koira

Finnish

Finnish Wikipedia has an article on:

koira

Etymology

From Proto-Finnic *koira, from earlier *koj(e)ra, from Proto-Uralic *kojera (“male animal”) (whence also koiras (“male animal”)), derived from Proto-Uralic *koje (“male, man”),^[1] in which case the word probably originally meant "male dog" specifically (and possibly displaced peni in the general sense of "dog").

Pronunciation

IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/, [ˈko̞i̯rɑ̝]
Rhymes: -oirɑ
Syllabification^(key): koi‧ra

Noun

koira

dog (Canis lupus familiaris)
- 1548, Mikael Agricola, transl., Se Wsi Testamenti, Stockholm, pyhen Paualin Epistola Philipperin tyge (Philippians) 3:2:
  Cauattacat teitenne Coirilda
  [Kavahtakaat teitänne koirilta]
  Beware of dogs
Ellipsis of koiranuinti (“dog paddle (swimming stroke)”).
(military slang) military police

Declension

Inflection of koira (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		koira	koirat
genitive		koiran	koirien
partitive		koiraa	koiria
illative		koiraan	koiriin
		singular	plural
nominative		koira	koirat
accusative	nom.	koira	koirat
accusative	gen.	koiran	koirat
genitive		koiran	koirien koirain ^rare
partitive		koiraa	koiria
inessive		koirassa	koirissa
elative		koirasta	koirista
illative		koiraan	koiriin
adessive		koiralla	koirilla
ablative		koiralta	koirilta
allative		koiralle	koirille
essive		koirana	koirina
translative		koiraksi	koiriksi
abessive		koiratta	koiritta
instructive		—	koirin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of koira (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		koirani	koirani
accusative	nom.	koirani	koirani
accusative	gen.	koirani	koirani
genitive		koirani	koirieni koiraini ^rare
partitive		koiraani	koiriani
inessive		koirassani	koirissani
elative		koirastani	koiristani
illative		koiraani	koiriini
adessive		koirallani	koirillani
ablative		koiraltani	koiriltani
allative		koiralleni	koirilleni
essive		koiranani	koirinani
translative		koirakseni	koirikseni
abessive		koirattani	koirittani
instructive		—	—
comitative		—	koirineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		koirasi	koirasi
accusative	nom.	koirasi	koirasi
accusative	gen.	koirasi	koirasi
genitive		koirasi	koiriesi koiraisi ^rare
partitive		koiraasi	koiriasi
inessive		koirassasi	koirissasi
elative		koirastasi	koiristasi
illative		koiraasi	koiriisi
adessive		koirallasi	koirillasi
ablative		koiraltasi	koiriltasi
allative		koirallesi	koirillesi
essive		koiranasi	koirinasi
translative		koiraksesi	koiriksesi
abessive		koirattasi	koirittasi
instructive		—	—
comitative		—	koirinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		koiramme	koiramme
accusative	nom.	koiramme	koiramme
accusative	gen.	koiramme	koiramme
genitive		koiramme	koiriemme koiraimme ^rare
partitive		koiraamme	koiriamme
inessive		koirassamme	koirissamme
elative		koirastamme	koiristamme
illative		koiraamme	koiriimme
adessive		koirallamme	koirillamme
ablative		koiraltamme	koiriltamme
allative		koirallemme	koirillemme
essive		koiranamme	koirinamme
translative		koiraksemme	koiriksemme
abessive		koirattamme	koirittamme
instructive		—	—
comitative		—	koirinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		koiranne	koiranne
accusative	nom.	koiranne	koiranne
accusative	gen.	koiranne	koiranne
genitive		koiranne	koirienne koirainne ^rare
partitive		koiraanne	koirianne
inessive		koirassanne	koirissanne
elative		koirastanne	koiristanne
illative		koiraanne	koiriinne
adessive		koirallanne	koirillanne
ablative		koiraltanne	koiriltanne
allative		koirallenne	koirillenne
essive		koirananne	koirinanne
translative		koiraksenne	koiriksenne
abessive		koirattanne	koirittanne
instructive		—	—
comitative		—	koirinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		koiransa	koiransa
accusative	nom.	koiransa	koiransa
accusative	gen.	koiransa	koiransa
genitive		koiransa	koiriensa koirainsa ^rare
partitive		koiraansa	koiriaan koiriansa
inessive		koirassaan koirassansa	koirissaan koirissansa
elative		koirastaan koirastansa	koiristaan koiristansa
illative		koiraansa	koiriinsa
adessive		koirallaan koirallansa	koirillaan koirillansa
ablative		koiraltaan koiraltansa	koiriltaan koiriltansa
allative		koiralleen koirallensa	koirilleen koirillensa
essive		koiranaan koiranansa	koirinaan koirinansa
translative		koirakseen koiraksensa	koirikseen koiriksensa
abessive		koirattaan koirattansa	koirittaan koirittansa
instructive		—	—
comitative		—	koirineen koirinensa

