liuos

From Old Norse ljós, from Proto-Germanic *leuhsą.

• IPA^(key): /ljuoːs̺/

liuos n

1. light

This noun needs an inflection-table template.

liueta (“to dissolve”) +‎ -os. Coined by Finnish folk poetry researcher, translator and journalist Julius Krohn in 1860.

• IPA^(key): /ˈliu̯.os/, [ˈliu̯.o̞s̠]
• Rhymes: -iuos
• Syllabification^(key): liu‧os

liuos

1. (chemistry) solution

• liueta
• liuottaa

• Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

• “liuos”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

• solui, suoli