Citycon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Citycon Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: CTY1S
Markkina-arvo 1 179,50 milj. euroa (31.12.2021)[1]
ISIN FI0009002471
Perustettu 1988[2]
Toimitusjohtaja F. Scott Ball
Puheenjohtaja Chaim Katzman
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Pohjoismaat, Viro
Toimiala kauppakeskuskiinteistöjen omistus, hallinnointi ja kehittäminen, asuntosijoittaminen [3]
Liikevoitto Nousua 217,8 milj. € (2021)[1]
Tilikauden tulos Nousua 121,0 milj. € (2021)[1]
Henkilöstö Nousua251 (2021)[1]
Omistaja Gazit-Globe Ltd ja CPP Investment Board European Holdings, yhteensä 64 prosenttia (2020).[4]
Kotisivu www.citycon.com

Citycon Oyj on suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt keskeisillä paikoilla kaupungeissa sijaitsevien päivittäistavaravetoisten[5] kauppakeskuksien omistamiseen, hallinnointiin sekä kehittämiseen.[6] Yhtiön omistuksessa tai hallinnassa on useita kymmeniä kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Virossa. Citycon on markkinajohtaja Suomessa ja se on markkinajohtajien joukossa Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Yhtiön tavoitteena on lisätä asuin- ja toimitilojen osuutta keskuksissaan täydennysrakentamisen kautta.[6]

Vuonna 2021 yhtiön hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo oli noin 4,4 miljardia euroa.[7] Sen pinta-alaltaan suurimpia omistuksia Suomessa ovat Iso Omena Espoossa ja Trio Lahdessa.[8]

Citycon Oyj on listattu Nasdaq Helsingin pörssiin vuodesta 1988 lähtien.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistösijoitus Oyj Citycon 1988–2001

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskikeskus vuonna 2017

Kiinteistösijoitus Oy Citycon perustettiin vuonna 1988, jolloin se myös listautui Helsingin pörssiin.[2]

Alkuvuonna 1998 yhtiön tase oli noin puoli miljardia markkaa, loppuvuonna jo 2,1 miljardia markkaa.[9] Citycon myi toimistokiinteistöjään.[9]

Kesäkuussa 1999 Citycon ilmoitti ostavansa enemmistön 11 kauppakeskuksesta eri puolilta maata sekä vähemmistöosuudet Tampereen Koskikeskuksesta ja Jyväskylän Jyväskeskuksesta. Keskuksien joukkoon kuului muun muassa Myyrmanni, IsoKarhu, Isomyyri, Tikkuri, Lippulaiva ja Espoontori. Myyjinä olivat Merita, Kesko, Sampo ja Pohjola ja kauppahinta oli 1,9 miljardia markkaa. Kaupoissa Citycon lähes kaksinkertaisti kiinteistökantansa, ja siitä tuli Suomen suurin pörssinoteerattu kauppakeskuksiin ja liikekiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Citycon halusi profiloitua kauppakeskusyhtiöksi, aiemmin se oli omistanut lähinnä marketteja ja pieniä ostoskeskuksia. Kiinnostuksen syynä oli matalampi vajaakäyttöriski kuin muissa kiinteistösijoituksissa, pitkät vuokrasopimukset ja vakaa joukkovelkakirjamainen tuotto. Kauppojen jälkeen yhtiön tase nousi 3,9 miljardiin markkaan ja yhtiön suurimmat omistajat Merita-ryhmä (42,5 prosenttia), Kesko-ryhmä (18,8 prosenttia) ja Sampo-ryhmä (noin 13,3 prosenttia).[9] [10]

Citycon Oyj 2002–2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 yhtiön nimi lyheni muotoon Citycon Oyj.[2]

Syksyllä 2003 Cityconin suurimmat omistajat Henki-Sampo, Nordea ja Kesko myivät osake-enemmistön sijoittajaryhmälle, johon kuului ulkomaalaisia omistajia kuten amerikkalainen pääomasijoitusjätti Fidelity ja Deutsche Bank. Joulukuussa 2003 Citycon osti loput Koskikeskuksen osakkeet Polarilta.[11]

Helmikuussa 2004 Citycon osti 16. kauppakeskuksensa, Seinäjoen Torikeskuksen, 7 miljoonalla eurolla.[12] Joulukuussa Citycon ja rakennusyhtiö Skanska kertoivat rakentavansa Tampereen Lahdesjärvelle 65 000 neliön suuruisen kauppakeskuksen. MAXX-ostospuisto ei ole yksi yhtenäinen kauppakeskus, vaan useasta suuresta rakennuksesta koostuva liikkeiden keskittymä. Rakennustöiden suunniteltiin alkavan vuodenvaihteessa 2006-2007, ja ostospuisto oli tarkoitus avata vuonna 2007. Keskusksen suunnittelua ja markkinointia varten Citycon ja Skanska perustivat yhteisen markkinointiyhtiön, Retail Park Oy:n.[13] Vuonna 2004 israelilainen Gazit-yhtiö osti enemmistön Cityconista.[14] [15]

