiesa, Italian karabinieerien kenraaliluutnantti ja apulaiskomentaja (k. 1982)
• 27. syyskuuta – William Conrad, yhdysvaltalainen näyttelijä ja radiotoimittaja (k. 1994)
• 29. syyskuuta – Peter D. Mitchell, vuoden 1978 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1992)

• 2. lokakuuta – Ștefan Kovács, romanialainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 1995)
• 5. lokakuuta – Kalju Lepik, virolainen runoilija (k. 1999)
• 8. lokakuuta – Frank Herbert, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Dyyni-sarja) (k. 1986)
• 8. lokakuuta – Jussi Talvi, suomalainen kirjailija, päätoimittaja ja kulinaristi (k. 2007)
• 10. lokakuuta – Arno Hannus, suomalainen juristi ja sisäasiainministeri 1963–1964 (k. 2020)
• 14. lokakuuta – Simo Juntunen (”Simppa”), suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 2009)
• 15. lokakuuta – Mario Puzo, amerikanitalialainen kirjailija (Kummisetä) (k. 1999)
• 15. lokakuuta – Kari Suomalainen (”Kari”), suomalainen poliittinen pilapiirtäjä, kirjailija ja taiteilijaprofessori (Kakarakirja) (k. 1999)
• 20. lokakuuta – Jevgeni Dragunov, venäläinen asesuunnittelija (k. 1991)
• 20. lokakuuta – Mikael Kriisin, suomalainen ortodoksinen pappi, ylidiakoni ja oopperalaulaja (k. 2014)
• 23. lokakuuta – Kaija Siren, suomalainen arkkitehti (k. 2001)
• 26. lokakuuta – Siegfried Müller (”Kongo-Müller”), saksalainen palkkasoturi (k. 1983)
• 27. lokakuuta – K. R. Narayanan, Intian presidentti 1997–2002 (k. 2005)
• 27. lokakuuta – Brita Polttila, suomalainen kirjailija ja suomentaja (k. 2008)
• 29. lokakuuta – Baruj Benacerraf, vuoden 1980 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut venezuelalainen immunologi (k. 2011)
• 3. marraskuuta – Matti Autio, suomalainen toimittaja (k. 1999)
• 3. marraskuuta – Guttorm Hansen, norjalainen poliitikko (k. 2009)
• 5. marraskuuta – Douglass North, vuoden 1993 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2015)
• 7. marraskuuta – Elaine Morgan, walesilainen toimittaja ja kirjailija, vesiapinahypoteesin kannattaja (k. 2013)
• 8. marraskuuta – Eugênio de Araújo Sales, brasilialainen kardinaali (k. 2012)
• 14. marraskuuta – Jarl Hellemann, suomalainen kulttuurivaikuttaja (Keltaisen kirjaston perustaja) (k. 2010)
• 22. marraskuuta – Ole Kandelin, suomalainen taidemaalari (k. 1947)
• 23. marraskuuta – Paul Celan, saksalainen runoilija (k. 1970)
• 24. marraskuuta – Lee Hepner, kanadalainen kapellimestari (k. 1986)
• 4. joulukuuta – Nils Rinkama, suomalainen säveltäjä (k. 1961)
• 5. joulukuuta – Hallvard Eika, norjalainen poliitikko (k. 1989)
• 5. joulukuuta – Heikki Tuominen, suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri (k. 2010)
• 6. joulukuuta – George Porter, vuoden 1967 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 2002)
• 7. joulukuuta – Fiorenzo Magni, italialainen kilpapyöräilijä (k. 2012)
• 9. joulukuuta – Carlo Azeglio Ciampi, Italian presidentti (k. 2016)
• 10. joulukuuta – Ragnhild Hveger, tanskalainen uimari (k. 2011)
• 12. joulukuuta – Valto Olenius, suomalainen seiväshyppääjä ja valmentaja (k. 1983)
• 13. joulukuuta – Kaysone Phomvihane, Laosin presidentti 1991–1992 (k. 1992)
• 13. joulukuuta – George P. Shultz, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2021)
• 14. joulukuuta – Clark Terry, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 2015)
• 16. joulukuuta – Alfred Lazarus Fingleston (”Les Leston”), brittiläinen moottoriurheilija (k. 2012)
• 20. joulukuuta – Väinö Linna, suomalainen kirjailija (Tuntematon sotilas) (k. 1992)
• 21. joulukuuta – Alicia Alonso, kuubalainen balettitanssija ja koreografi (k. 2019)
• 22. joulukuuta – Kurt Wikstedt, suomalainen teollisuusneuvos (k. 2011)
• 23. joulukuuta – Mauri Mäkelä, suomalainen kenraalimajuri (k. 2012)
• 24. joulukuuta – Edi Reinalter, sveitsiläinen alppihiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 1962)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1920 kuolleista henkilöistä

