ainiaan

Instructive singular form of dialectal ainias, from aina (“always”) +‎ -ias

• IPA^(key): /ˈɑi̯niɑːn/, [ˈɑ̝i̯niɑ̝ːn]
• Rhymes: -ɑiniɑːn
• Syllabification^(key): ai‧ni‧aan

ainiaan (poetic)

1. always, forever (at all times; ever; perpetually; throughout all time; continually)
   • 20th century, “Tää ystävyys ei raukene”, sung to the tune of Auld Lang Syne:

     Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
     On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
     Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
     Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

     This friendship won't end, for it lasts forever.
     Great will be our joy when we meet again.
     Though our ways may part, the memories stay in our hearts
     So thank you again for everything, until we meet again.

• aina
• alati
• ikuisesti
• iäti
• lakkaamatta

• ainaisesti
• ainiaaksi

• “ainiaan”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02