Eemeli (koomikko)

Esko Toivonen hankki ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana ja oppi soiton alkeet orkesterimuusikko Viljo Immoselta. Laulaja-viihdyttäjän ura alkoi sota-aikana rintamalla erilaisissa viihdytystilaisuuksissa. Taiteilijanimi Eemeli syntyi noina aikoina Reino Helismaan nähtyä Toivosen esiintymässä. Helismaa tuli esityksen jälkeen kysymään: ”Mikäs mies se sinä olet?” Tähän Eemeli oli vastannut: ”Tällainen Uuno-Eemeli vaan” (noihin aikoihin ymmärrykseltään yksinkertaista ihmistä oli tapana kutsua Uuno-Eemeliksi). Helismaa totesi: ”Kyllä sinä enemmänkin olet se Eemeli”, ja niin tuli Toivosesta Eemeli.

Sotien jälkeen Toivonen elätti itsensä muun muassa Westerbackin kultasepänliikkeen edustajana ja kauppamatkustajana. Autolla ympäri Suomea kiertäessään hän kuljetti kitaraa mukanaan. Laulellen ja vitsejä kertoen kauppa kävi hyvin. Eemeli kehitti repertuaariinsa myös niin sanotun suutrumpetin eli imitoi suullaan trumpetin ääntä (elokuvassa Oho, sanoi Eemeli: ”Minun on vain taloudellisen hädän vuoksi pakko soittaa trumpettia ilman trumpettia”). Myöhemmin hän piti omaa kelloliikettä sekä toimi mainoslahjatavaroiden maahantuojana ja Oy Veho Ab:n PR-miehenä.

Eemelin läpimurto julkisuuteen tapahtui 1950-luvun puolivälissä Helismaan nähtyä Eemelin esittämässä Helismaan kappaleita omintakeisella tyylillään. Parivaljakko lähti kesällä 1956 yhteiselle kiertueelle, josta alkoi kymmenvuotinen yhteinen taival. Pian kävi tie Helismaan kautta Tesvision hupailuihin sekä Helismaan yhteyksien kautta elokuviin ja levystudioihin.

Eemelin ensimmäinen elokuvarooli oli keväällä 1959 Veikko Itkosen tuottamassa musiikkikavalkadissa Suuri sävelparaati, jossa Eemeli ja Repe esiintyvät lavastemiehinä. He heittävät huulta musiikkinumeroiden välissä ja esittävät itsekin pari kappaletta. Vuoden 1959 aikana hän teki Suomen Filmiteollisuudelle vielä toisen elokuvan, Yks’ tavallinen Virtanen, jossa Eemeli näytteli Pummi-nimistä työtä vieroksuvaa duunaria, jolla on takanaan kaksi vuotta kansakoulua ja neljä kuukautta ”Seutulan kansanopistoa” (tuolloin rattijuopot suorittivat tuomionsa Seutulan lentokenttätyömaalla). Tässä elokuvassa on jo nähtävissä Eemelin komiikan lajityyppi, jota muut elokuvaroolit noudattivat: vakavanaamainen vitsejä laukova, kirjakieltä puhuva hahmo.

Aikalaisten mielestä hänen televisio- ja elokuvaesiintymisissään oli näkyvillä vain aavistus siitä, millainen koomikkolahjakkuus hän todella oli. Tommi Rinne muisteli asiaa Peter von Baghin haastattelussa seuraavasti: ”Me naurettiin niin, että ei sillä ollut mitään määrää, paitsi niinä hetkinä, kun sanottiin: ’Kuvaus! Kamerat käyntiin!’ Silloin Eemeli jäykistyi. Se ei saanut ollenkaan sitä parasta itsestään irti, mitä se sai kosketuksessa yleisön kanssa.”

Eemelin esiintyminen elokuvassa Yks’ tavallinen Virtanen oli herättänyt siinä määrin huomiota, että Suomen Filmiteollisuuden tuottaja T. J. Särkkä päätti ottaa Eemelin seuraavaksi filmin pääosaan. Oho, sanoi Eemeli, jonka ensi-ilta oli keväällä 1960, oli vuoden katsotuimpia kotimaisia elokuvia. Sitä seurasi vielä kaksi Eemelin nimissä tehtyä elokuvaa Molskis, sanoi Eemeli, molskis! (1960) ja ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli (1962). Vuoden 1960 aikana Eemeli nähtiin vielä elokuvissa Kaks’ tavallista Lahtista ja Kankkulan kaivolla sekä vuonna 1961 Veikko Itkosen elokuvissa Mullin mallin ja Voi veljet, mikä päivä!. Kriitikot eivät juurikaan Eemelin komiikkaa tuolloin arvostaneet, mutta kansa piti Eemelistä. Eemelin elokuvaura katkesi vuoden 1963 näyttelijöiden lakkoon, jonka myötä elokuvien tuotanto lähes loppui Suomesta useaksi vuodeksi.

