Nissan Silvia

Nissan Silvia oli Nissanin S-pohjalevylle perustuva pitkäikäinen urheilullinen coupé-malli. Nimellä 200SX on aikojen saatossa myyty useita eri S-sarjan autoja.

Nissan Silvia CSP311 esiteltiin vuoden 1964 Tokion autonäyttelyssä. Ensimmäinen Silvia oli Albrecht von Goertzin suunnittelema Fairlady-avomalliin perustunut käsin tehty coupé-malli. Valmistus loppui vuonna 1968 554 valmistuneen auton jälkeen. Jokaisessa yksilössä oli ainutlaatuinen, käsin tehty kori. Suurin osa autoista jäi Japaniin, mutta 49 autoa vietiin Australiaan ja 10 yksilöä muihin maihin. Pienet valmistusmäärät ja valmistustapa tekivät autosta erittäin arvokkaan; auto oli tuolloin lähes kaksi kertaa kalliimpi kuin Nissanin malliston toiseksi kallein malli.

S10-malli oli ensimmäinen S-pohjalevylle valmistettu Silvia. Se oli konservatiivisemmin muotoiltu kuin Toyotan ja Mazdan kilpailevat mallit, ja menestyi myös monilla markkinoilla heikommin. Japanissa autossa oli sama L18-moottori kuin Datsun 610/Bluebird 180B:ssä. Pohjois-Amerikassa myydyssä versiossa oli suurempi, Bluebird 200B:stä peräisin ollut L20B-moottori. Tässä mallissa oli suuremmat puskurit ja sitä myytiin nimellä Datsun 200SX. Malli ei menestynyt kummassakaan maassa erityisen hyvin, koska suurin osa ostajista valitsi Toyota Celican "tylsemmän" Nissanin sijaan.

S110-korimallin Silvia (Pohjois-Amerikassa Datsun 200SX ja Meksikossa Datsun Sakura) oli saatavilla sekä 2-ovisena hardtop-coupéna että 3-ovisena hatchbackina. Voimanlähteenä piti alun perin toimia Nissanin suunnittelema ja valmistama wankelmoottori, mutta luotettavuusongelmien takia moottori ei sopinut tuotantoon. Wankelmoottori korvattiin nopeasti uusilla Z-sarjan mäntämoottoreilla. Sukupolven huippumalli oli Silvia 240RS, 2.4-litraisella DOHC FJ24-moottorilla varustettu coupé. 240RS:ää valmistettiin vuosina 1983–1985, eli sen valmistus jatkui vielä S110-mallin valmistuksen loputtua. Nissan käytti 240RS:ää rallin maailmanmestaruussarjassa vuosina 1983–1985.

S12-korimallia valmistettiin vuosina 1984–1988, ja auton muotoiluun tehtiin pieniä muutoksia vuonna 1987 ("Mark II" -malli). S12:sta tehtiin kahta eri korimallia – kaksiovista coupéta ja kolmiovista fastback-mallia.

S12-korimallissa käytettiin useita eri moottoreita, riippuen valmistusvuodesta ja myyntialueesta. Moottorit olivat tuttuja aiemmista korimalleista, tai joissakin tapauksissa tultaisiin käyttämään myöhempien moottoriversioiden perustana (lukuun ottamatta FJ-sarjan moottoria, joka suunniteltiin ainoastaan rallikilpailuja varten). Esimerkiksi CA-sarjan moottori perustui NAP-Z-sarjaan. CA18DET-moottorin kannen muotoilua käytettiin myöhemmin RB-sarjan rivikuutosissa joita käytettiin R32-, R33, ja R34 -korimallien Skyline-malleissa. VG-sarja oli 350Z:ssa käytettävän VQ-moottorisarjan edeltäjä.

