vos

Katso myös: vós

vos

1. (persoonapronomini, vanhahtava) Te
2. (osassa Latinalaista Amerikkaa) sinä (tuttavallinen)

• Pronominia vos käytettäessä painoton objektimuoto ei eroa eli esim. näen sinut on sekä Espanjassa että vos-pronominia käyttävissä maissa te veo. Painollinen, preposition jälkeinen objektimuoto on vos (esto es para vos 'tämä on sinulle').
• Pronominin kanssa käytettävä verbin taivutusmuoto eroaa indikatiivin preesensissä, subjunktiivin preesensissä ja imperatiivissa tú-proniminin muodosta; kaikissa muissa tapaluokissa ja aikamuodoissa verbin taivutusmuoto on identtinen tú-pronominin verbimuodon kanssa.
• Indikatiivin preesensissä, subjunktiivin preesensissä ja imperatiivissa vos-pronominin verbimuoto saadaan pudottamalla vosotros-persoonan muodon lopusta pois vokaaleja tai konsonantteja seuraavasti:

(1. konjugaatio) esim. hablar

ind. prees. mon. 2. pers. (vosotros) habláis → ind. prees. yks. 2. pers. (vos) hablás

sub. prees. mon. 2. pers. (vosotros) habléis → sub. prees. yks. 2. pers. (vos) hablés

imperat. mon. 2. pers. hablad → imperat. yks. 2. pers. hablá

(2. konjugaatio) esim. vender

ind. prees. mon. 2. pers. (vosotros) vendéis → ind. prees. yks. 2. pers. (vos) vendés

sub. prees. mon. 2. pers. (vosotros) vendáis → sub. prees. yks. 2. pers. (vos) vendás

imperat. mon. 2. pers. vended → imperat. yks. 2. pers. vendé

(3. konjugaatio) esim. venir

ind. prees. mon. 2. pers. (vosotros) venís → ind. prees. yks. 2. pers. (vos) venís

sub. prees. mon. 2. pers. (vosotros) vengáis → sub. prees. yks. 2. pers. (vos) vengás

imperat. mon. 2. pers. venid → imperat. yks. 2. pers. vení

• Pronominin käyttö em. tapaluokissa ja aikamuodoissa vaihtelee paljon alueittain – esim. Argentiinassa ja Uruguayssa subjunktiivin preesensissä käytetään mieluummin tú-muodon kanssa identtistä muotoa (vos vengas) varsinaisen vos-muodon asemesta (vos vengás).

• voseo, vosear, tuteo, tutear

vos m. (monikko vossen)

1. kettu

vos

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vossen
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vossen
3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä vossen

vōs

1. (persoonapronomini) te

• I-loppuinen genetiivi (1) on merkitykseltään objektiivinen ja um-loppuinen (2) merkitykseltään partitiivinen.

amor vestri 'rakkaus teihin/teitä kohtaan'

unus vestrum 'yksi teistä'

vos

1. (persoonapronomini) akkusatiivimuoto sanasta vós; teidät, teitä
2. (persoonapronomini) datiivimuoto sanasta vós; teille
3. (refleksiivinen) itsenne

vos m./f., mon.

1. (possessiivinen) teidän ... -nne (kun pääsana on monikollinen)

• vos Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)