Puistolan rautatieasema

Rautatieasema perustettiin vuonna 1910, ja samana vuonna Puistolan kohdalle valmistui toinen raide.^[3] Aseman perustaminen liittyy A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y.:n maanhankintaan vuonna 1906 ja sitä seuranneeseen tontinmyyntiin nykyisen Puistolan omakotialueen mailla eli aseman itäpuolella. Yhtiö anoi Rautatiehallitukselta kahta seisaketta, joista ensimmäisenä perustettiin Tapanila. Vuonna 1913 paikalle saatiin pieni odotushuone, mutta tämä osoittautui pian tarpeeseen sopimattomaksi, ja uutta asemaa ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1920-luvun alussa^[4].

Vuonna 1924 Puistolaan valmistui puinen asemarakennus. Itäpuolelle nousi uudisrakennuksia Puistokylä-yhtiön maille, mutta länsipuoli oli pääosin rakentamatta pitkään, sillä siinä sijaitsi sikatalouden koeaseman maita^[5]. Toisin kuin useilla muilla nykyisen lähiliikenteen asemilla, Puistolan asemalla ei ole ollut tavaraliikennettä missään vaiheessa. Laiturit sijaitsivat kaksiraiteisen radan perustyylillä, eli reunoilla ja kulku laitureiden välillä tapahtui laituripolun kautta.

Vuonna 1962 Kehä III ylikulkusiltoineen valmistui hieman asemasta pohjoiseen^[3].

Sähköistys Riihimäelle asti valmistui vuonna 1970. Tällöin Puistolassa pysähtyvä junaliikenne muuttui sähkökalustolla ajetuksi. Päärata oli Puistolan kohdalla kaksiraiteinen aina vuoteen 1972 asti, jolloin kolmas linjaraide rakennettiin Tikkurilaan asti^[6]. Tuolloin Puistolan itäinen laituri muutettiin välilaituriksi^[7].

Samana vuonna tapahtui toinen merkittävä muutos lähiliikenteessä. Junissa otettiin käyttöön linjatunnukset, eli "kirjaimet". Puistolassa pysähtyivät aina 1980-luvulle asti P, N, ja T-junat^[8].

Toinen asemarakennus oli vuosia tyhjänä kolmannen aseman valmistumisen jälkeen ja purettiin viimein vuonna 2001^[5].

Alkuperäinen asema sijaitsi noin 400 metriä nykyistä pohjoisempana^[9]. Nykyiselle paikalleen asema siirrettiin 1970-luvulla, kun Tapuli­kaupunki rakennettiin tälle kohdalle rautatien länsi­puolelle vuonna 1968 Hyvinkäälle siirtyneen sikatalouden koeaseman maille^[3]. Helsingin kaupunki suunnitteli Tapulikaupunkiin uuden Puistolan keskuksen Maatullinaukion ympärille ja aseman tuli sijaita keskuksen kohdalla. Tapulikaupungin ansiosta käyttäjäkunta moninkertaistui radan länsipuolella, kun aiemmin asemaa käyttivät pääasiassa itäpuolen asukkaat. Uuden aseman rakentamisen yhteydessä poistettiin vanhan aseman kohdalla sijainnut tasoristeys^[10], jonka korvasi Suuntimotien alikulku auto- ja kevyen liikenteen osalta^[3].

Uudella asemalla välilaiturille käynti järjestettiin alikulkujen kautta. Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä: eteläinen sisäänkäynti on kevyen liikenteen tunneli, josta pääsee Puistolan raitille idän suuntaan ja lännessä Tapulikaupungintielle sekä Maatullinaukiolle. Eteläisessä sisäänkäynnissä on hissi ja pizzeria välilaiturin portaikon yläpäässä. Pohjoinen sisäänkäynti on portaikko Suuntimotien alikulun kevyen liikenteen väylältä. Laiturijärjestelyt pysyivät alkuun samalla tyylillä kuin vanhan aseman aikoina, eli laituri 1 sijaitsi läntisimmän raiteen vierellä Tapulikaupungin puolella ja raiteet 2/3 olivat alikulun kautta kuljettavan välilaiturin kohta puolta^[11].