S12-korimallia myytiin Euroopassa nimellä Silvia, ja ainoa korimalli oli fastback. Moottorina toimi sama 1.8-litrainen turboahdettu SOHC CA18ET-moottori jota myytiin myös Pohjois-Amerikassa, ja joillakin alueilla 2.0-litrainen DOHC FJ20E-moottori. FJ-moottori suunniteltiin alun perin 240RS-ralliautoa varten 2.4-litraisena kaasutinmoottorina (FJ24), mutta nyt sen iskutilavuutta oli pienennetty ja siinä oli polttoaineen suihkutus. Samaa moottoria käytettiin myös DR30-korimallin Skylinessä, sekä vapaastihengittävänä että turboahdettuna versiona.

Pohjois-Amerikassa S12-mallia myytiin nimellä 200SX. Coupé-koria myytiin 2.0-litraisella SOHC CA20E-moottorilla, ja fastback-koria sekä samalla 2-litraisella moottorilla, että 1.8-litraisella turboahdetulla CA18ET-moottorilla. Mallivuodeksi 1987 1.8-litraisen turbomoottorin myynti lopetettiin, ja myyntiin tuli "SE"-malli 3.0-litraisella SOHC VG30E V6-moottorilla, jota käytettiin myös Z31-korimallin 300ZXssä.

S12-mallin nimi Australiassa oli Gazelle. Gazellea myytiin sekä coupé- että fastback-korilla. Moottorina toimi sama 2.0-litrainen CA20E joka oli saatavilla muillakin markkinoilla.

S12:aa myytiin Japanissa sekä Silvia että Gazelle-nimellä. Mallien välillä on pieniä kosmeettisia eroja. Sekä S110- että S12-malleja myytiin molemmilla nimillä. Silvia oli Japanissa coupé-korinen (perusmallia myytiin myös fastback-korilla), ja Gazellea sai ainoastaan fastbackina. Molemmista malleista tehtiin kolmea versiota: perusmallia, RS- ja RS-X-versioita. RS:ssä oli 2.0-litrainen DOHC FJ20E-moottori, ja RS-X-mallissa oli sama moottori turboahdettuna (FJ20ET). Vuonna 1987 FJ-moottorit korvattiin vanhan CA-moottorin päivitetyllä versiolla, jossa oli kaksi nokka-akselia ja isompi turboahdin (CA18DET).

S13-mallin Silvia, joka esiteltiin vuoden 1988 puolivälissä mallivuodelle 1989, saavutti Japanissa välittömän suosion. Vientimalleja ei enää myyty Silvia-nimellä. Muotoilutrendien mukaisesti luukkulamput korvattiin perinteisillä.

Silvian fastback-malli korvattiin uudella S-pohjalevyyn perustuvalla mallilla Nissan 180SX:lla. 180SX:sta tehtiin myös lyhyen aikaa myös cabriolet-mallia, mutta vähäisen suosion takia tuotanto lopetettiin.

S13-korimallin Silvian voimanlähteenä toimi alun perin S12:ssa käytetyt CA18DE- ja CA18DET-moottorit. CA18DET-moottorissa oli nyt välijäähdytin, joka lisäsi sen tehoa hiukan. Vuonna 1990 (mallivuodelle 1991) uudet SR20DE- ja SR20DET-moottorit tulivat myyntiin. Näissä moottoreissa oli parempi teho ja vääntö suuremman iskutilavuuden ja (SR20DET-moottorissa) paremman turboahtimen ansiosta. S13-mallin Silvia oli ensimmäinen S-sarjan auto, jossa käytettiin J's , Q's, ja K's -merkintöjä kuvaamaan varustetasoja (kirjaimet viittaavat korttipakan arvoihin). J's oli perusmalli, jossa oli karu sisustus, vähän varusteita 14" peltivanteet steel wheels. Q's -mallissa oli ylellisempi sisustus ja enemmän elektroniikkaa. K's mallissa oli turboahdettu SR20DET-moottori. S13-mallin Silvia korvattiin mallivuoden 1993 jälkeen uudella S14-mallilla.