Synonyms

(dog):
- (affectionate) haukku
- (archaic) peni
- (baby talk) hauva (doggy)
- (derogatory) hurtta, rakki, piski, murre, tiisti (mongrel)
- (dialectal, humorous) hunttu
- (slang) dogi
(military police): sotilaspoliisi

Derived terms

koirakko
koiramainen
Koiranen
koiranomi
koiro
koiru
koiruus
se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa (“it's the dog that gets hit that yelps”) (refers to the belief that the person protesting loudest is likely to be guilty; used similarly to English a hit dog will holler, the lady doth protest too much)

compounds

Related terms

koiras

References

^ Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “koira”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja‎^[1] (in Finnish), retrieved 2024-01-01

Anagrams

Kairo, kiroa, koria, okria

Ingrian

Koira.

Etymology

From Proto-Finnic *koira (“male dog”). Cognates include Finnish koira and Estonian koer.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/, [ˈko̞i̯r]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/, [ˈko̞i̯rɑ]
Rhymes: -oi̯r, -oi̯rɑ
Hyphenation: koi‧ra

Noun

koira

dog
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57:
  Ƶucka ono koira.
  Žucka is a dog.

Declension

Declension of koira (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	koira	koirat
genitive	koiran	koiriin
partitive	koiraa	koiria
illative	koiraa	koirii
inessive	koiraas	koiriis
elative	koirast	koirist
allative	koiralle	koirille
adessive	koiraal	koiriil
ablative	koiralt	koirilt
translative	koiraks	koiriks
essive	koiranna, koiraan	koirinna, koiriin
exessive¹⁾	koirant	koirint
¹⁾ obsolete ^) the accusative* corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) ^) the comitative** is formed by adding the suffix -ka^? or -kä^? to the genitive.

Derived terms

References

Fedor Tumansky (1790) “койва ^[sic]”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи, Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ, page 679
V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 183
Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 72

Karelian

Regional variants of *koira*
North Karelian (Viena)	koira
South Karelian (Tver)	koira

Etymology

From Proto-Finnic *koira. Cognates include Finnish koira and Estonian koer.

Pronunciation

IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/
Hyphenation: koi‧ra

Noun

koira (genitive koiran, partitive koirua)

dog

Declension

Viena Karelian declension of koira (type 5/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	koira	koirat
genitive	koiran	koirien
partitive	koirua	koirie
illative	koirah	koirih
inessive	koirašša	koirissa
elative	koirašta	koirista
adessive	koiralla	koirilla
ablative	koiralta	koirilta
translative	koirakši	koiriksi
essive	koirana	koirina
comitative	—	koirineh
abessive	koiratta	koiritta

Tver Karelian declension of koira (type 5/koira no gradation)
	singular	plural
nominative	koira	koirat
genitive	koiran	koirin
partitive	koirua	koirie
illative	koirah	koirih
inessive	koirašša	koirissa
elative	koirašta	koirista
adessive	koiralla	koirilla
ablative	koiralda	koirilda
translative	koirakši	koiriksi
essive	koirana	koirina
comitative	koiranke	koirinke
abessive	koiratta	koiritta

Possessive forms of koira
1st person	koirani
2nd person	koiraš
3rd person	koirah
^*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

References

A. V. Punzhina (1994) “koira”, in Словарь карельского языка (тверские говоры), →ISBN
P. M. Zaykov et al. (2015) “собака”, in Venäjä-Viena Šanakirja, →ISBN

[1] Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “koira”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja‎^[1] (in Finnish), retrieved 2024-01-01

[1]

koira

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Noun

Declension

Synonyms

Derived terms

Related terms

See also

References

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Noun

Declension

Derived terms

References

Karelian

Etymology

Pronunciation

Noun

Declension

References