Rangers FC

Rangers F.C.
Koko nimi	Rangers Football Club
Lempinimet	The Gers
Perustettu	maaliskuu, 1872
Kaupunki	Glasgow, Skotlanti
Kenttä	Ibrox Stadium
– kapasiteetti	50 817
Sarja	Skotlannin Valioliiga
Omistaja	The Rangers Football Club Ltd[1]
Puheenjohtaja	Dave King
Päävalmentaja	Philippe Clement
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu }} Kolmas peliasu
Infobox OKNimi-testi OK

Rangers Football Club on vuonna 1872 perustettu jalkapalloseura Skotlannin Glasgow'sta. Rangers pelaa maan korkeimmalla sarjatasolla Skotlannin Valioliigassa.

Rangers on Skotlannin menestynein seura. Se on voittanut Skotlannin mestaruuden 55 kertaa, mikä on myös maailmanennätys.^[2] Lisäksi Rangers on voittanut Skotlannin cupin 33 kertaa ja Skotlannin liigacupin 27 kertaa. Rangers voitti Cup-voittajien cupin 1972 oltuaan sitä ennen kahdesti loppuottelun hävinneenä osapuolena 1961 ja 1967. Lisäksi Rangers ylsi UEFA-cupin loppuotteluun 2008.

Rangers on perinteisesti ollut Glasgow'n protestanttien seura, kun taas paikallisvastustaja Celticin kannattajat ovat pääasiassa katolilaisia. Old Firm -nimellä tunnettujen seurojen välinen kilpailu on usein kiivasta.^[3]

Vuonna 2012 Rangers teki konkurssin. Seuran siirryttyä uuteen omistukseen seuran Scottish Premier League -liigalisenssiä ei uusittu, vaan seura joutui hakemaan pääsyä Skotlannin jalkapalloliigan (Scottish Football League) neljännelle sarjatasolle eli sen aikaiseen 3. divisioonaan. Rangers nousi heti seuraavan kauden päätteeksi Skotlannin ykkösliigaan. Seuraavan kauden 2013–2014 päätteeksi seura nousi jo Skotlannin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle mestaruussarjaan. Huhtikuussa 2016 Rangers varmisti Skotlannin mestaruussarjan voiton ja paluun pääsarjatasolle kaudeksi 2016–2017.^[4]

Rangersin perustivat vuonna maaliskuussa 1872 neljä skottinuorta – veljekset Moses ja Peter McNeil, Peter Campbell ja William McBeath. Varsinaisesti seura syntyi 1872, jolloin pidettiin sen ensimmäinen virallinen vuosikokous.^[5]

Rangers oli mukana kun Scottish Football League perustettiin 1890. Rangers voitti heti ensimmäisellä kaudella mestaruuden, jonka se jakoi Dumbartonin kanssa, koska joukkueet päätyivät tasapisteisiin ja uusintaottelukin päättyi tasan 2–2. Ensimmäisen cup-mestaruuden Rangers voitti 1894.^[5]

Vuonna 1899 Rangersista tuli osakeyhtiö, jonka avulla se keräsi rahaa uuden stadionin rakentamiseksi. Uusi Ibrox Stadium otettiin käyttöön saman vuoden lopulla. Yhtiön perustamisen myötä päävalmentajaksi valittiin William Wilton, joka oli seuran sihteerinä. Vuosisadan taitteessa Rangers menestyi voittaen neljä perättäistä mestaruutta 1899–1902.^[6]

1900-luvun alkuvuodet olivat enimmäkseen Celticin hallintaa – Rangers voitti vain neljästi vuosina 1903–1919. Seuraavasta kaudesta alkoi Rangersin valtakausi. Wilton kuoli onnettomuudessa heti mestaruuteen päättyneen kauden jälkeen ja uudeksi päävalmentajaksi tuli hänen apulaisenaan toiminut William Struth. Struthin johdolla Rangers voitti toista maailmansotaa edeltäneinä 20 kautena 14 mestaruutta.^[7]

Sodan jälkeen Rangersin menestys jatkui. Muun muassa kaudella 1948–1949 seura voitti Skotlannin ensimmäisen "triplan" eli liigan, cupin ja liigacupin. Struth jäi sivuun 1954 ja hänen tilalleen tuli Scot Symon, joka uudisti vanhentuneen joukkueen ja voitti kaudellaan kuusi mestaruutta kulminoituen triplaan 1964. Symonin johdolla Rangers eteni myös kahdesti cup-voittajien cupin loppuotteluun. Symon sai potkut syksyllä 1967 ja hänen tilalleen tuli Davie White, joka ei kuitenkaan onnistunut katkaisemaan Celticin menestysputkea.^[8][9][10]