180SX korvasi Silvia S12:n fastback-korin. Sitä myytiin Euroopassa ja Etelä-Afrikassa nimellä 200SX. Näissä malleissa oli alun perin 1.8-litrainen CA18DET-turbomoottori, joka korvattiin mallivuodelle 1991 2.0-litraisilla SR20DE- ja SR20DET-moottoreilla. Mallimerkinnät eivät aina viittaa moottorin kokoon: Euroopassa malli oli moottorista riippumatta aina 200SX ja Japanissa 180SX. Yhdysvalloissa myytiin 2.4-litraisella vapaastihengttävällä KA24E (1989-1990) tai KA24DE-moottorilla varustettua mallia nimellä 240SX. 180SX pysyi tuotannossa koko S14-mallin Silvian eliniän ajan, vuoteen 1998 asti.

Sileighty tai Sil80 oli alun perin japanilaisten drifting-harrastajien toteuttama muutos, jossa 180SX-mallin vaurioitunut etupää vaihdettiin Silvian etupäähän, koska se oli perinteisine etuvaloineen halvempi ja kevyempi. Vuonna 1998 japanilainen Kids Heart-virityspaja valmisti 500 auton sarjan "virallisia" Sileighty-malleja 180SX Type-X-malleista. Nämä autot oli viritetty drifting-käyttöä varten. Kids Heartin valmistaman Sileightyn erottaa harrastelijamuutoksesta "Sileighty"-merkeistä. Yhdysvalloissa monet 240SX:n omistajat ovat vaihtaneet autoonsa Japanista tuodun Silvian etupään. Tällaisia 2.4-litraisilla moottoreilla varustettuja autoja kutsutaan joskus Silforty (Sil40)-nimellä. Toinen muunnos on ns. Onevia, jossa Silvian perä yhdistetään 180SX:n keulaan. Nissan itse myi samankaltaisia versioita 240SX Coupéna yhdysvalloissa.

Nissan 200SX S14-korimalli esiteltiin vuonna 1994 ja se oli varustettu 2.0-litraisella turboahdetulla epäsuorasuihkutteisella moottorilla, joka kehitti 200 hv/147 kW, mallimerkinnältään moottori oli SR20DET. Valmistajan ilmoituksen mukaan suorituskyky oli hieman parannettu edeltäjästä; 7,5 sekunnin kiihtyvyys ja 235 km/h huippunopeus.

Toisin kuin RS13, S14 ei ollut alkuperäisnimeltään "aito" SX vaan sen mallinimi Japanissa on Silvia (Eurooppaan tuotu turbomalli on "Silvia K's", K-kirjaimen viitatessa "king" -sanaan eli kuninkaaseen, vapaastihengittävät mallit olivat kuningattaria eli "Q"/"queen" -malleja).

S14-korimalli ei ollut suuri myyntimenestys joten auto päivitettiin Nissanin toimesta aggressiivisemman näköiseksi vuonna 1997. Auto sai tällöin myös uuden tyyppimerkinnän; S14a. Moottorina toimi edelleen sama turboahdettu SR20DET.

Mallia myytiin Suomessa vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen 200SX ei ole enää kuulunut Suomen Nissanin malliohjelmaan.

S15-mallin Silviaa ei tuotu koskaan Eurooppaan eikä sitä ole tehty vasemmanpuoleisella ohjauksella. Australiassa sitä myytiin 200SX-nimellä.

Auto on varustettu 249 hv/184 kW (manuaali) tai 225 hv/164 kW moottorilla, mallimerkinnältään edelleen SR20DET. Autoa on valmistettu myös SR20DE (turboton 162/158 hv) moottorilla.

Vuonna 2005 liikkui huhuja S16-mallista 280 hv moottorilla, mutta huhut ja kuvat konseptiautosta osoittautuivat myöhemmin vääriksi. Näillä näkymin S15 oli viimeinen S-mallisarjan auto, Nissanin keskittyessä urheiluauto/coupépuolella Z-mallin.

Nissanin koko S-mallisarja on ollut erittäin suosittu Japanista lähtöisin olevassa driftingissä. Driftingin ideana on ajaa radan mutkat joko tyylikkäässä sivuluisussa (show drift) tai nopeassa sivuluisussa (high speed drift). Ero näissä kahdessa tyylissä on lähinnä nopeus, jolla mutkaan tullaan.

• http://www.autowiki.fi/index.php/Nissan_200SX
• Tekniset tiedot (S12-S14a)