Kiinan autoteollisuus

Kiinan kansantasavallan autoteollisuus on maailman suurin autojen tuottaja. Vuonna 2008–2009 Kiina nousi autokaupan kappalemäärällä mitattuna Yhdysvaltojen ohi maailman suurimmaksi automarkkinaksi,^[1] ja vuonna 2015 maa oli ylivoimaisesti suurin autonvalmistaja. Maan autotehtaat valmistivat tuolloin yhteensä runsas 24,5 miljoonaa autoa eli 27 prosenttia maailman autotuotannosta.^[2]

Suurimmat kiinalaiset autoteollisuuskonsernit ovat kiinalaisia valtionyhtiöitä. Silti jopa 70 prosenttia maan autotuotannosta pohjautui 2010-luvun alkupuolella ulkomaisten autotehtaiden automalleihin, joita valmistetaan yhteisyrityksissä kiinalaiskonsernien kanssa.^[3] Vuonna 2015 Kiinan omien automerkkien markkinaosuus kuitenkin kasvoi yli 40 prosentin.^[4]

Kiinan autokanta kymmenkertaistui 2000-luvulla vuoteen 2015 mennessä. Autoistumisaste oli vuonna 2015 noin 126 autoa 1 000 henkeä kohden, ja on sittemmin jatkanut nopeaa nousuaan.^[5][6]

Ensimmäiset autot tuotiin Kiinaan vuonna 1901. Autoja näkyi erityisesti maan kehittyneimmässä kaupungissa Shanghaissa. Seuranneiden vuosikymmenien aikana lähes kaikki maan autot olivat tuontitavaraa ulkomailta ja monet niistä olivat ulkomaalaisten omistuksessa. Kiinan oman autoteollisuuden kehittymisen hitauteen vaikutti esimerkiksi valtaväestön pienet tulot ja päällystettyjen teiden puute.^[7] Vuonna 1931 valmistettiin kuitenkin kiinalaisen kuorma-auto Minsheng Model 75:n koesarja.^[8]

Kiinan sisällissodan voittaneet kommunistit pyrkivät 1950-luvulta lähtien edistämään maan raskaan teollisuuden kehittymistä. Yksi teollisuuden tärkeimmistä osa-alueista oli kuorma-autojen sarjatuotanto, sillä kuorma-autoja tarvittiin maataloustuotteiden kuljetukseen ja armeijan käyttöön. Tuotannon käynnistämiseen apua etsittiin liittolaismaa Neuvostoliitosta. First Auto Works eli FAW avattiin vuonna 1953 Koillis-Kiinan Jilinin maakunnan Changchunin kaupungissa ja tehdas aloitti Jiefang-kuorma-autojen tuotannon.^[7] Ensimmäinen Jiefang-kuorma-auto (suom. vapautus) valmistui vuonna 1956.^[9]

Muita autotehtaita perustettiin sittemmin Nanjingiin, Shanghaihin ja muihin kaupunkeihin. Henkilöautojen tuotanto alkoi pienimuotoisesti vuonna 1958, jonka jälkeen valmistettiin vuosittain muutamia satoja henkilöautoja. Tärkeimpiä henkilöautomalleja olivat FAW:n Punalippu-limusiini ja Shanghain Phoenix. Monet näistä tuotettiin poliittisen johdon käyttöön. Varhainen autoteollisuus oli riippuvainen Neuvostoliitosta tuoduista osista, mutta tähän tuli muutos maiden välirikon myötä. 1960-luvulla kaikki Jiefang-kuorma-auton osat tuotettiin paikallisesti.^[7] Kiinan autoteollisuuden tuotantokapasiteetti oli vuoteen 1965 mennessä nostettu vasta 60 000 autoon vuodessa. Automalleja oli tässä vaiheessa yhteensä kymmenen.^[9] Henkilöautojen tuotanto jatkui kuitenkin edelleen pienimuotoisena. Muutos tuli vasta Mao Zedongin kuoltua, jolloin uudistusmielinen hallinto pyrki saamaan Kiinaan ulkomaalaisia autojen valmistajia.^[7]