White erotettiin kesällä 1970 ja tilalle nimitettiin Willie Waddell. Tammikuussa 1971 Ibroxin onnettomuudessa 66 Rangers-kannattajaa puristui kuoliaaksi Rangersin ja Celticin välisen ottelun päätyttyä. Vuonna 1972 Rangers voitti cup-voittajien cupin loppuottelussa Dynamo Moskovan 3–2. Ottelun päätyttyä Rangersin kannattajat ryntäsivät kentälle, minkä vuoksi UEFA esti Rangersin pääsyn seuraavan vuoden cupiin.^[10][11][12]

Waddell jätti tehtävänsä heti cup-voiton jälkeen ja hänen seuraajakseen valittiin Jock Wallace, joka 1975 onnistui katkaisemaan Celticin yhdeksän mestaruuden putken. Seuraavana vuonna Rangers voitti triplan kuten myös kahta vuotta myöhemmin. Wallace erosi 1978, mutta palasi takaisin syksyllä 1983. Hänen toinen valmentajakautensa ei kuitenkaan ollut menestyksekäs ja Graeme Souness korvasi hänet keväällä 1986.^[13][14]

Souness uudisti joukkuetta ja palautti Rangersin taas mestariksi yhdeksän vuoden tauon jälkeen 1987. Hän uusi mestaruuden 1989, mistä alkoi Rangersin yhdeksän mestaruuden putki. Souness itse lähti Liverpooliin 1991, mutta menestys jatkui aiemmin hänen apulaisenaan toimineen Walter Smithin komennossa.^[15]

Alankomaalainen Dick Advocaat palkattiin Smithin seuraajaksi kesällä 1998. Advocaat käytti paljon rahaa uusiin pelaajiin ja voitti triplan heti ensimmäisellä kaudellaan. Advocaat erosi joulukuussa 2001 ja tilalle tuli Alex McLeish. Hänen johdollaan Rangers voitti muun muassa triplan 2003 ja eteni ensimmäistä kertaa Mestarien liigassa 16 parhaan joukkoon. McLeish jätti seuran kesällä 2006 ja tilalle tuli Paul Le Guen, joka sai potkut jo tammikuussa 2007. Valmentajaksi palannut Walter Smith johdatti Rangersin UEFA-cupin finaaliin 2008 ja toi seuralle kolme perättäistä mestaruutta 2009–2011.^[16][17][18]

Toukokuussa 2011 David Murray myi yhdellä punnalla osuutensa seurasta (85%) liikemies Craig Whyten omistamalle yhtiölle. Kesällä 2011 seuran uudeksi päävalmentajaksi tuli Ally McCoist. Rangersin taloudellinen tila oli ollut pitkään heikko ja helmikuussa 2012 seura ajautui selvitystilaan maksamattomien verorästien takia. Seura tuomittiin menettämään 10 pistettä, jotka pudottivat sen mestaruuskamppailusta. Seuralle etsittiin uusia omistajia kevään aikana, mutta tuloksetta sillä Rangersilla oli velkaa yli 130 miljoonan puntaa. Seuran omistanut yhtiö ajautui konkurssiin, jolloin Charles Greenin omistama yhtiö osti sen omaisuuden. Uuden omistuksen alla olevan Rangersin jatkosta Skotlannin valioliigassa äänestettiin jäsenseurojen kesken, mutta liigalisenssiä ei jatkettu. Sen jälkeen seura anoi pääsyä Skotlannin jalkapalloliigaan, jonka jäsenet äänestivät Rangersin alimmalle sarjaportaalle, 3. divisioonaan.^{[19][20][21][22]}

Rangers on ensimmäistä otteluaan lukuun ottamatta aina pelannut sinisessä pelipaidassa. Kaudella 1882–1883 paidassa oli valkoisia vaakaraitoja, mutta muuten paita on ollut kokonaan sininen.^[5][23]

