Ukrainan erikoisoperaatioiden joukot

Ukrainan erikoisoperaatioiden joukot Сили спеціальних операцій
Toiminnassa	5. tammikuuta 2016-nykyhetki
Valtio	Ukraina
Aselajit	erikoisjoukot
Rooli	useita, mm. sabotaasi ja tiedustelu
Osa joukkoa	Ukrainan asevoimat
Koko	~2000 (2022)
Tukikohta	Kiova, Ukraina
Motto	Minä tulen kimppusi! (ukr. Іду на ви!, Idu na vi!)
Värit	teräksenharmaa
Sodat ja taistelut	Venäjän-Ukrainan sota Itä-Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
Vuosipäivät	29. heinäkuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja	Serhi Lupantšuk
Infobox OK

Ukrainan erikoisoperaatioiden joukot (ukr. Сили спеціальних операцій, Syly spetsialnyh' operatsi, lyh. SSO) ovat yksi Ukrainan asevoimien puolustushaara, joiden tukikohta sijaitsee Kiovassa.

SSO ei ole Ukrainan ainoa erikoisjoukkojen yksikkö. SSO luotiin vuonna 2016 Ukrainan asevoimien erilaisten uudistusten jälkeen, jotka johtuivat Donbasin sodan epäonnistumisista. Erikoisjoukot koulutettiin Naton valmiusjoukkojen mallin mukaan.^[1][2] Aiemmin Ukrainan spetsnaz-joukot olivat Ukrainan sotilastiedustelupalvelun (HUR) alaisuudessa.

Erikoisjoukkojen vuosipäivää vietetään 29. heinäkuuta.^[3]

Haara muodostettiin Ukrainan sotilastiedustelupalvelun (HUR), sotilasyksiköistä, jotka olivat alun perin muodostettu Neuvostoliiton Spetsnaz-joukoista silloisessa Ukrainan SNT:ssä. Ne olivat Neuvostoliiton sotilastiedustelupalvelun GRU:n komennossa olevia erikoisjoukkojen yksiköitä; ukrainalaiset ottivat käyttöön samanlaisen mallin ja sijoittivat erikoisjoukkonsa HUR:n alaisuuteen.

Vuonna 2014 erikoisjoukkojen komennossa oli yli 4000 Spetsnaz-operaattoria, jotka kaikki ovat ammattisotilaita.^{[4] [5]}

Krimin kriisin ja Donbasin sodan alussa Ukrainan parlamentti totesi, että Ukrainalla oli vain 6 000 taisteluvalmista jalkaväkimiestä, kun taas pelkästään Krimillä sijaitseviin Venäjän tukikohtiin oli sijoitettu noin 20 000 sotilasta. Tuolloin Ukrainalla oli myös huomattava määrä yksiköitä sijoitettuna eri puolille maailmaa osana operaatioita, kuten operaatio Atalanta, ISAF, Kosovo Force, ja yli 200 sotilasta YK:n rauhanturvaoperaatiossa Kongossa.^[6]

Tämä tarkoitti sitä, että Ukrainan kokeneimmat ja parhaiten koulutetut joukot olivat käytössä ja poissa konfliktin alussa. Ukrainan hallitus aloitti välittömästi liikekannallepanon ja reservijoukkojen, kuten Ukrainan kansalliskaartin, perustamisen; näiden yksiköiden kouluttaminen kestäisi kuitenkin useita kuukausia. Näin ollen Ukrainan ehtyneet Spetsnaz-joukot kutsuttiin puolustamaan valtiota ilman suurempia perinteisiä joukkoja tai tehokkaita paikallisia poliisijoukkoja. Ukrainan puolustusministerin Stepan Poltorakin mukaan Spetsnaz-joukot toimivat sodan alkuvaiheessa Ukrainan Donbasissa pitkälti yksin, koska ne olivat tuolloin ainoat palveluskelpoiset yksiköt.^[7]

Ryhmä raskaasti aseistettuja miehiä ilmestyi Donetskiin 3. maaliskuuta 2014. Jotkut pitivät heitä aluksi virheellisesti Ukrainaan tunkeutuvina venäläisinä Spetsnaz-operaattoreina ja toiset amerikkalaisina Blackwaterin palkkasotureina. Paljastui kuitenkin, että kyseessä olivat itse asiassa Ukrainan Alfa-ryhmän jäsenet, jotka saattoivat Donetskin ex-kuvernööriä Andrei Shishatskia sen jälkeen, kun venäläismieliset separatistit tai venäläiset Spetsnazit olivat hyökänneet hänen kimppuunsa. Useita kuukausia myöhemmin Mariupol julistettiin levottomuuksien vuoksi Donetskin alueen hallinnolliseksi keskukseksi, ja suurin osa hallinnollisista toiminnoista siirrettiin sinne.^[8]

