Pelkosenniemi

Pelkosenniemi
vaakuna	sijainti
Sijainti	67°06′30″N, 027°30′55″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero	583
Hallinnollinen keskus	Pelkosenniemen kirkonkylä
Perustettu	1916
Kokonaispinta-ala	1 881,82 km² 50:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 836,40 km²
– sisävesi	45,42 km²
Väkiluku	913 299:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	0,50 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	9,5 %
– 15–64-v.	53,5 %
– yli 64-v.	37,1 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	98,0 %
– muut	2,0 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Päivi Vauhkonen
Kunnanvaltuusto	13 paikkaa
2021–2025[6]  • Muut  • Kesk.  • Vihr.  • PS	8 2 2 1
pelkosenniemi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pelkosenniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 913 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 881,82 km², josta 45,42 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 0,5 asukasta/km². Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta.

Pelkosenniemen kunnan tunnettu historia alkaa vuodesta 1664, jolloin Paavali Pelkonen muutti luvatta asumaan Lapin puolelle. Asutusta kutsuttiin sittemmin Sodankylän Alaperäksi mutta itsenäistyessään Sodankylästä vuonna 1916 kunta otti Paavali Pelkosesta johtuvan nimen Pelkosenniemi.^[7]

Pelkosenniemen seurakunta itsenäistyi Sodankylän seurakunnasta vuonna 1916. Pelkosenniemen kirkko on rakennettu vuonna 1929.

Pelkosenniemen Sähköosuuskunta tuotti sähköä omalla voimalaitoksellaan vuodesta 1927 siihen asti, kun laitteisto vaurioitui sodan aikana. runkolinja Kemijärveltä vedettiin vuonna 1950.^[8]

Talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen.^[7]

1950-luvulta lähtien taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi ympäristöliikkeen ja päätöksentekijät rintamiksi luonto- ja talousarvojen vastakkainasetteluun.^[7]

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa. Sen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

Maisema-alueessa omaleimaista on laajoina kairoina levittäytyvät suoaukeat, Kitisen ja Luiron jokien yhtyminen Kemijoen päähaaraan sekä maisemaa reunustavat tunturit.

Kunnassa on kaikkiaan 171 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Säynäjäjärvi ja Tuormusjärvi.^[9]

Pyhätunturin kansallispuisto, sijaitsee Pelkosenniemellä. Muita Natura-kohteita ovat Pyhä-Luosto, Kemihaaran suot, Ellitsa, Serrijoki–Kätkävuoma, Luiron suot, Luosto, Akanvaaran–Kalkkivaaran lehdot, Raateaapa ja Haikara-aapa–Vitsikkoaapa.^[10]

Pelkosenniemi on ikivanha liikenteen solmukohta, koska se sijaitsee jokien solmukohdassa. Kitinen ja Vuotosjoki yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä. Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki. Joet ovat olleet esihistoriallisesta ajasta lähtien keskeisiä kulkuväyliä. Jokia on myös hyödynnetty esimerkiksi uitossa.

Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon kylä sekä Kairalan kylä.

Aapajärvi, Arvospuoli, Kairala, Kiemunkivaara, Luiro, Moitaselkä, Pelkosenniemi, Pyhäjärvi, Saunavaara, Suvanto, Saukkoaapa

Vuoden 2022 lopussa Pelkosenniemellä oli 947 asukasta, joista 311 asui taajamassa, 584 haja-asutusalueilla ja 52:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pelkosenniemen taajama-aste on 34,7 %.^[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pelkosenniemen kirkonkylä.^[12]

Pelkosenniemen kunnanjohtajana on toiminut Päivi Vauhkonen vuodesta 2019.^[13] Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa. Kaudella 2021–2025 Pelkosenniemen kylät -yhteislistalla on neljä paikkaa, Pyhä-Pelkosensalmi-yhteislistalla kolme paikkaa, keskustalla kaksi paikkaa, vihreillä kaksi paikkaa, perussuomalaisilla yksi paikka ja Yhteinen Pelkosensalmi -yhteislistalla yksi paikka.^[6]

Vuonna 2021 Pelkosenniemen työpaikkaomavaraisuusaste oli 118,1 ja työpaikkojen määrä 392.^[14]

Vuonna 2022 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Pyhätunturi Oy, Loipposet Oy, Pyhä-Luosto Vesi Oy, Claudipal Oy ja Pyhätunturin Ravintolat Oy.^[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kunta kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan.^[17] Seurakunta toimii myös Savukosken kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pelkosenniemen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.^[18]

Pelkosenniemen koulu on yhtenäiskoulu, joka tarjoaa opetusta peruskoulun luokille 1–9.^[19] Pelkosenniemellä järjestetään perusopetusta kirkonkylässä vuodenvaihteessa 2022–2023 valmistuneessa rakennuksessa. Samassa rakennuksessa toimii kirkonkylällä myös päiväkoti.^[20] Lukio lakkautettiin vuonna 2007.^[21]

• Eija Ailasmaa (s. 1950), lehtitalo Sanoma Magazinesin toimitusjohtaja
• Matti Kuosku (1941–2012), ruotsalainen hiihtäjä
• Tapio Luusua (s. 1981), freestyle-hiihtäjä
• Andy McCoy, oikealta nimeltään Antti Hulkko (s. 1962), Hanoi Rocks -yhtyeen kitaristi ja pääasiallinen lauluntekijä^[22]
• Tapio Perttunen (s. 1956) ravivalmentaja- ja ohjastaja
• Petri Pyhäjärvi (s. 1982), jääkiekkoilija
• Jyrki Yrttiaho (1952–2021), poliitikko

• 
  Pelkosenniemen kirkko
• 
  Keskustaa pohjoiseen
• 
  Rakennuksia Suvannon kylässä

• Luettelo Pelkosenniemen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pelkosenniemi Wikimedia Commonsissa

• Pelkosenniemen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Pelkosenniemen avainluvut
• Isola, Maria: Pelkosenniemi asukkaiden silmin