Ero sivun ”Varissuo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→Väestö: Pääskyvuori
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 47: Rivi 47:
Vuonna 2018 Varissuon ala-asteen koulujen ensimmäisten luokkien oppilaista lähes 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-125-8|nimeke=Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa|tekijä=Juntunen, Marko|julkaisu=Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja|ajankohta=30.8.2016|julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|selite=s. 76-77|viitattu=2.9.2016}}</ref> Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia. Asuinalueen toisessa koulussa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksena toimivassa ja valtio-omisteisessa Turun Normaalikoulussa, äidinkielen merkitystä korostetaan. Sen johdosta koulu haluaa tehdä oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyötä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/04/853962|Nimeke=Turun Varissuolla panostetaan maahanmuuttajaoppilaisiin}}</ref>
Vuonna 2018 Varissuon ala-asteen koulujen ensimmäisten luokkien oppilaista lähes 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-125-8|nimeke=Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa|tekijä=Juntunen, Marko|julkaisu=Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja|ajankohta=30.8.2016|julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|selite=s. 76-77|viitattu=2.9.2016}}</ref> Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia. Asuinalueen toisessa koulussa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksena toimivassa ja valtio-omisteisessa Turun Normaalikoulussa, äidinkielen merkitystä korostetaan. Sen johdosta koulu haluaa tehdä oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyötä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/04/853962|Nimeke=Turun Varissuolla panostetaan maahanmuuttajaoppilaisiin}}</ref>


Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. [[Suomen koulutuspolitiikka|Koulutuspoliittista]] selontekoa varten vuonna 2019 [[Opetusministeri|opetus]]-, [[Tiede- ja kulttuuriministeri|tiede- ja kulttuuriministerien]] tekemällä koulukierroksella kritisoitiin Turun kaupunginhallituksen [[Asuntopolitiikka|asumispoliittisten]] päätösten vaikutuksia [[Oppiminen|oppimisen]] tasoon, erityisesti suomen kielen oppimiseen. Kielen vertaisoppimisen vähentyessä suomea ensimmäisenä kielenä puhuvien äidinkielen taso oli heikentynyt englannin käytön lisääntyessä eri taustoista tulevien oppilaiden kommunikoidessa keskenään. Myös maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden ensimmäinen kieli ei ollut suomi, toivoivat luokissa olevan useampia suomea äidinkielenään puhuvia. Oppilaiden kielivalinnat saattavat ohjata sitä, mihin kouluun tai luokalle heidät sijoitetaan, ja koulukierroksella tuolloinen opetusministeri [[Li Andersson]] ilmaisikin huolensa kaupungin asumis- ja koulutuspolitiikan sekä oppilaaksiottoalueiden luomasta vinoumasta alueen väestökannassa.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11050964|nimeke=Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11050964|nimeke=Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Koulun opettajat ovat olleet huolissaan, miten se vaikuttaa [[Oppiminen|oppimisen]] tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen.<ref name=":3" /> Koulussa ollaan tilanteessa, jossa suomen vertaisoppiminen jää pois, koska lapset eivät puhu keskenään suomea.<ref name=":3" /> Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvien suomen kielen taito on taantunut [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuuttajaoppilaiden]] vaikutuksesta.<ref name=":3" /> Samana syksynä koulussa on nähty myös uusi ilmiö: oppilaat puhuvat keskenään [[Englannin kieli|englantia]], koska osaavat sitä paremmin.<ref name=":3" /> Tuolloinen opetusministeri Li Andersson ilmaisi huolensa tilanteesta.<ref name=":3" /> Myös koulun oppilaat haluaisivat, että koulussa olisi enemmän [[Suomen kieli|suomea]] äidinkielenään puhuvia oppilaita.<ref name=":3" /> Nykyisin luokissa voi olla 25 oppilaan joukossa vain kolme suomea äidinkielenään puhuvia.<ref name=":3" /> Varissuolla on jo päiväkotiryhmiä, joissa ei ole ainuttakaan suomea äidinkielenään puhuvaa lasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006596896.html|nimeke=Maahanmuutto {{!}} Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia lähiöitä, ja tuore kirja kertoo, että sen asukkaat suojautuvat rasismilta rajun huumorin avulla: ”Tässä on tulevia terroristeja!”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-08-10|viitattu=2020-08-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