Ensimmäisiä Kiinaan sijoittaneita ulkomaalaisia autonvalmistajia olivat American Motors (nyk. Chrysler), Volkswagen ja Peugeot. Yhtiöt perustivat tuotantolaitoksia Pekingiin (Beijing Jeep), Shanghaihin (Shanghai Volkswagen) ja Kantoniin (Guangzhou Peugeot). Näistä vain Volkswagen menestyi aluksi taloudellisesti. Volkswagen sai korkealaatuisia osia Shanghaista ja sai lisäksi myös merkittävää tukea paikallishallinnolta. American Motors kärsi sen valmistamien mallien pienestä kysynnästä ja Peugeot maatalousvaltaisen Etelä-Kiinan osien alihankkijoiden vähyydestä. Volkswagen hallitsi 1980-luvun loppupuolella noin 60 prosenttia Kiinan henkilöautomarkkinoista. Sen menestyneimpiä malleja olivat tuolloin Santana (Passat) ja Jetta. 1990-luvun puolella mallien tarjonta lisääntyi, kun maahan tulivat myös General Motors, Citroën, Toyota, Honda, Nissan, Ford ja Hyundai sekä useimmat muut suuret ulkomaalaiset autonvalmistajat.^[7]

2000-luvulle tultaessa tavallisten kiinalaisten tulotaso oli noussut ja samaan aikaan autojen hinta laski. Autolainat tulivat mahdollisiksi suuremmalle osalle väestöstä ja tieverkosto kasvoi. Vuosien 2001 ja 2007 välillä henkilöautojen valmistus- ja ostomäärä lähes kahdeksankertaistui. Kuorma-autojen, bussien ja muiden enemmän kokonaan kotimaisesta kysynnästä riippuvaisten autojen valmistusmäärät pysyivät tasaisempana nousten 1,7 miljoonasta 2,5 miljoonaan. Kiinasta tuli autojen toiseksi suurin markkina-alue heti Yhdysvaltojen jälkeen. Tuotantomäärien kasvu ja hintojen lasku johtui pääsääntöisesti kasvaneesta hintakilpailusta uusien autonvalmistajien kesken. Köyhemmille kiinalaisille ilmaantui myös kotimaisia valmistajia, kuten Chery ja Geely, jotka eivät olleet riippuvaisia ulkomaalaisista sijoituksista.^[7]

Vuonna 2015 Kiina oli maailman suurin autonvalmistajamaa. Maan autoteollisuus valmisti kansainvälisen autovalmistajien järjestön OICA:n tilaston mukaan tuolloin 24,503 miljoonaa autoa. Näistä 21,079 miljoonaa oli henkilöautoa ja 3,424 miljoonaa hyötyajoneuvoa. Vuonna 2015 Kiinan osuus oli 30,7 prosenttia henkilöautojen, 15,5 prosenttia hyötyajoneuvojen ja 27,0 prosenttia kaikkien autojen maailmanlaajuisesta valmistusmäärästä sinä vuonna. Kiina oli ylivoimaisesti maailman suurin henkilöautojen valmistajamaa, mutta hyötyajoneuvoissa maa oli vasta toisella sijalla Yhdysvaltojen jälkeen.^[2]

Oheinen pylväsdiagrammi kuvaa Kiinan autokannan kehitystä 2000-luvulla. Rekisteröityjen autojen lukumäärä (milj. autoa) ilmenee kunkin vuosipylvään yläpuolelta. Vuoden 2014 lukuarvo on arvio marraskuun 2014 tilanteen pohjalta (tuolloin 154 miljoonaa rekisteröityä autoa).^[10][5] Autoistumisaste on Kiinassa kasvanut voimakkaasti vuosi vuodelta. Koska sekä autovienti että -tuonti on suhteellisesti melko pientä, Kiinan autoteollisuuden laajentumisella on selvä yhteys autokannan kasvuun.

