Venäjän aluejako

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Federaatiosubjekti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Osa artikkelisarjaa
Venäjän politiikka
Laki
Presidenttiys
Toimeenpano
Lainsäädäntö
Oikeuslaitos
Vaalit
Liittovaltio
Ulkosuhteet
Lisää aiheesta

Venäjän federaatio (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija) on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista (ven. субъект Российской Федерации, subjekt Rossijskoi Federatsii). Niitä on kuudella tasolla: tasavallat, autonomiset piirikunnat, alueet, aluepiirit, autonominen alue ja liittokaupungit. Nämä eroavat toisistaan itsehallinnon asteen suhteen, mutta kaikilla on kuitenkin kaksi edustajaa Venäjän parlamentin eli liittokokouksen ylähuoneessa, federaationeuvostossa.

Liittovaltiosubjekteja laajempia aluejaon yksiköitä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Nämä eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, vaan keskushallinnon tapa organisoida toimintaansa valtakunnan eri osissa.

Federaatiosubjektit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajin itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkin federaatiosubjektit ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: jokin tai jotkin subjektit voivat sisältyä toiseen subjektiin, vaikka ovatkin samalla itsenäisiä subjekteja.

Alueiden lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja alueista tulee aluepiirejä.

Venäjän federaatiosubjektit (eri tason subjektien värit oheisessa taulukossa)
 tasavalta (ven. республика, respublika)
(21 kpl)
  • oma perustuslaki, parlamentti ja presidentti
  • toimii etnisen vähemmistön tai vähemmistöjen tasavaltana ja oikeus käyttää vähemmistökieltä/kieliä virallisena kielenä venäjän rinnalla
  • Venäjän hallitus hoitaa ulkopolitiikan
 autonominen piirikunta (ven. автономный округ, avtonomnyi okrug)
(4 kpl)
  • itsehallinto on tasavaltaa vähäisempi, mutta laajempi kuin alueen
  • yleensä toisen federaatiosubjektin osa
 alue (ven. область, oblast)
(46 kpl)
aluepiiri (ven. край, krai)
(9 kpl)
  • hallintoasema sama kuin alueilla
 autonominen alue (ven. автономная область, avtonomnaja oblast)
(1 kpl)
liittokaupunki (ven. федеральный город, federalnyi gorod)
(2 kpl)

Tasavallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän tasavallat
Numero Tasavalta Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2) 		Väkiluku
(2002)[1] 		Perustettu
01 Adygeia Maikop Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 7 600 447 109 1922
02 Baškortostan Ufa Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 143 600 4 104 336 1919
03 Burjatia Ulan-Ude Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 351 300 981 238 1923
04 Altain tasavalta Gorno-Altaisk Länsi-Siperian talousalue 92 600 202 947 1922
05 Dagestan Mahatškala Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 50 300 2 576 531 1921
06 Ingušia Magas
(suurin kaupunki Nazran) 		4 000 467 294 1992
07 Kabardi-Balkaria Naltšik 12 500 901 494 1936
08 Kalmukia Elista Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue 76 100 292 410 1957
09 Karatšai-Tšerkessia Tšerkessk Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 14 100 439 470 1957
10 Karjalan tasavalta Petroskoi Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 172 400 716 281 1956
11 Komin tasavalta Syktyvkar 415 900 1 018 674 1921
12 Marin tasavalta Joškar-Ola Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 23 200 727 979 1920
13 Mordva Saransk 26 200 888 766 1930
14 Sahan tasavalta Jakutsk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 3 103 200 949 280 1922
15 Pohjois-Ossetia-Alania Vladikavkaz Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 8 000 710 275 1924
16 Tatarstan Kazan Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 68 000 3 779 265 1920
17 Tuva Kyzyl Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 170 500 305 510 1944
18 Udmurtia Iževsk Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 42 100 1 570 316 1920
19 Hakassia Abakan Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 61 900 546 072 1930
20 Tšetšenia Groznyi Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 15 300 1 103 686 1991
21 Tšuvassia Tšeboksary Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 18 300 1 313 754 1920


Venäjän autonomiset piirikunnat

Autonomiset piirikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Venäjän autonomiset piirikunnat
Numero Piirikunta Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2) 		Väkiluku
(2002)[1] 		Perustettu
1 Tšukotka Anadyr Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 737 700 53 824 1930
2 Hanti-Mansia Hanty-Mansijsk
(suurin kaupunki Surgut) 		Uralin federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 523 100 1 432 817 1930
3 Nenetsia Narjan-Mar Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 176 700 41 546 1929
4 Jamalin Nenetsia Salehard
(suurin kaupunki Nojabrsk) 		Uralin federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 750 300 507 006 1930