=== Maahanmuutto ===
=== Maahanmuutto ===
Maahanmuuttajaväestön muutto Turkuun kohdistuu voimakkaiten Varissuolle, minkä takia lähiötä on kutsuttu maahanmuuttajien sisäänmuuttoalueeksi kaupungissa. Varissuolle hakeutumiseen vaikuttavat henkilökohtaiset kontaktit sekä alueen tunnettuus muualla Suomessa. Varissuo ei kuitenkaan ole pelkästään sisäänmuuttoalue, sillä monesti myös maahanmuuttajat hankkivat seuraavan asuntonsa Varissuolta: muut kuin suomenkieliset muuttavat selkeästi useammin alueen sisäisesti. Maahanmuuttajat pitävät Varissuon palvelutasosta, ja alueella on myös paljon etnisiä liikkeitä, maahanmuuttajayhdistyksiä ja uskonnollisia kokoontumistiloja. Monikulttuurisuuden lisääntymisen seurauksena suvaitsevaisuus on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimuskatsauksia_2014-3.pdf|nimeke=Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa|julkaisu=Tutkimuskatsauksia 3/2014|julkaisija=Turun kaupunki|viitattu=3.9.2016|tekijä=Rasinkangas, Jarkko|ajankohta=|tiedostomuoto=pdf}}</ref>
Maahanmuuttajaväestön muutto Turkuun kohdistuu voimakkaiten Varissuolle, minkä takia lähiötä on kutsuttu maahanmuuttajien sisäänmuuttoalueeksi kaupungissa. Varissuolle hakeutumiseen sekä alueen tunnettuus muualla Suomessa. Varissuo ei kuitenkaan ole pelkästään sisäänmuuttoalue, sillä monesti myös maahanmuuttajat hankkivat seuraavan asuntonsa Varissuolta: muut kuin suomenkieliset muuttavat selkeästi useammin alueen sisäisesti. Maahanmuuttajat pitävät Varissuon palvelutasosta, ja alueella on myös paljon etnisiä liikkeitä, maahanmuuttajayhdistyksiä ja uskonnollisia kokoontumistiloja. Monikulttuurisuuden lisääntymisen seurauksena suvaitsevaisuus on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimuskatsauksia_2014-3.pdf|nimeke=Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa|julkaisu=Tutkimuskatsauksia 3/2014|julkaisija=Turun kaupunki|viitattu=3.9.2016|tekijä=Rasinkangas, Jarkko|ajankohta=|tiedostomuoto=pdf}}</ref>


Marko Juntusen vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Varissuolla kasvaneet maahanmuuttajanuoret kokevat toisiaan kohtaan voimakasta solidaarisuuden tunnetta, jota he kutsuvat ”vakkelaisuudeksi” Varissuon (”Vakke”) mukaan. Varissuolla on nuorisotalo, jossa eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat. Sen 230 jäsenestä alle kymmenen molemmat vanhemmat ovat Suomessa syntyneitä. Nuoret pitävät lähiötä turvallisena ja viihtyisänä alueena eivätkä koe sitä [[Muukalaisvihamielisyys|muukalaisvihamieliseksi]]. Vaikka julkisessa keskustelussa lähiön ongelmia korostetaan, nuorisotyöntekijät ja vartiointiliikkeiden edustajat ovat sanoneet alueen rauhoittuneen huomattavasti 1990-luvun lamavuosista.<ref name=":1" />
Marko Juntusen vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Varissuolla kasvaneet maahanmuuttajanuoret kokevat toisiaan kohtaan voimakasta solidaarisuuden tunnetta, jota he kutsuvat ”vakkelaisuudeksi” Varissuon (”Vakke”) mukaan. Varissuolla on nuorisotalo, jossa eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat. Sen 230 jäsenestä alle kymmenen molemmat vanhemmat ovat Suomessa syntyneitä. Nuoret pitävät lähiötä turvallisena ja viihtyisänä alueena eivätkä koe sitä [[Muukalaisvihamielisyys|muukalaisvihamieliseksi]]. Vaikka julkisessa keskustelussa lähiön ongelmia korostetaan, nuorisotyöntekijät ja vartiointiliikkeiden edustajat ovat sanoneet alueen rauhoittuneen huomattavasti 1990-luvun lamavuosista.<ref name=":1" />

Nykyinen versio 12. lokakuuta 2024 kello 07.45

Varissuo
Kråkkärret
Kaupungin kartta, jossa Varissuo korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Varissuo korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Varissuo-Lauste
Väkiluku 9 008[1] (2019)
Postinumero(t) 20610