Vuonna 2015 maassa rekisteröitiin 23,85 miljoonaa uutta autoa. Vuoden lopussa Kiinassa oli yhteensä 172 miljoonaa rekisteröityä autoa.^[5] Tämä tarkoittaa autoistumisastetta 126 autoa 1 000 henkeä kohden, jos maan väkilukuna pidetään 1,3746 miljardia (2015).^[6] Autojen osuus oli 61 prosenttia kaikista 279 miljoonasta rekisteröidystä ajoneuvosta; 2010-luvun alussa autojen määrä ohitti kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen lukumäärän (moottoripyörät ja mopot). Sähköautojen ja muiden NEV-autojen (uusia energiamuotoja käyttävät autot) määrä oli 0,5832 miljoonaa (2015). Kiinassa 31 kotitaloudella sadasta oli henkilöauto (2015). Eniten autoja on suurissa kaupungeissa kuten Shenzhenissä, jossa auto saattoi olla jo 60 prosentilla kotitalouksista. Kaikkiaan 11 kiinalaisessa suurkaupungissa (mm. Peking, Shanghai, Shenzhen, Tianjin) autonomistajia on yli kaksi miljoonaa ja 40 kaupungissa on yli miljoona autonomistajaa.^[5] Autoistumisaste on sittemmin kasvanut edelleen ja vuonna 2018 maassa oli rekisterissä jo 240 miljoonaa henkilöautoa ja kesäkuussa 2019 saavutettiin jo 250 miljoonan henkilöauton raja.^[11][12][13] Vuoden 2018 autoistumisaste oli jo 172 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden (arviossa käytettiin asukaslukuna 1,3954 miljardia ihmistä (2018)).^[6]

Vielä vuonna 2000 kiinalaisilla automerkeillä oli kahden kolmasosan osuus henkilöautojen myynnistä, mutta sittemmin osuus on puolittunut.^[14] Nykyään Kiinan autoteollisuuden pääosa pohjautuu ulkomaalaisiin automerkkeihin ja yhteistyöhön perinteisten eurooppalaisten, yhdysvaltalaisten, eteläkorealaisten ja japanilaisten valmistajien kanssa. Kiinalaiset kuluttajat ovat pitäneet oman maansa autotehtaiden brändejä ja niiden laatua heikkotasoisina. Siksi muualta peräisin olevat autonvalmistajat, kuten Volkswagen, BMW, Daimler-Chrysler, Fiat, Ford, General Motors, Honda, Hyundai, Nissan, PSA Peugeot Citroën ja Toyota edustivat omilla automerkeillään noin 70 prosentin osuutta kiinalaisista markkinoista 2010-luvun alkupuolella.^[3][14] Esimerkiksi heinäkuun 2014 automyynnistä Kiinan omilla automerkeillä oli vain 34,6 prosentin markkinaosuus.^[15] Vuonna 2015 Kiinan omien automerkkien markkinaosuus kuitenkin kasvoi yli 40 prosentin.^[4]

Kiinan oma autoteollisuus on osallistunut jo yli 30 vuotta yhteisyrityksillä ulkomaalaisten automerkkien valmistamiseen. Jo vuonna 1983 Beijing Automotive Industry Corporationin solmi yhteistyösopimuksen Chryslerin kanssa amerikkalaisten Jeep-maastoautojen valmistamisesta Kiinassa.^[16]

Kiinan valtiolla on keskeinen rooli maansa autoteollisuudessa. Maan hallitus suojelee autotehtaitaan kilpailua ja ulkomaalaista tuotantoa rajoittavilla toimillaan. Pakottavan lainsäädännön kankeuttamat suuret yhteisyritykset ovat luoneet kokoonsa nähden vain vähän uusia innovaatioita. Kiinan markkinoiden suurimmat paikalliset autonvalmistajat ovat Volkswagenin yhteisyritykset valtiollisten SAIC Motorin ja FAW-autokonsernien kanssa (tuotanto runsas miljoona autoa/yhteisyritys ajanjaksolla 1-7/2014) ja likipitäen yhtä suuria olivat GM:n yhteisyritykset (Shanghai–GM ja SAIC– GM-Wuling). Myös Hyundain ja BAIC Groupin yhteisyritys valmisti yli 0,6 miljoonaa autoa saman seitsemän kuukauden tarkastelujakson aikana.^[15]

Yhdysvaltain markkinoille vuonna 2006 pyrkinyt Geely havaitsi, etteivät kiinalaismerkin autot olleet vielä kyllin hyviä vaativille yhdysvaltalaismarkkinoille eikä kiinalaisia autobrändejä tunnettu.^[17] Sittemmin kiinalaiset autovalmistajat ovatkin laajentaneet osallistumistaan ja kriittisen tietotaidon vahvistamista yhteisyrityksiä laajemmalle. Merkittäviä osia länsimaisista autotehtaista on hankittu kiinalaisomistukseen. Esimerkiksi vuonna 2010 ruotsalaisen Volvon henkilöautojen tuotanto ostettiin Fordilta kiinalaisyhtiö Geelyn tytäryhtiöksi ja helmikuussa 2014 valtionyhtiö Dongfeng Motor Corporation sijoitti 1,1 miljardia dollaria PSA Peugeot Citroën -konserniin. Kiinalaisyritykset ostivat vaikeuksiin ajautuneen Fisker Automotiven.^[3]