• 1. tammikuuta – Karl Alfred Poppius, suomalainen opettaja ja perhostutkija (s. 1846)
• 2. tammikuuta – Paul Adam, ranskalainen kirjailija (s. 1862)
• 5. tammikuuta – Mikko Luopajärvi, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (s. 1871)
• 7. tammikuuta – Edmund Barton, australialainen poliitikko ja tuomari, Australian ensimmäinen pääministeri 1901–1903 (s. 1849)
• 21. tammikuuta – Bruno Breitholtz, suomalainen vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (s. 1870)
• 21. tammikuuta – Jussi Railo, suomalainen toimittaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1887)
• 23. tammikuuta – Pasi Jääskeläinen, suomalainen kansanlaulaja ja kanteleensoittaja (s. 1869)
• 24. tammikuuta – Hagbard Berner, norjalainen juristi, toimittaja ja poliitikko (s. 1839)
• 24. tammikuuta – Amedeo Modigliani, italialainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1884)
• 26. tammikuuta – Vladimir Kappel, venäläinen kenraali (s. 1883)
• 1. helmikuuta – Onni V. Tuisku, suomalainen päätoimittaja (s. 1869)
• 3. helmikuuta – Walter Heimbürger, suomalainen oikeusneuvosmies ja RKP:n kansanedustaja (s. 1856)
• 7. helmikuuta – Aleksandr Koltšak, venäläinen amiraali, arktisten alueiden tutkija ja vastavallankumouksellinen sotilasjohtaja (s. 1874) (teloitettiin)
• 8. helmikuuta – Alexander Roediger, venäläinen kenraali ja sotaministeri (s. 1854)
• 10. helmikuuta – Amedee Reyburn, yhdysvaltalainen uimari ja vesipalloilija (s. 1879)
• 12. helmikuuta – Ferdinand Heine junior, saksalainen kasvi- ja lintutieteilijä (s. 1840)
• 12. helmikuuta – Pier Andrea Saccardo, italialainen kasvi- ja sienitieteilijä (s. 1845)
• 20. helmikuuta – Pauline Einstein, Albert Einsteinin äiti (s. 1858)
• 20. helmikuuta – Robert Peary, yhdysvaltalainen ensimmäisenä pohjoisnavalla käyneeksi väitetty tutkimusmatkailija (s. 1856)
• 23. helmikuuta – Tyra Westerlund, suomalainen runoilija (s. 1878)
• 25. helmikuuta – Ruth Hannula, suomenruotsalainen runoilija (s. 1894)
• 27. helmikuuta – Juho Aitamurto, suomalainen kansanedustaja (s. 1860)
• 2. maaliskuuta – Yrjö Heimovaara, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1887)
• 3. maaliskuuta – Herman Råbergh, suomalainen piispa, kirkkohistorian professori ja valtiopäivämies (s. 1838)
• 7. maaliskuuta – Jaan Poska, virolainen poliitikko (s. 1866)
• 10. maaliskuuta – Juho Erkki Antila, suomalainen kansanedustaja ja kunnallisneuvos (s. 1856)
• 18. maaliskuuta – Hermann Oldenburg, saksalainen uskonnonhistorioitsija ja indologi (s. 1854)
• 30. maaliskuuta – Josef L. Meyer, saksalainen laivanvarustaja (s. 1846)