Rangersilla on käytössään kaksi tunnusta. Rangersin tunnuksena on perustamisesta lähtien ollut tyylitellyt päällekkäin olevat kirjaimet "RFC". Vuonna 1959 seuran logoksi otettiin pyöreä logo, jonka sisällä oli leijona. Leijonan alla luki seuran motto "Ready" (suom. Valmis) ja reunoja kiersi teksti "The Rangers Football Club Ltd", joka myöhemmin lyhennettiin muotoon "Rangers Football Club". Pelipaidoissa Rangers käyttää RFC-tunnusta. Vuosina 1990–1994 sen yläpuolella oli lisäksi seuran nimi ja alla motto. Vuodesta 2003 lähtien logon yläpuolella on ollut viisi tähteä, yksi jokaista 10 mestaruutta kohti.^[23]

Pääartikkeli: Ibrox Stadium

Rangers pelaa kotiottelunsa Ibrox Stadiumilla, jonka katsojakapasiteetti on 50,987. Alkuperäinen Ibrox Park valmistui 1899. Sitä ennen Rangers pelasi usealla eri stadionilla Glasgow'ssa. Vuonna 1971 tapahtuneen 66 henkeä vaatineen Ibroxin onnettomuuden jälkeen stadion rakennettiin lähes kokonaan uudestaan. Ainoastaan pääkatsomo jäi jäljelle vanhasta stadionista. Taylorin raportin turvallisuusmääräysten vuoksi pääkatsomo uudistettiin 1994 ja istumapaikkoja lisättiin 1997, jolloin Ibrox Park nimettiin Ibrox Stadiumiksi.

Stadionin yleisöennätys on 118 567 vuodelta 1939.^[7]

Vuoden 1971 onnettomuuden lisäksi stadionilla sattui myös 25 kuolonuhria vaatinut onnettomuus 1902 Englannin ja Skotlannin välisessä maaottelussa.^[12]

Edustusjoukkueen ohella Rangersilla oli reservijoukkue, joka pelasi erillisessä reserviliigassa, mutta se lopetettiin 2009. Seuran alle 20-vuotiaiden joukkue pelaa ikäluokkansa valioliigassa.^[24]

Rangersilla on myös naisten edustusjoukkue ja tyttöjen joukkueita eri ikäluokissa. Edustusjoukkue pelaa naisten valioliigassa.^[25]

Pääartikkeli: Old Firm

Rangersin perinteinen kilpailija on niin ikään Glasgow'sta kotoisin oleva Celtic. Seuroista käytetään yhteistä nimitystä Old Firm. Rangers ja Celtic ovat Skotlannin menestyneimmät seurat ja niiden välinen kilpailu on kiivasta.^[3]

Seurojen välinen kilpailu juontaa juurensa myös uskonnosta ja Pohjois-Irlantiin liittyvästä politiikasta. Rangersin kannattajat ovat perinteisesti olleet protestantteja ja Celticin kannattajat puolestaan Skotlannin irlantilaisyhteisön katolilaisia. Vuoteen 1989 saakka Rangers ei suostunut palkkaamaan katolilaisia, mutta sen jälkeen uskonnolliset jännitteet ovat lieventyneet.^[3]

Vaikka uskonnolliset ja poliittiset jännitteet ovat aiempaa pienemmät, ne eivät ole hävinneet. Otteluissa lauletaan edelleen usein katolilaisten vastaisia lauluja ja IRA:n kannatuslauluja. Old Firm -otteluiden aikaan sairaalakäynnit yhdeksänkertaistuvat ja vuosina 1999–2004 ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut.^[26]

Päivitetty 21. Heinäkuuta 2021..^[27]

Maalivahdit 1 Allan McGregor 13 Andy Firth 28 Robby McCrorie 32 Jon McLaughlin Puolustajat 2 James Tavernier (C) 3 Calvin Bassey 5 Filip Helander 6 Connor Goldson 15 Jack Simpson 16 Nathan Patterson 19 Nikola Katić 26 Leon Balogun 31 Borna Barisic

Keskikenttäpelaajat 4 John Lundstram 7 Ianis Hagi 8 Ryan Jack 10 Steven Davis 17 Joe Aribo 18 Glen Kamara 23 Scott Wright 37 Scott Arfield Hyökkääjät 9 Jermain Defoe 11 Cedric Itten 14 Ryan Kent 20 Alfredo Morelos 21 Brandon Barker 35 Kemar Roofe 30 Fashion Sakala Jr

Seuraava joukkue äänestettiin kaikkien aikojen Rangers-joukkueeksi palkintoseremonioissa vuonna 1999:

• Andy Goram (maalivahti)
• John Greig (puolustaja)
• Sandy Jardine (puolustaja)
• Richard Gough (puolustaja)
• Terry Butcher (puolustaja)
• Jim Baxter (keskikenttä)
• Davie Cooper (keskikenttä)
• Paul Gascoigne (keskikenttä)
• Brian Laudrup (keskikenttä)
• Ally McCoist (hyökkääjä)
• Mark Hateley (hyökkääjä)

Rangersin Hall of Fameen on valittu seuraavat pelaajat:^[28]

Luettelo klubipäälliköistä vuodesta 1899.