Osaamisen laajentuminen on alkanut näkyä esimerkiksi tila-autojen, kaupunkimaasturien^[18][19] ja uusiin energiaratkaisuihin pohjautuvien ajoneuvojen, kuten sähköautojen myynnissä,^[20] joilla osa-alueilla paikalliset automerkit ovat saavuttanut vahvan markkinaosuuden. Yksityisten innovatiivisten autonvalmistajien, kuten BYD:n, vaikutus on ollut huomattava mielikuvien ja asiakkaiden luottamuksen muuttumisessa.

Kiinalaisen autoteollisuuden brändejä ei kuitenkin vielä tunneta kovin hyvin kansainvälisesti. Kiinan autoteollisuuden ulkomaanvienti onkin ollut suhteellisesti mitattuna suppeaa. Vuonna 2011 Kiinan autoteollisuus myi ulkomaille 850 000 autoa. Kiinalaisautojen vienti on suuntautunut erityisesti kehittyville markkinoille. Tärkeänä kilpailutekijänä näillä markkinoilla on kiinalaisvalmisteisten autojen edullisempi hinta.^[21] Keskisuuret kiinalaiset autonvalmistajat kuten Geely ja BYD ovat kasvattamassa vientiään siirtämällä osan valmistuksestaan kokoonpanotehtaita rakentamalla ulkomaille.^[22] Vuoden 2015 tilastojen mukaan sekä Kiinan autovienti (728 200 kpl) että -tuonti (991 200 kpl 1-11/2015) kuitenkin laski parisenkymmentä prosenttia edellisvuodesta.^[23] Amerikan markkinoilla varauduttiin silti alkuvuonna 2016 uudentyyppiseen kiinalaisvalmisteisten autojen tuontiin. Vuosikymmenen alussa kiinalaisomistukseen siirtynyt ruotsalainen henkilöautonvalmistaja Volvo kertoi tammikuussa 2015 aikovansa käyttää Kiinan tehtaansa tuotantokapasiteettia Yhdysvaltoihin vietävien henkilöautojen valmistamiseen ensimmäisenä suurena autonvalmistajana.^[24] GM puolestaan vahvisti joulukuussa 2015 ryhtyvänsä tuomaan kiinalaisessa yhteisyrityksessään valmistettuja, perinteisesti amerikkalaisina tunnettuja Buick-autoja Kiinasta USA:han vuonna 2016.^[25]

Kiinan suurimmat autoteollisuuskonsernit ovat valtionyhtiöitä. Näitä ovat SAIC Motor (aiempi Shanghai Automotive Industry Corporation; valmisti 5,902 milj. autoa 2015),^[26][27] Dongfeng Motor Corporation (3,87 milj. autoa 2015),^[28] China FAW Group (myi 2,84 milj. autoa 2015),^[29] Changan Automobile (Group, myi 2,78 milj. autoa 2015)^[30], BAIC Group (myi 2,49 milj. autoa 2015)^[31], GAC Group (Kanton, myi 1,27 milj. autoa 2015;^[32] on GAIGin tytäryhtiö), Brilliance China Automotive (Hongkong, myi 0,856 milj. autoa 2015;^[33] Huachen Group Auton tytäryhtiö) ja Chery Automobile (Wuhu, myi 0,550 milj. autoa 2015).^[34]

Yksityisistä kiinalaisia autonvalmistajista on syytä mainita ainakin Great Wall Motor Baodingissa (myi 0,853 milj. autoa 2015),^[35] Geely Hangzhoussa (myi 0,510 milj. autoa 2015)^[36] ja BYD Shenzhenissä (myi 0,455 milj. autoa vuonna 2015).^[37]

Kiinalaisista autonvalmistajista yhdysvaltalaisen Forbes-talouslehden maailman suurimpien pörssinoteerattujen yritysten Forbes Global 2000 -listalla olivat vuonna 2015 SAIC Motor (130. sija), Dongfeng Motor Group (542.), Great Wall Motor (752.), BAIC Motor (867.), Chongqing Changan Auto (885.), BYD (1037.), Brilliance China Automotive (1412.) ja Guangzhou Automobile Group (1564.).^[38] Näistä osa (esimerkiksi BAIC Motor) ovat emokonserninsa suuria tytäryhtiöitä.