Muutos laiturijärjestelyihin tuli Tikkurilan kaupunkiradan myötä vuonna 1996. Laituri 1 purettiin ja sen tilalle rakennettiin uusi läntisin raide kaukojunaliikennettä varten. Uuden läntisimmän raiteen laituriksi tehtiin tilapäiseen käyttöön soveltuva hiekkapohjainen laituri, jota käytetään vain poikkeustilanteissa. Normaaliliikenteen aikana sinne johtava portti on lukittu. Välilaituriin ei tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia, mutta välilaiturin raiteiden numeroksi vaihtuivat 3 ja 4. Välilaiturille johtavan portaikon ovet poistettiin remontissa 1990-luvulla^[12] ja lipunmyynti lakkautettiin vuonna 2000^[5].

Seisakkeen alkuperäinen nimi oli Fastböle. Nimi johtui läheisen kylän, nykyisen Kuninkaalan nimestä, jonne asemalta johti tie. Vuonna 1925 nimen suomenkieliseksi vastineeksi vahvistettiin sen kaakkoispuolelle muodostuneen pientaloalueen mukaan nimi Puistola. Nimeä Fastböle käytettiin tämän jälkeen sekä Puistolan asuntoalueen että aseman ruotsinkielisenä nimenä, vaikka kumpikaan niistä ei sijainnut alkuperäisen Fastbölen kylän alueella. Vuonna 1954 alueen ruotsinkieliseksi nimeksi vahvistettiin Parkstad, joka vuonna 1961 tuli myös rautatieaseman ruotsinkieliseksi nimeksi^[13].

Vuoden 1996 muutosten jälkeen asema on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena. Raidenäyttöinä ovat nykyään Adtranzin näytöt vuodelta 2007 ja apunäyttöinä Mitronin 32-tuumaiset näytöt aseman portaikkorakennuksen lähettyvillä. Pohjoispään alikulun lähettyvillä laiturilla on informaatiotaulu. Laiturikatoksen valaistus vaihdettiin vuonna 2013 elohopeahöyrylampuista LED-valaisimiin^[14].

Asemalla pysähtyvät I, K, P ja T-junat. Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4.^[15] Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttävät aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Puistolan asemalla on runsaasti pysäköintitilaa aseman vilkkauteen nähden. Liityntäliikenteen erikoisuutena mainittakoon liityntä alemman lipunhinnan vuoksi Vantaan alueilta, joille Tikkurilan asema olisi lähin asema.

Henkilöautoille on 305 paikkaa, joista valtaosa on 24 h paikkoja ja pieni määrä 4 h paikkoja. Polkupyörille on 504 paikkaa siten, että paikkoja löytyy kummankin sisäänkäynnin lähettyviltä^[16].

Asemalle on kattava liityntäliikenne niin idästä kuin lännestä HSL:n 70-sarjan busseilla. Tapulikaupungin rakentamisen yhteydessä uuden aseman viereen tehtiin pieni terminaali, jota liityntäliikenteen linjat käyttävät. Bussiliityntäliikenteessä on huomionarvioista kolminumeroisten pitkien linjojen puuttuminen ja linjat 73, 74 ja 75, jotka menevät Helsingin keskustaan ja voivat näin toimia häiriötilanteissa junan korvaajana.

•  
  Näkymä laiturilta pohjoiseen kohti Suuntimotien portaikkoa
•  
  Tapulin nuorisotalon suunnittelema laillinen graffiti asematunnelissa (Liikenne Oy:n linja-auto)
•  
  Laiturikatos pohjoisesta nähtynä

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puistolan rautatieasema Wikimedia Commonsissa