Varissuo (ruots. Kråkkärret) on kaupunginosa ja lähiö Turun itäosassa, Kaarinan rajalla vajaa seitsemän kilometriä, kuusi kilometriä linnuntietä, Turun keskustasta. Se on Turun nuorimpia lähiöitä. Varissuo on rakennettu pääosin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Vielä 1970-luvun alussa alue oli suota.[2][3]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varissuon nimen alkuperästä ei Varissuo-Seuran mukaan ole varmuutta, mutta variksiin se ei välttämättä liity. Nimi on saattanut tulla paikallisesta suosta tai asuntotilasta. On myös mahdollista, että nimi perustuu vanhahtavaan vari-sanaan, joka on turkulainen väännös ruotsin kielen varm-sanasta. Kertoman mukaan alueen isot kivet säilyivät kesän jälkeen pitkään lämpiminä.[4] Varissuo-nimi on vanha paikallinen nimi, jolla on tarkoitettu Nummenkylän talojen yhteisliittymää. Vanhoissa asiakirjoissa nimi on esiintynyt muodossa Faris-suo, joka 1940-luvulla suomennettiin nykymuotoonsa.[5]

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varissuolla sijaitsee yhdeksän taideteoksilla koristeltua sähkökaappia. Niitä on Turussa yhteensä noin 130. Kaappien koristelu maalauksilla alkoi juuri Varissuolta vuonna 2004, jolloin ne toteutti Minna Maija Lappalaisen ohjaama suomalais-senegalilainen Taf taf -projekti.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varissuon alueelta tiloja omistaneet Turun evankelilais-luterilaiset seurakunnat laittoivat alueen kaavoituksen vireille 1960-luvun alussa. Jotta rakentaminen olisi ollut mahdollista, asemakaava-alueen piti olla pääosiltaan rakentajan hallussa. Kaupunki hankki alueelta tiloja haltuunsa, ja aloitti seurakuntien kanssa maanvaihto- ja asemakaavoitussopimusneuvottelut 1970–1971. Vuoden 1971 marraskuussa allekirjoitetun sopimuksen myötä kaupunki antoi alueelta 55 hehtaaria seurakunnille. Vastineeksi kaupunki sai 160 hehtaaria maata muualta Turusta, kuten Runosmäestä ja nykyisen ylioppilaskylän alueelta. [7]

Maanvaihto- ja asemakaavoitussopimuksessa alueen kooksi määriteltiin 135 hehtaaria. Seurakuntien omistukseen jäi 75 hehtaaria asuintontteja, kaupunki sai puistot, katumaat ja suurimman osan yleisten rakennusten tonteista.[7]

Asuinalueen suunnitteluksi julistettiin asemakaavakilpailu, johon jätettiin toukokuuhun 1972 mennessä 27 ehdotusta. Palkintoluokkaan niistä valittiin seitsemän, joista kolmen parhaan välillä järjestettiin jatkokilpailu. Parhaaksi valittiin artkkitehti Raimo Savolaisen työ ”720423”. Anja ja Raimo Savolaisen arkkitehtitoimiston laatima osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa 1974, ja asemakaava vahvistettiin sisäministeriössä helmikuussa 1976.[7] Asemakaava on ”kompaktikaupunki”-tyylinen, ja sen keskeinen ajatus on porrastetusti nousevista kerrostaloista muodostuvat suurkorttelit. Pysäköintiä varten jokaiseen kortteliin rakennettiin kaksikerroksinen pysäköintirakennus. Alueen keskusakselin läpi kulkee kävelyreitti päästä päähän. Kaavassa rakennuksilta edellytettiin ainutlaatuisuutta, mutta pääosin rakennukset ovat Turulle tyypillisiä talotyyppejä.[8]

Rakentaminen alkoi jo syksyllä 1975, ja ensimmäiset talot valmistuivat keväällä 1976 Hintsankujalle. Päätoiminen rakentaminen jatkui vuoteen 1987. Itäkeskuksen tornitalo valmistui 1988. Turun asuntotuotanto Oy:n ja seurakuntien tekemän sopimuksen mukaan tontit jaettiin perustettaville asunto- ja kiinteistöyhtiöille. Kuuden turkulaisen rakennusliikkeen kanssa tehtiin kehyssopimus, jossa rakennusliikkeet vastasivat asuintalojen rakentamisesta ja Taso puolestaan kunnallistekniikasta, puistoista ja yleisistä rakennuksista. Rakennusliikkeet olivat R. Järvinen Oy, Kivikartio Oy, Puolimatka Oy, Rakennus Oy, Ruola Oy ja Urakoitsijat Oy.[7]