Vaikka Ukrainan Spetsnaz-joukot olivat menettäneet useita jäseniä, se kutsuttiin palvelukseen huhtikuussa 2014, kun venäläiset kapinalliset alkoivat edetä Ukrainaan. Yksi ensimmäisistä laajamittaisista tehtävistä oli Kramatorskin lentokentän takaisinvaltaaminen, jonka avulla voitiin painostaa Donetskia, joka oli suurelta osin joutunut kapinallisten haltuun. Huhtikuun 15. päivänä Spetsnaz-yksikkö Omega ryntäsi kentälle, valloitti sen takaisin ja otti samalla kiinni tuntemattoman määrän venäläismielisiä kapinallisia.^[9] Kramatorskin lentokentällä käytiin pitkiä taisteluita myös sen takaisinvaltaamisen jälkeen. Kapinalliset yrittivät 25. huhtikuuta epäonnistuneesti vallata kentän takaisin tuhoamalla Mil Mi-8 -helikopterin ja An-2-kuljetuskoneen. Kapinalliset saartoivat kenttää useita kuukausia, kunnes Kramatorsk vapautettiin kapinallisilta heinäkuussa 2014.

Huhtikuun 25. päivänä 2014 Ukrainan Spetsnaz-joukot olivat ensimmäisiä yksiköitä, jotka kohtasivat kapinallisia Slovjanskissa, josta tuli kapinallisten linnake. Ukrainan Spetsnaz-joukot alkoivat huhtikuussa tuhota järjestelmällisesti kapinallisten tarkastuspisteitä kaupungin ympärillä, jotta varsinaiset joukot voisivat murtautua kaupunkiin; kesti kuitenkin useita kuukausia, ennen kuin Ukrainan maavoimien pääjoukot pystyivät murtautumaan kaupunkiin.^[10]

Toukokuun 26. päivänä 2014 venäläiset kapinalliset hyökkäsivät Donetskin lentoasemalle, joka oli tuolloin maan toiseksi vilkkain lentokenttä. Ensimmäistä kertaa konfliktin aikana Ukrainan joukot vastasivat lähes välittömästi käynnistämällä ilmaiskut Su-25-koneilla ja lähettämällä Mi-24-taisteluhelikoptereita torjumaan hyökkääjiä. Spetsnaz-joukkoja sekä ilmajoukkoja lennätettiin paikalle taistelemaan kapinallisia vastaan lentokentästä, mikä aloitti ensimmäisen taistelun Donetskin lentoasemasta. Ukrainan joukot ajoivat ilmatuen avulla kapinalliset ulos seuraavaan päivään mennessä ja ottivat lentokentän haltuunsa. Tämä oli ensimmäinen onnistunut operaatio Donbasin sodassa, sillä sitä ennen kapinallisjoukot olivat tottuneet nopeisiin voittoihin ja Ukrainan joukot tarvitsivat yleensä useita päiviä vastatakseen hyökkäyksiin.

Touko- ja kesäkuussa 2014 erikoisjoukkojen yksiköt osallistuivat Mariupolin ensimmäisessä taistelussa armeijan ja kansalliskaartin yksiköiden avustamiseen. Tähän mennessä venäläiset separatistit olivat vallanneet suurimman osan Donetskin alueesta aina Yampiliin asti, vaikka Ukrainan joukot pitivät edelleen hallussaan keskeisiä paikkoja, kuten Kramatorskin ja Donetskin lentoasemia. Tämän jälkeen kapinalliset levittäytyivät etelään kohti Mariupolia, joka on Donbasin toiseksi suurin kaupunki. Huhtikuun 17. päivänä 2014 suuri, useiden satojen separatistien ryhmä yritti rynnätä Mariupolin sotilastukikohtaan.^[11]

Ukrainan armeija teki vastahyökkäyksen, ja paikalle lennätettiin Omega-erikoisyksikkö, joka auttoi paikallisia joukkoja ajamaan hyökkääjät takaisin. Epäonnistuneen hyökkäyksen aikana 63 separatistia otettiin kiinni ja kolme kuoli. Omega-erikoisjoukkojen ryhmän tehtäväksi annettiin sen jälkeen suojella Mariupolia Mariupolin ensimmäisen taistelun loppuajaksi.^[11]