• 1. huhtikuuta – Yrjö Koivisto, suomalainen seiväshyppääjä, ylioppilasaktivisti ja jääkäriluutnantti (s. 1896)
• 8. huhtikuuta – Charles Griffes, yhdysvaltalainen impressionistinen säveltäjä (s. 1884)
• 12. huhtikuuta – Axel Kyander, suomalainen valtiopäivämies, kunnallisneuvos ja Pyhän Stanislauksen ritarikunnan ritari (s. 1838)
• 24. huhtikuuta – Nathan Goff, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1843)
• 26. huhtikuuta – Srinivasa Ramanujan, intialainen matemaatikko (Hardyn–Ramanujanin luku) (s. 1887)
• 26. huhtikuuta – Sigurd Wegelius, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1884)
• 28. huhtikuuta – Herman Saastamoinen, suomalainen kauppaneuvos ja suuryrittäjä (s. 1850)
• 1. toukokuuta – Margaret, brittiläinen Connaughtin prinsessa, Ruotsin myöhemmän kuningas Kustaa VI Aadolfin puoliso (s. 1882)
• 2. toukokuuta – William Wilton, skotlantilainen jalkapallovalmentaja (s. 1865)
• 6. toukokuuta – Carl Röchling, saksalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1855)
• 16. toukokuuta – Joseph Alanen, suomalainen taidemaalari (s. 1885)
• 16. toukokuuta – Jean Boldt, suomalainen hovioikeuden auskultantti, asianajaja ja toimittaja (s. 1865)
• 16. toukokuuta – Levi P. Morton, Yhdysvaltain varapresidentti, kongressiedustaja ja kuvernööri (s. 1824)
• 18. toukokuuta – Johan Thorne, norjalainen poliitikko (s. 1843)
• 21. toukokuuta – Venustiano Carranza, Meksikon presidentti (s. 1859)
• 25. toukokuuta – Viljo Attila, Mikkelin pormestari (s. 1884)
• 29. toukokuuta – Carlos Deltour, ranskalainen soutaja (s. 1864)
• 1. kesäkuuta – Taavetti Heimonen, suomalainen maatalousneuvoja, säästöpankin kamreeri ja Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1870)
• 3. kesäkuuta – Jalo Järnefelt, suomalainen pankki- ja valtiopäivämies (s. 1865)
• 14. kesäkuuta – Max Weber, saksalainen oikeus- ja taloustieteilijä sekä sosiologi (s. 1864)
• 16. kesäkuuta – Olaj Johan Olsen, norjalainen poliitikko (s. 1851)
• 27. kesäkuuta – Hack Kampmann, tanskalainen arkkitehti ja taideakatemian professori (s. 1856)
• 27. kesäkuuta – Frans Lehtonen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1859)
• 29. kesäkuuta – Hanna Rothman, suomalainen lastentarhatoiminnan uranuurtaja (s. 1856)
• 30. kesäkuuta – Hugo Parviainen, suomalainen metsäteollisuusjohtaja (s. 1872)
• 30. kesäkuuta – Sergei Nikolajeff, venäläis-suomalainen liikemies (s. 1878)

• 2. heinäkuuta – Aino Mälkönen, suomalainen sairaanhoitaja, Suomen sisällissodan ja Viron vapaussodan taistelija (s. 1900)
• 4. heinäkuuta – Felix Saarikoski, suomalainen senaattori ja asianajaja (s. 1857)
• 11. heinäkuuta – Eugénie, Ranskan keisari Napoleon III:n leski (s. 1826)
• 3. elokuuta – Peeter Süda, virolainen urkumusiikin säveltäjä (s. 1883)
• 6. elokuuta – Remus von Woyrsch, saksalainen sotamarsalkka (s. 1847)
• 12. elokuuta – Hermann Struve, venäläis-saksalainen tähtitieteilijä (s. 1854)
• 22. elokuuta – Anders Zorn, ruotsalainen taidemaalari (s. 1860)
• 24. elokuuta – Penna Paunu, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1868)
• 31. elokuuta – Wilhelm Wundt, saksalainen filosofi ja psykologi (s. 1832)
• 31. elokuuta – Kuusisen klubin murhien uhrit:
  • 31. elokuuta – Tuomas W. Hyrskymurto, suomalainen kommunisti (s. 1881)
  • 31. elokuuta – Väinö Jokinen, suomalainen toimittaja ja kommunisti, aiemmin SDP:n kansanedustaja (s. 1879)
  • 31. elokuuta – Ferdinand T. Kettunen, suomalainen kommunisti (s. 1889)
  • 31. elokuuta – Konsta Lindqvist, suomalainen kommunisti, aiemmin SDP:n kansanedustaja (s. 1877)
  • 31. elokuuta – Jukka Rahja, suomalainen kommunistipoliitikko (s. 1887)
  • 31. elokuuta – Jussi Sainio, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja SKP:n perustajajäsen (s. 1880)
  • 31. elokuuta – Liisa Savolainen, suomalainen kommunisti (s. 1897)
  • 31. elokuuta – Juho Viitasaari, suomalainen kommunisti (s. 1891)
• 3. syyskuuta – Heikki Kauppinen (”Kauppis-Heikki”), suomalainen kirjailija (s. 1862)
• 4. syyskuuta – Juho Tammela, suomalainen punakaartilaispäällikkö (s. 1866)
• 6. syyskuuta – Maria Pavlovna Mecklenburg-Schwerin, venäläinen suuriruhtinatar (s. 1854)
• 12. syyskuuta – Ferdinand Feyerick, belgialainen miekkailija ja olympiamitalisti (s. 1865)
• 12. syyskuuta – Toivo Turtiainen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1883)
• 16. syyskuuta – Dan Andersson, ruotsalainen työläiskirjailija (s. 1888)
• 22. syyskuuta – Herbert James Draper, englantilainen taidemaalari (s. 1864)
• 24. syyskuuta – Inessa Armand, ranskalainen kommunistipoliitikko (s. 1874)
• 24. syyskuuta – Peter Carl Fabergé, venäläinen kulta-, hopea- ja jalokiviseppä (s. 1846)