Nimi	Kansalaisuus	Aika	Liiga	Cup	Liigacup	UEFA	Yhteensä
Wilton, WilliamWilliam Wilton	Skotlanti	1899–1921	8	1	—	—	9
Struth, BillBill Struth	Skotlanti	1921–1954	18	10	2	—	30
Symon, ScotScot Symon	Skotlanti	1954–1967	6	5	4	—	15
White, DavidDavid White	Skotlanti	1967–1969	0	0	0	0	0
Waddell, WilliamWilliam Waddell	Skotlanti	1969–1972	0	0	1	1	2
Wallace, JockJock Wallace	Skotlanti	1972–1978	3	3	2	0	8
Greig, JohnJohn Greig	Skotlanti	1978–1983	0	2	2	0	4
Wallace, JockJock Wallace	Skotlanti	1983–1986	0	0	2	0	2
Souness, GraemeGraeme Souness	Skotlanti	1986–1991	3	0	4	0	7
Smith, WalterWalter Smith	Skotlanti	1991–1998	7	3	3	0	13
Advocaat, DickDick Advocaat	Alankomaat	1998–2001	2	2	1	0	5
McLeish, AlexAlex McLeish	Skotlanti	2001–2006	2	2	3	0	7
Le Guen, PaulPaul Le Guen	Ranska	2006–2007	0	0	0	0	0
Smith, WalterWalter Smith	Skotlanti	2007–2011	3	2	3	0	8
McCoist, AllyAlly McCoist	Skotlanti	2011–2014	2	0	0	0	2
Warburton, MarkMark Warburton	Englanti	2015–2017	1	0	0	0	1
Caixinha, PedroPedro Caixinha	Portugali	2017	0	0	0	0	0
Murty, GraemeGraeme Murty	Skotlanti	2017-2018	0	0	0	0	0
Gerrard, StevenSteven Gerrard	Englanti	2018-	1	0	0	0	1

Lyhytaikaisia valmentajia ovat olleet Willie Thornton (2 peliä vuonna 1969), Tommy McLean (4 peliä vuonna 1983), Ian Durrant (1 peli vuonna 2007) ja Graeme Murty (6 peliä vuonna 2017).^[29]

• Cup-voittajien cup (1):
  • Voittaja: 1972
  • Toinen: 1961, 1967
• UEFA Cup:
  • Toinen: 2008
• Skotlannin liigan mestaruus (55):
  • 1891 (jaettiin Dumbartonin kanssa), 1899, 1900, 1901, 1902, 1911, 1912, 1913, 1918, 1920, 1921, 1923, 1924, 1925, 1927, 1928, 1929, 1930, 1931, 1933, 1934, 1935, 1937, 1939, 1947, 1949, 1950, 1953, 1956, 1957, 1959, 1961, 1963, 1964, 1975, 1976, 1978, 1987, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1999, 2000, 2003, 2005, 2009, 2010, 2011 ja 2021
• Skotlannin mestaruussarja (1):
  • 2016
• Skotlannin 1. divisioona (1):
  • 2014
• Skotlannin 3. divisioona (1):
  • 2013
• Skotlannin cup (33):
  • 1894, 1897, 1898, 1903, 1928, 1930, 1932, 1934, 1935, 1936, 1948, 1949, 1950, 1953, 1960, 1962, 1963, 1964, 1966, 1973, 1976, 1978, 1979, 1981, 1992, 1993, 1996, 1999, 2000, 2002, 2003, 2008 ja 2009
• Skotlannin liigacup (27):
  • 1946, 1948, 1960, 1961, 1963, 1964, 1970, 1975, 1977, 1978, 1981, 1983, 1984, 1986, 1987, 1988, 1990, 1992, 1993, 1996, 1998, 2002, 2003, 2004, 2008, 2010 ja 2011
• Skotlannin Challenge Cup (1)
  • 2016
• Triplat (7) (liiga, cup, liigacup):
  • 1963, 1964, 1978, 1992, 1993, 1996 ja 2003

^[30]

• Virallinen sivusto