Elokuvien teon ohessa Eemeli ja Repe kiertelivät ahkerasti iltamissa ympäri Suomea muun muassa ”Eemelin saunailta” -nimellä ja tekivät myös pienimuotoisen Euroopan-kiertueen. Helismaan kuoltua vuonna 1965 Eemelin pariksi tuli Toivo ”Topi” Gerdt. He esiintyivät yhdessä muun muassa televisiossa. 1970-luvun puolella Eemeliä säesti usein hanuristi Reino Markkula. Eemeli esiintyi säännöllisesti myös radiossa ja mainoksissa muun muassa Mallasjuomien mannekiinina. Vuonna 1967 Eemeliltä ilmestyi kirja Eemelin hätäopas eli Välttämätön kirja kaikille jotka käyttävät käymälää.

Eemeli lauloi levylle noin 80 kappaletta, näistä 20 oli Toivo Kärjen sävellyksiä ja näistä valtaosa Helismaan sanoituksia^[2].

1960- ja 1970-luvuilla Eemeli esiintyi usein tavaratalojen avajaisissa ja erilaisissa kauppojen myynninedistämiskampanjoissa. Apu-lehden haastattelussa vuonna 1971 Eemeli kertoi tekevänsä vuoden aikana yhden tavaratalokeikan joka viikko.^[3]

Esa Pakarisen kanssa yhdessä tehty albumi Esa & Eemeli ilmestyi vuonna 1972. Samana vuonna he tekivät yhteisen kiertueen Yhdysvalloissa, missä esiintyivät amerikansuomalaisille. Vielä vuonna 1980 Eemeli nähtiin Spede-elokuvassa Tup-akka-lakko ja saman vuoden Syksyn Sävelien satoa -ohjelmassa kappaleella ”Mulla menee hitaasti”. Eemelille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 1984, ja hän vietti elämänsä viimeisinä vuosina talvet Floridassa ja kesät Suomessa.^[4]

• Suuri sävelparaati (1959)
• Yks’ tavallinen Virtanen (1959)
• Oho, sanoi Eemeli (1960)
• Kaks’ tavallista Lahtista (1960)
• Kankkulan kaivolla (1960)
• Molskis, sanoi Eemeli, molskis! (1960)
• Mullin mallin (1961)
• Voi veljet, mikä päivä! (1961)
• ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli (1962)
• Tup-akka-lakko (1980)^[5]

• Oho, sanoi Eemeli / Taas Rovaniemen markkinoilla (Rytmi R 6386, 1959)
• Humppafoksi / Sahara (Rytmi R 6418, 1960)
• Tanssit Tippavaarassa (Rytmi R 6465, 1961) B-puolella Jorma Lyytinen & Pärre Förars
• Syntymäpäivät Tippavaarassa / Tippäjärven vesj (Rytmi R 6496, 1962)
• Tukkijätkän twist / Susijahti (Rytmi R 6510, 1962)
• Saukkosen avioero (Rytmi R 6524, 1962) B-puolella Ragni Malmsten
• Eemelin saunassa / Onko sulla sellaista (Fontana 271560, 1963) Repe Helismaan kanssa
• Humppa humppa humppa tättärää / Palokuntajuhlat (Rytmi R 6546, 1964)
• Eemeli ja torvi (Rytmi R 6551, 1964) B-puolella Tapio Rautavaara
• Eemeli ja Severi / Eemelin heilat (Rytmi R 6563, 1966) Esa Pakarisen kanssa
• Kovat paikat 1 / Kovat paikat 2 (Rytmi R 6572, 1967)
• Mustalaisromanssi / Tytön tavarat (Rytmi RM 101, 1968)
• Syntymäpäivät / Vähän ennen kymmentä (Odeon 5E 006 34233, 1970)
• Vaarin luona / Myyrä (Odeon 5E 006 34413, 1971)
• Mulla menee hitaasti / Sisään vaan (JP-Musiikki JPS 1031, 1980)

• Eemelin Eepee (Rytmi RN 4158, 1958)
• Kolme Eemeliä (Rytmi RN 4166, 1959)
• Oho, sanoi Eemeli (Rytmi RN 4210, 1960)
• Kotimaisia elokuvasävelmiä 4: Kankkulan kaivolla (Rytmi RN 4216, 1960)
• Repe & Eemeli (Rytmi RN 4220, 1960)
• Huumoria: Repe & Eemeli (Rytmi RN 4241, 1962)
• Huumoria 2: Repe & Eemeli (Rytmi RN 4250, 1962)

• Eemeli (Sävel SÄLP 630, 1966)
• Eemeli Pinnalla (Columbia 5E 06234097, 1970)
• Esa & Eemeli (Rytmi RILP 7092, 1972)
• Eemelin joulukierre (Odeon 5E 05434730, 1972)
• Eemeli (Mars MK 166, 1981) Julkaistu kasettina
• 20 suosikkia – Oho! sano Eemeli
• Tangolla päähän – Kootut levytykset 1970–1972 (2010)^[6][7]

• Latva, Tony – Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004.^{lähde tarkemmin?}
• Suomen kansallisfilmografia 5 & 6. VAPK, 1991.^{lähde tarkemmin?}
• Bagh, Peter von: Suomen Filmiteollisuuden tarina, Tommi Rinteen haastattelu. YLE, 1990.^{lähde tarkemmin?}
• Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970. ^{lähde tarkemmin?}

• Esko Toivonen – Eemeli. Ylen Elävä arkisto.
• Repe ja Eemeli vappusketsissä 1964. Ylen Elävä arkisto.