polaroitua

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

From polaroida +‎ -tua.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpolɑroi̯tuɑˣ/, [ˈpo̞lɑ̝ˌro̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): po‧la‧roi‧tu‧a

Verb

[edit]

polaroitua

  1. (intransitive) to be(come) polarised/polarized
Conjugation
[edit]
Inflection of polaroitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. polaroidun en polaroidu 1st sing. olen polaroitunut en ole polaroitunut
2nd sing. polaroidut et polaroidu 2nd sing. olet polaroitunut et ole polaroitunut
3rd sing. polaroituu ei polaroidu 3rd sing. on polaroitunut ei ole polaroitunut
1st plur. polaroidumme emme polaroidu 1st plur. olemme polaroituneet emme ole polaroituneet
2nd plur. polaroidutte ette polaroidu 2nd plur. olette polaroituneet ette ole polaroituneet
3rd plur. polaroituvat eivät polaroidu 3rd plur. ovat polaroituneet eivät ole polaroituneet
passive polaroidutaan ei polaroiduta passive on polaroiduttu ei ole polaroiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. polaroiduin en polaroitunut 1st sing. olin polaroitunut en ollut polaroitunut
2nd sing. polaroiduit et polaroitunut 2nd sing. olit polaroitunut et ollut polaroitunut
3rd sing. polaroitui ei polaroitunut 3rd sing. oli polaroitunut ei ollut polaroitunut
1st plur. polaroiduimme emme polaroituneet 1st plur. olimme polaroituneet emme olleet polaroituneet
2nd plur. polaroiduitte ette polaroituneet 2nd plur. olitte polaroituneet ette olleet polaroituneet
3rd plur. polaroituivat eivät polaroituneet 3rd plur. olivat polaroituneet eivät olleet polaroituneet
passive polaroiduttiin ei polaroiduttu passive oli polaroiduttu ei ollut polaroiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. polaroituisin en polaroituisi 1st sing. olisin polaroitunut en olisi polaroitunut
2nd sing. polaroituisit et polaroituisi 2nd sing. olisit polaroitunut et olisi polaroitunut
3rd sing. polaroituisi ei polaroituisi 3rd sing. olisi polaroitunut ei olisi polaroitunut
1st plur. polaroituisimme emme polaroituisi 1st plur. olisimme polaroituneet emme olisi polaroituneet
2nd plur. polaroituisitte ette polaroituisi 2nd plur. olisitte polaroituneet ette olisi polaroituneet
3rd plur. polaroituisivat eivät polaroituisi 3rd plur. olisivat polaroituneet eivät olisi polaroituneet
passive polaroiduttaisiin ei polaroiduttaisi passive olisi polaroiduttu ei olisi polaroiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. polaroidu älä polaroidu 2nd sing.
3rd sing. polaroitukoon älköön polaroituko 3rd sing. olkoon polaroitunut älköön olko polaroitunut
1st plur. polaroitukaamme älkäämme polaroituko 1st plur.
2nd plur. polaroitukaa älkää polaroituko 2nd plur.
3rd plur. polaroitukoot älkööt polaroituko 3rd plur. olkoot polaroituneet älkööt olko polaroituneet
passive polaroiduttakoon älköön polaroiduttako passive olkoon polaroiduttu älköön olko polaroiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. polaroitunen en polaroitune 1st sing. lienen polaroitunut en liene polaroitunut
2nd sing. polaroitunet et polaroitune 2nd sing. lienet polaroitunut et liene polaroitunut
3rd sing. polaroitunee ei polaroitune 3rd sing. lienee polaroitunut ei liene polaroitunut
1st plur. polaroitunemme emme polaroitune 1st plur. lienemme polaroituneet emme liene polaroituneet
2nd plur. polaroitunette ette polaroitune 2nd plur. lienette polaroituneet ette liene polaroituneet
3rd plur. polaroitunevat eivät polaroitune 3rd plur. lienevät polaroituneet eivät liene polaroituneet
passive polaroiduttaneen ei polaroiduttane passive lienee polaroiduttu ei liene polaroiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st polaroitua present polaroituva polaroiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st polaroituakseni polaroituaksemme
2nd polaroituaksesi polaroituaksenne
3rd polaroituakseen
polaroituaksensa
past polaroitunut polaroiduttu
2nd inessive2 polaroituessa polaroiduttaessa agent4 polaroituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st polaroituessani polaroituessamme
2nd polaroituessasi polaroituessanne
3rd polaroituessaan
polaroituessansa
negative polaroitumaton
instructive polaroituen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive polaroitumassa
elative polaroitumasta
illative polaroitumaan
adessive polaroitumalla
abessive polaroitumatta
instructive polaroituman polaroiduttaman
4th3 verbal noun polaroituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st polaroitumaisillani polaroitumaisillamme
2nd polaroitumaisillasi polaroitumaisillanne
3rd polaroitumaisillaan
polaroitumaisillansa
Synonyms
[edit]
Derived terms
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpolɑroi̯tuɑ/, [ˈpo̞lɑ̝ˌro̞i̯t̪uɑ̝]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): po‧la‧roi‧tu‧a

Verb

[edit]

polaroitua

  1. partitive singular of polaroitu