Liikekeskustan rakennussuunnitelma valmistui 1977, mutta talouden laskusuhdanne viivästytti rakennustyön aloittamisen vuoteen 1980. Laskusuhdanne vaikutti myös siten, että Varissuolle rakennettiin suunniteltua enemmän vuokra- ja Arava-asuntoja. Alun perin tarkoitus oli, että noin puolet rakennuskannasta olisi ollut vapaarahoitteista. Seurauksena myös lapsiperheiden suhteellinen osuus oli kaavailtua suurempi. Alkuvuosien palvelut toteutettiin parakeilla. Vuonna 1979 alueelle valmistui terveyskeskus ja liikekeskus Itäkeskus vuonna 1981.[9]

Varissuon rakennussuunnitelmia alettiin kritisoida 1980-luvun alussa. Osa asukkaista vastusti liian tiheäksi kokemaansa kaavoitusta ja halusi alueelle enemmän viheralueita. Valtuusto päättikin vuonna 1982 jättää kaksi tonttia rakentamatta, ja myöhemmin korvauksena seurakunnille annettiin tontteja muualta.[10]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varissuon asukasluku oli 9 008 ihmistä vuonna 2019. Varissuon alueella puhutaan yli 60 eri kieltä.[11] Alueen väestöstä 52 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea vuonna 2019. 47% puhui suomea ja 1% ruotsia.[1] Postinumeroalueita tarkasteltaessa vain eräillä pääkaupunseudun postinumeroalueilla asui vuoden 2022 lopussa enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Varissuolla, jonka postinumeroalueeseen kuuluu myös Pääskyvuori.[12]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Varissuon ala-asteen koulujen ensimmäisten luokkien oppilaista lähes 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.[13] Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia. Asuinalueen toisessa koulussa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksena toimivassa ja valtio-omisteisessa Turun Normaalikoulussa, äidinkielen merkitystä korostetaan. Sen johdosta koulu haluaa tehdä oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyötä.[14]

Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Koulutuspoliittista selontekoa varten vuonna 2019 opetus-, tiede- ja kulttuuriministerien tekemällä koulukierroksella kritisoitiin Turun kaupunginhallituksen asumispoliittisten päätösten vaikutuksia oppimisen tasoon, erityisesti suomen kielen oppimiseen. Kielen vertaisoppimisen vähentyessä suomea ensimmäisenä kielenä puhuvien äidinkielen taso oli heikentynyt englannin käytön lisääntyessä eri taustoista tulevien oppilaiden kommunikoidessa keskenään. Myös maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden ensimmäinen kieli ei ollut suomi, toivoivat luokissa olevan useampia suomea äidinkielenään puhuvia. Oppilaiden kielivalinnat saattavat ohjata sitä, mihin kouluun tai luokalle heidät sijoitetaan, ja koulukierroksella tuolloinen opetusministeri Li Andersson ilmaisikin huolensa kaupungin asumis- ja koulutuspolitiikan sekä oppilaaksiottoalueiden luomasta vinoumasta alueen väestökannassa.[15]

Maahanmuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajaväestön muutto Turkuun kohdistuu voimakkaiten Varissuolle, minkä takia lähiötä on kutsuttu maahanmuuttajien sisäänmuuttoalueeksi kaupungissa. Lähiöön muuttoon vaikuttavia syitä on useita, kuten asumispoliittiset ratkaisut: maahanmuuttajien on muita vaikeampi työllistyä tai heidän työnsä on matalapalkkaista, ja Varissuon vuokra-asunnot ovat tavanneet olla edullisempia kuin muilla alueilla. Asuntojen jakamisesta vastaavat instituutiot saattavat suoraan ohjata asuntoa hakevan maahanmuuttajan Varissuon kaltaiseen lähiöön. Henkilökohtaisia syitä Varissuolle hakeutumiseen ovat sosiaalinen tukiverkosto sekä alueen tunnettuus muualla Suomessa. Varissuo ei kuitenkaan ole pelkästään sisäänmuuttoalue, sillä monesti myös maahanmuuttajat hankkivat seuraavan asuntonsa Varissuolta: muut kuin suomenkieliset muuttavat selkeästi useammin alueen sisäisesti. Maahanmuuttajat pitävät Varissuon palvelutasosta, ja alueella on myös paljon etnisiä liikkeitä, maahanmuuttajayhdistyksiä ja uskonnollisia kokoontumistiloja. Monikulttuurisuuden lisääntymisen seurauksena suvaitsevaisuus on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa.[16]