Toukokuun 9. päivänä separatistit hyökkäsivät kaupungin poliisipäämajaan. Omega- ja kansalliskaartin yksiköt yrittivät vallata rakennuksen takaisin, mutta Ukrainan joukot vetäytyivät lopulta kaupungin ulkopuolelle ja saartoivat kaupungin rajan tarkastuspisteillä. Kesäkuun 13. päivänä Omega-erikoisjoukot rynnäköivät kaupunkiin yhdessä kansalliskaartin yksiköiden, Azovin pataljoonan ja Dnipron pataljoonan kanssa. Sitä seuranneessa kuuden tunnin taistelussa Ukrainan joukot valtasivat takaisin kaikki rakennukset separatisteilta ja nostivat Ukrainan lipun kaupungintalon ylle.^[11]

Ukrainan erikoisjoukot ovat myös toteuttaneet useita operaatioita syvällä kapinallisten hallitsemilla alueilla Donetskin ja Luhanskin kaupungeissa.^[12]

Spetsnaz-joukot ovat myös olleet vastuussa syvällä Ukrainan sisämaassa toimivien terroristisolujen paikantamisesta ja neutralisoinnista, kapinallisilta takaisin vallattujen kaupunkien tyhjentämisestä sekä mahdollisten sabotoijien etsimisestä. Toukokuussa SBU teki ratsian ja pidätti useita mahdollisia sabotöörejä Odessan alueella.

Ukrainan merijalkaväki ylläpitää omaa pientä Spetsnaz-joukkoaan 73. merijalkaväen Spetsnaz-osaston muodossa. Osasto on saanut nimensä "Seals" Yhdysvaltain laivaston SEAL-joukkojen mukaan, ja sen tehtävänkuva on sama.^[13] Elokuussa 2014 73. merijalkaväen Spetsnaz-osaston komentaja sai surmansa operaatiossa Donetskin lähellä. Majuri Aleksei Zintshenko oli 73. merijalkaväen Spetsnaz-osaston ensimmäinen tappio sekä ensimmäinen Donbasin sodassa kuollut merijalkaväen sotilas.^[14]

Sisäministeriön joukot osallistuvat usein vakoojien ja sabotoijien paikantamiseen, mutta puolustusministeriön Spetsnaz-joukot ovat osallistuneet sotaan suoremmin. Ehkä tunnetuimpia ovat Donetskin kansainvälisen lentokentän puolustamisesta vastanneet Spetsnaz-joukot. Lentoasemalle tehtiin hyökkäys 18. huhtikuuta, mutta se säilytti toimintansa 25. toukokuuta 2014 asti, minkä jälkeen se joutui lähes päivittäisten hyökkäysten kohteeksi. Ukrainan joukot ovat ansainneet lempinimen "kyborgit". Kapinalliset ovat useaan otteeseen ilmoittaneet vallanneensa lentokentän; lähetystornin yllä on kuitenkin liehunut Ukrainan lippu, mikä viittaa siihen, että lentokenttää ei todellisuudessa ole vallattu. Lentoaseman linnoitus on pystynyt kestämään venäläisten T-72-panssarivaunujen, Grad- ja Uragan-rakettitykistön sekä 2S4 Tyulpan -raskas kranaatinheitinaseiden hyökkäykset ilman minkäänlaista ilmatukea. Syyskuussa venäläiset Spetsnaz-joukot alkoivat aktiivisesti avustaa kapinallisia lentokentän hyökkäyksessä, mutta ne onnistuivat kuitenkin etenemään vain 500 metriä lähemmäs lentokenttää kuun loppuun mennessä.^[15]

Marraskuun 22. päivänä 2014 Spetsnaz-ryhmät Cheetah ja Titan hyökkäsivät Odesan öljynjalostamolle. Operaation aikana ei sattunut loukkaantumisia. Odesan alueen syyttäjänviraston lausunnossa todettiin, että Spetsnaz-joukkoja käytettiin jalostamon omaisuuden turvaamiseen. Huhtikuussa ukrainalainen tuomioistuin päätti, että jalostamon omaisuus oli asetettava likvidoitavaksi, mutta epäiltiin, että jalostamon johto yritti hyötyä myymällä laittomasti 55 miljoonan hryvnian arvosta omaisuutta ilman tuomioistuimen lupaa. Syyttäjät yrittivät 17. lokakuuta 2014 päästä jalostamolle panemaan täytäntöön tuomioistuimen päätöksen, jolla jalostamon varat takavarikoitiin, mutta turvamiehet pysäyttivät heidät. Siksi syyttäjänvirasto päätti käyttää Spetsnaz-joukkoja turvaamaan tilat ja panemaan täytäntöön edellisen tuomioistuimen määräyksen.^[16]