• 1. lokakuuta – Vladimir Rebikov, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1866)
• 4. lokakuuta – Juho Henrik Uoti, suomalainen pappi ja luontaishoitomenetelmien kehittäjä (s. 1862)
• 9. lokakuuta – Mathilda Asp, suomalainen opettaja ja naisvoimistelun uranuurtaja (s. 1840)
• 10. lokakuuta – Karl Fredrik Wasenius, suomalainen musiikkikauppias ja -arvostelija (s. 1850)
• 18. lokakuuta – Matti Helenius-Seppälä, suomalainen kansanedustaja, raittiustyöntekijä ja professori (s. 1870)
• 19. lokakuuta – John Reed, yhdysvaltalainen liberaalisosialisti ja yhteiskuntakriitikko (Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa) (s. 1887)
• 20. lokakuuta – Max Bruch, saksalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1838)
• 20. lokakuuta – José de Figueroa, espanjalainen poolonpelaaja (s. 1897)
• 24. lokakuuta – Maria Aleksandrovna Romanova, Venäjän keisari Aleksanteri II:n tytär (s. 1853)
• 25. lokakuuta – Aleksanteri, Kreikan kuningas (k. 1893)
• 26. lokakuuta – Johan Storm, norjalainen filologi (k. 1836)
• 31. lokakuuta – Fritz Walter, saksalainen jalkapalloilija (k. 2002)
• 4. marraskuuta – Ludwig Struve, venäläinen tähtitieteilijä (s. 1858)
• 8. marraskuuta – Abraham Kuyper, alankomaalainen poliitikko, pääministeri ja kalvinistinen teologi (s. 1837)
• 22. marraskuuta – Gösta Hahl, suomalainen hammaslääketieteen professori (s. 1861)
• 25. marraskuuta – Madeline McDowell Breckinridge, yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti ja suffragetti (s. 1872)
• 27. marraskuuta – Alexius Meinong, itävaltalainen filosofi (s. 1853)
• 27. marraskuuta – A. F. Tanner, amerikansuomalainen lääkäri ja toimittaja (s. 1868)
• 1. joulukuuta – Sanny Ekström, suomenruotsalainen kirjastonhoitaja ja runoilija (s. 1869)
• 5. joulukuuta – August Nybergh, suomalainen juristi, senaattori ja Korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti (s. 1851)
• 6. joulukuuta – Ewert Saarnio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1867)
• 10. joulukuuta – Olive Schreiner, eteläafrikkalainen kirjailija, feministi ja sosialisti (s. 1855)
• 17. joulukuuta – Arthur Thesleff, suomalainen kasvitieteilijä, mustalaisten kielen ja tapojen tutkija (s. 1871)
• 19. joulukuuta – Eva Ahlström, suomalainen yritysjohtaja, Antti Ahlströmin leski (s. 1848)
• 21. joulukuuta – Mohammad Abdille Hassan, somalialainen kansanjohtaja, Dervišši-valtion perustaja (s. 1856)
• 23. joulukuuta – Walter Runeberg, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1838)
• 31. joulukuuta – Karl August Snellman, suomalainen kauppaneuvos ja valtiopäivämies (s. 1849)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Edouard Guillaume
• Nobelin kemianpalkinto: Walther Nernst
• Nobelin lääketieteen palkinto: August Krogh
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Knut Hamsun
• Nobelin rauhanpalkinto: Léon Bourgeois

• Elokuvavuosi 1920
• Kirjallisuusvuosi 1920

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1920.