Marko Juntusen vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Varissuolla kasvaneet maahanmuuttajanuoret kokevat toisiaan kohtaan voimakasta solidaarisuuden tunnetta, jota he kutsuvat ”vakkelaisuudeksi” Varissuon (”Vakke”) mukaan. Varissuolla on nuorisotalo, jossa eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat. Sen 230 jäsenestä alle kymmenen molemmat vanhemmat ovat Suomessa syntyneitä. Nuoret pitävät lähiötä turvallisena ja viihtyisänä alueena eivätkä koe sitä muukalaisvihamieliseksi. Vaikka julkisessa keskustelussa lähiön ongelmia korostetaan, nuorisotyöntekijät ja vartiointiliikkeiden edustajat ovat sanoneet alueen rauhoittuneen huomattavasti 1990-luvun lamavuosista.[13]

Työttömyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varissuon työttömyysaste oli vuonna 2014 Turun kaupunginosista toiseksi suurin.[17] Poliisin mukaan alueen suurin huolenaihe on sosiaalinen syrjäytyminen. Varissuolla pitkään asuneistakaan kaikki eivät osaa asioida suomen kielellä.[18] Varissuolla 12 vuotta aluepoliisina toiminut Vesa Jauhiainen pyrkii kiertämään lähiön jokaisella työvuorollaan. Hän tekee yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, ja toimii Turun normaalikoulun rehtorin mukaan ”kasvatuskumppanina” pelkän kurin- ja järjestyksenpidon lisäksi. Varissuon positiivisten tulosten takia sisäministeriö haluaa tuoda Turun aluepoliisin mallin muuallekin Suomeen ennaltaehkäisevän työn kehittämiseksi.[19][18]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuon terveysasema (1983).

Varissuolla alueen eri sektorien toimijat ovat tehneet jo pitkään aktiivista aluetyötä kaupunginosan kehittämiseksi. Turun lähiöistä Varissuolla on monipuolisimmat palvelut.[3] Varissuon liikekeskuksessa toimii päivittäistavarakauppoja, kirjasto, sosiaalitoimisto, Varissuon kirkko, nuorisotalo, kioski, ravintoloita, postin asiamiespiste, apteekki ja muita liikkeitä. Muita palveluita ovat kaksi peruskoulua, lukio, kuntorata, jalkapallokentät, tenniskentät ja jäähalli. Tosin Varissuon peruskoulu aiotaan sulkea kevätlukukauden 2023 päätteeksi.

Toisaalta pankkipalveluiden lisäksi Varissuolta on lakkautettu esimerkiksi Kelan toimipiste.[18]

Varissuolta pääsee useilla linja-autoyhteyksillä ydinkeskustaan alle puolessa tunnissa, arkipäivisin vuoroja on jopa alle kymmenen minuutin välein. Vuodesta 2012 on julkisesti keskusteltu raitiovaunu- tai kevytrautatieyhteyden rakentamisesta Varissuolle.