Venäjän alueet

Alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestys Alue Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2) 		Väkiluku
(2002)[1] 		Perustettu
1 Amurin alue Blagoveštšensk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 363 700 902 844 1932
2 Arkangelin alue Arkangeli Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 587 400 1 336 539 1937
3 Astrahanin alue Astrakhan Eteläinen federaatiopiiri Volgan federaatiopiiri 44 100 1 005 276 1943
4 Belgorodin alue Belgorod Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 27 100 1 511 620 1954
5 Brjanskin alue Brjansk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 34 900 1 378 941 1944
6 Tšeljabinskin alue Tšeljabinsk Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 87 900 3 603 339 1934
8 Irkutskin alue Irkutsk Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 767 900 2 581 705 1937
9. Ivanovon alue Ivanovo Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 21 800 1 148 329 1936
10 Kaliningradin alue Kaliningrad Luoteinen federaatiopiiri Kaliningradin talousalue 15 100 955 281 1946
11 Kalugan alue Kaluga Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 900 1 041 641 1944
12 Kemerovon alue Kemerovo
(suurin kaupunki Novokuznetsk) 		Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 95 500 2 899 142 1943
13 Kirovin alue Kirov Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 120 800 1 503 529 1934
14 Kostroman alue Kostroma Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 60 100 736 641 1944
15 Kurganin alue Kurgan Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 71 000 1 019 532 1943
16 Kurskin alue Kursk Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 29 800 1 235 091 1934
17 Leningradin alue Hatsina Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 84 500 1 669 205 1927
18 Lipetskin alue Lipetsk Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 24 100 1 213 499 1954
19 Magadanin alue Magadan Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 461 400 182 726 1953
20 Moskovan alue Moskova
(suurin kaupunki Balašiha) 		Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 44 300 6 618 538 1929
21 Murmanskin alue Murmansk Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 144 900 892 534 1938
22 Nižni Novgorodin alue Nižni Novgorod Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 76 900 3 524 028 1936
23 Novgorodin alue Novgorod Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 694 355 1944
24 Novosibirskin alue Novosibirsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 178 200 2 692 251 1937
25 Omskin alue Omsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 139 700 2 079 220 1934
26 Orenburgin alue Orenburg Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 124 000 2 179 551 1934
27 Orjolin alue Orjol Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 24 700 860 262 1937
28 Penzan alue Penza Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 43 200 1 452 941 1939
29 Pihkovan alue Pihkova Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 760 810 1944
30 Rostovin alue Rostov-na-Donu Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 100 800 4 404 013 1937
31 Rjazanin alue Rjazan Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 39 600 1 227 910 1937
33 Samaran alue Samara Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 53 600 3 239 737 1928
34 Saratovin alue Saratov 100 200 2 668 310 1936
32 Sakalinin alue Južno-Sahalinsk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 87 100 546 695 1947
36 Sverdlovskin alue Jekaterinburg Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 194 800 4 486 214 1935
35 Smolenskin alue Smolensk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 49 800 1 049 574 1937
37 Tambovin alue Tambov Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 34 300 1 178 443 1937
38 Tomskin alue Tomsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 316 900 1 046 039 1944
39 Tverin alue Tver Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 84 100 1 471 459 1935
40 Tulan alue Tula Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 25 700 1 675 758 1937
41 Tjumenin alue Tjumen Uralin talousaluein federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 1 435 200 3 264 841 1944
42 Uljanovskin alue Uljanovsk Volgan federaatiopiiri Volga 37 300 1 382 811 1943
43 Vladimirin alue Vladimir Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 000 1 523 990 1944
44 Volgogradin alue Volgograd Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue 113 900 2 699 223 1937
45 Vologdan alue Vologda
(suurin kaupunki Tšerepovets) 		Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 145 700 1 269 568 1937
46 Voronežin alue Voronež Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 52 400 2 378 803 1934
47 Jaroslavlin alue Jaroslavl Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 36 400 1 367 398 1936


Venäjän aluepiirit

Aluepiirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Numero Aluepiiri Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2) 		Väkiluku (2002)[1]
 Perustettu
1 Altain aluepiiri Barnaul Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 169 100 2 607 426 1937
2 Kamtšatkan aluepiiri Petropavlovsk-Kamtšatski Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 472 300 358 801 2007
3 Habarovskin aluepiiri Habarovsk 788 600 1 436 570 1938
4 Krasnodarin aluepiiri Krasnodar Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 76 000 5 125 221 1937
5 Krasnojarskin aluepiiri Krasnojarsk Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 2 339 700 2 966 042 1934
6 Permin aluepiiri Perm Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 160 600 2 819 421 2005
7 Primorjen aluepiiri Vladivostok Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 165 900 2 071 210 1938
8 Stavropolin aluepiiri Stavropol Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 66 500 2 735 139 1934
9 Taka-Baikalian aluepiiri Tšita Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 431 500 1 155 346 2008



Venäjän federaatiopiirit:     Luoteinen     Keskinen     Volgan     Eteläinen     Pohjois-Kaukasian     Uralin     Siperian     Kaukoidän



Autonominen alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Numero Autonominen alue Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2) 		Väkiluku[1]
 Perustettu
79 Juutalaisten autonominen alue Birobidžan Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 36 000 190 915 1934

Liittovaltiokaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittovaltiokaupunki Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2) 		Väkiluku[1]
Moskova Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 2 511 10 382 754
Pietari Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 1 439 4 662 547
Sevastopol (Sevastopol sijaitsee Venäjän vuonna 2014 miehittämällä Krimin niemimaalla, joka kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainaan.) Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 864 383 437


Venäjän federaatiopiirit:     Luoteinen     Keskinen     Volgan     Eteläinen     Pohjois-Kaukasian     Uralin     Siperian     Kaukoidän

Federaatiopiirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Venäjän federaatiopiirit

Federaatiosubjekteja laajempia aluejaon yksikköjä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Ne eivät ole itsehallinnollisia, vaan toimivat Venäjän presidentinhallinnon alaisina toimistoina. Federaatiopiiriä johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja, jonka tehtävä on valvoa federaation elinten toimintaa ja sen lakien toimeenpanoa piirissä sijaitsevissa subjekteissa.

Talousalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Venäjän talousalueet

Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 talousalueeseen.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Федеральная служба государственной статистики: Численность населения России, субъектов Российской Федерации в составе федеральных округов, районов, городских поселений, сельских населённых пунктов – районных центров и сельских населённых пунктов с населением 3 тысячи и более человек Всероссийская перепись населения 2002 года. Федеральная служба государственной статистики. Arkistoitu 8.7.2018. Viitattu 6.10.2018. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan maiden ylimmän tason hallinnollinen jako

¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjän_aluejako&oldid=22656731”