Esimerkin vuoksi oheisessa taulukossa luetellaan tammikuun 2016 myydyimmät (yli 25 000 kpl) henkilöautot Kiinassa. Listatuista 13 automallista kymmenen oli ulkomaisen autotehtaan kanssa perustetussa yhteisyrityksessä valmistettua automerkkiä ja kolme kiinalaisen autotehtaan automerkkiä (sijat 3, 10 ja 12). Myös helmikuussa myydyimpien autojen kärkikolmikko pysyi samana. Tämän lähteen mukaan kansalliset brändit edustivat tammi–helmikuussa 2016 jo 45–47 prosenttia henkilöautomyynnistä (jolloin laskettaneen mukaan myös kiinalaisenemmistöisten yhteisyritysten kiinalaismerkit kuten Wuling Hongguang).^[18][19] Alla olevassa taulukossa valmistajalyhenne SGMW tarkoittaa SAIC Motorin (50,1 %), General Motorsin ja Wuling Motorsin yhteisyritystä Guangxin Liuzhoussa.

• 
  Kiinan myydyin automalli tammi–helmikuussa 2016 oli yhteisyrityksessä valmistettu Wuling Hongguang -tila-auto.
• 
  Volkswagen Lavida II oli Kiinan myydyin sedan tammi–helmikuussa 2016.
• 
  Kiinan myydyin kaupunkimaasturi tammi–helmikuussa 2016 oli Great Wall Motorin valmistama Haval H6.

Kaupunkimaasturien (SUV) ja kalliimman luokan merkkiautojen suosio näkyy Kiinan autotuotannon kanssa kilpailevien tuontiautojen vuoden 2015 tilastossa. Tuolloin Kiinaan tuotiin 1,007 miljoonaa ulkomailla valmistettua autoa. Kahdestakymmenestä suosituimman tuontiautomallista 17 luokiteltiin kaupunkimaastureiksi. Lisäksi top-20:n joukkoon mahtuivat Lexus ES, Mercedes S-sarja ja kolmiovinen Mini. Suosituimmat tuontiautot olivat BMW X5 (Kiinan myydyin tuontiauto 2015, myynti 39 309 kpl), Toyota Prado (2. sija), Jeep Compass (3. sija), Lexus ES (4. sija) ja BMW X3 (5. sija). Kärkikymmenikköön ylsivät myös Mercedes M-sarja, Porsche Macan, Lexus NX ja Porsche Cayenne.^[39]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Tämä artikkeli on keskeneräinen, käsittelee toistaiseksi vain osaa kiinalaisesta autoteollisuudesta. Korjattava, sillä artikkeli ei nykyisellään anna kattavaa kokonaiskuvaa aiheestaan.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ajoneuvot Kiinassa Wikimedia Commonsissa

• Mika Mäkeläinen: Kiinalaiset hurahtivat halpoihin katumaastureihin – kotimainen irtoaa 8 000 eurolla (2.5.2016) (Yle.fi)
• Autojen kopiointi on Kiinassa vanha hyve – erotatko itse aidon kopiosta? 29.12.2014. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 4.5.2016.
• Highlights at Beijing auto show (26.4.2016) (englanniksi) (Chinadaily.com.cn)
• Auto China – Pekingin kansainvälinen autonäyttely (2016: 25.4.–4.5.2016) (Arkistoitu – Internet Archive) (Autochinashow.org)
• Chinese Brands (englanniksi) (Chinaautoweb.com)
• Chinese Auto Companies, Sino-Foreign Joint Ventures (englanniksi) (Chinaautoweb.com)
• Chinese Auto Market Overview (2013–2014 Q1, PDF) (englanniksi) (Apec.org)
• China Auto Show Looks to Cover Up Models (9.1.2015) (englanniksi) (Wsj.com)
• Industry news: The 10 most interesting cars at Auto China 2014 (englanniksi) (BBC.com)
• Jianhan Zhao & Lei Gao: 2009: How to be Competitive in Chinese Automobile Industry (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Ccsenet.org)

• General Motors – Brands in China (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Gmchina.com)
• SAIC General Motors: Chevrolet (kiinaksi) (Chevrolet.com.cn)

• Toyota (kiinaksi) (Toyota.com.cn)

• Volkswagen China: Our Models (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (VW.com.cn)
• FAW-Volkswagen: Audi (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Audi.cn)