Majanummen koulu suljettiin 2000-luvun alussa homevaurioiden vuoksi, mutta se otettiin taas käyttöön monitoimitalona vuonna 2005.[20][21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiMTZlZWY2NTItOGM4Yy00MTlhLTk5YTAtNzRlNWNiZDMzNTU2IiwidCI6IjZjNWUyYzhhLWQzZjAtNGEwYi05NjU4LTQyNTAyYzczZTE3YiIsImMiOjl9
  2. ↑ Varissuo-tietolaatikko (Arkistoitu linkki) Turun Sanomat. TS-Yhtymä. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 9.9.2016.
  3. ↑ a b Miettunen, Sari: Varissuo, kirosanasta normilähiöksi Turun Sanomat. 16.11.2009. Arkistoitu 4.2.2016. Viitattu 11.8.2016.
  4. ↑ Vilen, Janica: Varissuo-Seuran puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén muistelee 40-vuotiaan Varissuon alkuaikoja Turun Seutusanomat. 20.1.2016. Viitattu 3.9.2016.
  5. ↑ Varissuon historiaa Varissuo-Seura Viitattu 28.7.2019.
  6. ↑ Turku Energian ympäristötaideteokset kaunistavat katukuvaa Turku Energia. Viitattu 26.10.2018.
  7. ↑ a b c d Kauppi, s. 20–22
  8. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 242. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0
  9. ↑ Kauppi, s. 27
  10. ↑ Kauppi, s. 28−29
  11. ↑ Millainen päivä on Varissuon terveysasemalla, Turun monikulttuurisimmassa lähiössä? turku.fi.
  12. ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
  13. ↑ a b Juntunen, Marko: Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa (s. 76-77) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 30.8.2016. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 2.9.2016.
  14. ↑ Turun Varissuolla panostetaan maahanmuuttajaoppilaisiin mtv3.fi.
  15. ↑ Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2019.
  16. ↑ Rasinkangas, Jarkko: Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa (pdf) Tutkimuskatsauksia 3/2014. Turun kaupunki. Viitattu 3.9.2016.
  17. ↑ Työttömyysasteet Turun pienalueilla joulukuussa 2014 äidinkielen mukaan Turun kaupunki. Viitattu 11.9.2016.
  18. ↑ a b c Ristola, Petra: Lisää poliiseja suuriin lähiöihin? – Seurasimme aluepoliisin työpäivää Turun Varissuolla: "Tämä on yhteisö, jota voisi verrata entisaikojen kylään" Yle Uutiset. 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.
  19. ↑ Ristola, Petra: Ongelmien ehkäisy ennalta on tuottanut hyviä tuloksia Varissuon monikulttuurisessa lähiössä – mallia halutaan hyödyntää muuallakin Yle Uutiset. 10.8.2018. Viitattu 10.10.2018.
  20. ↑ Turun kaupungin tilinpäätös 2004 (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 12.10.2015.
  21. ↑ Varissuo-Littoinen elämyksellinen liikkumis- ja palvelukartta (pdf) Varsinais-Suomen Liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.10.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun suuralueet ja kaupunginosat
Suuralueet Kaupunginosat suuralueittain
1. Keskusta I kaupunginosa · II kaupunginosa · III kaupunginosa · IV Martti · V Itäranta · VI kaupunginosa · VII kaupunginosa · VIII Port Arthur · IX Länsiranta · Iso-Heikkilä · Korppolaismäki1 · Kupittaa · Kurjenmäki · Mäntymäki · Nummi2 · Pihlajaniemi3 · Ruissalo · Turun satama · Vähäheikkilä4
2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala · Haarla · Illoinen · Jänessaari · Kaistarniemi · Kakskerta · Kukola · Lauttaranta · Maanpää · Moikoinen · Oriniemi · Papinsaari · Pikisaari · Satava · Särkilahti · Toijainen
3. Skanssi-Uittamo Harittu · Ilpoinen · Ispoinen · Katariina · Koivula · Korppolaismäki1 · Luolavuori · Peltola · Pihlajaniemi3 · Puistomäki · Skanssi · Uittamo · Vasaramäki · Vähäheikkilä4
4. Varissuo-Lauste Huhkola · Lauste · Vaala · Varissuo
5. Nummi-Halinen Itäharju · Kohmo · Koroinen · Kurala · Halinen · Nummi2 · Oriketo · Pääskyvuori · Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula Kaerla5 · Kastu · Kärsämäki · Raunistula6 · Runosmäki7
7. Länsikeskus Kaerla5 · Kähäri · Mälikkälä · Pitkämäki · Runosmäki7 · Ruohonpää · Teräsrautela · Vätti
8. Pansio-Jyrkkälä Artukainen · Pahaniemi · Pansio · Perno
9. Maaria-Paattinen Haaga · Jäkärlä · Koskennurmi · Lentokenttä · Metsämäki · Moisio · Paattinen · Paimala · Saramäki · Tasto · Urusvuori · Yli-Maaria
Huomautukset
1: Korppolaismäki kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
2: Nummi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Nummi-Haliseen.
3: Pihlajaniemi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
4: Vähäheikkilä kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
5: Kaerla kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
6: Raunistula kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
7: Runosmäki kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varissuo&oldid=22702108”