Venäjä syytti 10. elokuuta 2016 Ukrainan erikoisjoukkoja hyökkäyksestä Krimin lähellä Armjanskin kaupungissa, jossa kuoli kaksi venäläistä sotilasta; Ukrainan hallitus kiisti osallisuuden. Ukrainan tiedustelupalvelut ilmoittivat, että rajakohtaus todella tapahtui, mutta totesivat, että kyseessä oli Venäjän armeijan ja Venäjän federaation turvallisuuspalvelun rajavartioston välinen omien joukkojen tulitilanne.^[17][18]

Tammikuun 5. päivänä 2016 Ukrainan erikoisjoukot sijoitettiin yhden itsenäisen sotilashaaran, erikoisoperaatiojoukkojen, alaisuuteen. Joukkojen ensimmäiseksi komentajaksi nimitettiin kenraalimajuri Ihor Lunjov.^[19] Svjatoslav Rohkean iskulause "Minä tulen kimppuusi!". (ukrainaksi: Іду на ви!), otettiin virallisesti käyttöön joukkojen tunnuslauseena.^[20]

Erikoisjoukkoihin kuuluva 140. osasto sai kesäkuussa 2019 Natolta erikoisjoukkojen sertifikaatin. Kyseessä oli ensimmäinen puolustusliittoon kuulumaton maa, jolle tunnustus myönnettiin.^[21]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Ukrainan sotilastiedustelupalvelu (HUR) perusti ulkomaisista taistelijoista koostuvan erikoisjoukko-osaston. Tämä rykmentti on erillään kansainvälisestä legioonasta, mutta se värvää joukkoja.^[22]

Marraskuussa 2023 erikoisjoukkojen komentajaksi nimitettiin Serhi Lupantšuk.^[23]

Kaiken kaikkiaan Ukrainan erikoisjoukot on menettänyt sodan aikana 73 jäsentään 28. lokakuuta 2017 mennessä. Uhrien jakauma on seuraava:^[24]

• 3. erikoisrykmentti - 44 kaatunutta taisteluissa
• 8. erikoisrykmentti - 14 kaatunutta.
• 73. merijalkaväen erikoisosasto - 10 kuollut taistelussa
• 140. erikoisosasto - 5 kuollut taistelussa.

Erikoisjoukkojen rooli on moninainen: perinteisten sodankäynnin lisäksi SSO tekee myös sotilastiedustelua, sabotaasia ja toimii psykologisen sodankäynnin saralla. Mallia erikoisjoukkoihin on haettu Naton vastaavista joukoista.^[21][25] Suurin osa siitä, mitä erikoisjoukot noin tarkalleen tekee, on valtionsalaisuuksia eikä niitä julkaista. Erikoisjoukot ovat osallistuneet pariinkin merkittävään taisteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022: mm. Käärmesaaren taistelu ja Hostomelin lentokentän taistelu.^[26]

Vuonna 2022 erikoisjoukkojen kooksi arvioitiin noin 2 000 henkilöä.^[27] Erikoisjoukkojen tiedottajan mukaan joukkojen koon sijaan siinä on alusta alkaen pyritty panostamaan laatuun, jolla voidaan suorittaa erityisen vaativia tehtäviä.^[28]

Erikoisjoukot ovat tehneet iskuja myös Venäjän maaperällä osana sabotaasia ja psykologista sodankäyntiä.^[29]

• Kenraaliluutnantti Ihor Lunyov (2016-2020)^[30]
• Kenraalimajuri Hryhoriy Halahan (25. elokuuta 2020 - 26. heinäkuuta 2022)^[30][31]
• Prikaatikenraali Viktor Khorenko (heinäkuu 2022 - 3. marraskuuta 2023)^[31][32]
• Eversti Serhi Lupantšuk (3. marraskuuta 2023).^[32]

• 
  Erikoisjoukkojen lippu
• 
  Erikoisjoukkojen harjoitus vuonna 2015
• 
  Erikoisjoukkojen harjoitus vuonna 2019