Alkuvuonna 2005 Cityconin kiinteistöomistusten arvo oli yli 700 miljoonaa euroa. Toukokuussa se laajensi toimintaansa ulkomaille ostamalla 75 prosenttia Åkersbergan kauppakeskuksesta Tukholman koillispuolelta. Kaupan arvo oli runsaat viisi miljoonaa euroa.[14] Syyskuussa 2005 Citycon osti kolme liikekeskusta suur-Tukholman alueelta. Kaupan arvo oli yli 27 miljoonaa euroa. Cityconilla oli 18 kauppakeskusta Suomessa ja yksi Virossa.[16]

Myyrmäkitalo ja Myyrmanni helmikuussa 2020

Tammikuussa 2006 Citycon osti Kouvolasta Kauppakeskus Valtarin sekä loput 26 prosenttia vantaalaisesta Kauppakeskus Myyrmannista. Kauppojen arvo oli yhteensä noin 37 miljoonaa euroa.[17] Kesäkuussa Citycon osti kahvi- ja mausteyhtiö Pauligilta Helsingin Vuosaaresta kauppakeskus Columbuksen 80 miljoonalla eurolla.[18]

Kesäkuussa 2007 Citycon osti toisen virolaisen kauppakeskuksensa, Tallinnan Mustamäellä sijaitsevan kauppakeskus Magistralin. Kaupan arvo oli 16,5 miljoonaa euroa.[19] Elokuussa se osti brittiyhtiö Doughty Hansonin hallinnoimilta rahastoilta yhden Suomen suurimmista kauppakeskuksista, Ison Omenan. Kaupan arvo oli on noin 329 miljoonaa euroa.[20]

Citycon Oyj 2011–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Marcel Kokkeel.[21] Citycon alkoi hallita Helsingin Kämp Galleriaa (sittemmin Galleria Esplanad). Se oli ensimmäinen Cityconin hallinnoima ulkopuolisen omistama kauppakeskus. Kiinteistön omistaja oli Työeläketyhtiö Ilmarinen. Citycon vastasi kauppakeskuksen uudistushankkeen kaupallisen konseptin kehittämisestä ja tilojen vuokrauksesta. Samalla Citycon osti Palace Kämp Groupilta 50 prosentin osuuden Espagalleriasta, joka hallinnoi Kämp Gallerian vuokrasopimuskantaa, toisen puolikkaan omisti Ilmarinen.[22] Citycon hallinnoi Galleria Esplanadia vuoteen 2014 asti.[23]

Vuonna 2012 Citycon ja kanadalainen eläkesijoittaja Canada Pension Plan Investment Board (CPPIB) ostivat yhden Tukholman alueen suurimman kauppakeskuksen, Kista Gallerian. Kaupan arvo oli 526 miljoonaa euroa. Citycon omisti 38 kauppakeskusta ja 40 muuta kauppapaikkaa. Kauppakeskuksista 23 oli Suomessa, 10 Ruotsissa, 4 Virossa ja 1 Tanskassa. Lisäksi se hoiti kahden kauppakeskuksen vuokrausta. Yhtiön kiinteistöomistusten kokonaisarvo oli 3,2 miljardia euroa.[24]

Vuonna 2015 Citycon teki historiansa suurimman kaupan ostaessaan Norjan toiseksi suurimman kauppakeskuksia omistavan yhtiön, Sektor Gruppenin. Kaupan arvo oli noin 1,5 miljardia euroa ja se sisälsi yhteensä 34 kauppakeskusta, joista kahdessakymmessä Sektorilla oli täysi tai enemmistöomistajuus. Sektorin suurimpia asiakkaita olivat Norjan suurin päivittäistavaraketju NorgesGruppen ja vaateyhtiö Varner Gruppen, joka omisti muun muassa Dressmannin, Bik Bokin ja Cubusin. Ennen kauppaa Cityconin hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo oli noin 3,4 miljardia euroa.[25]

Vuonna 2016 luottoluokittaja Moody’s Investors Service nosti Cityconin pitkäaikaisen investointitason luottoluokituksen luokkaan Baa1 aiemmasta Baa2-luokasta. Cityconille uutinen oli tärkeä, sillä aiempaa parempi luokitus pienentää sijoittajien tuottovaadetta ja alentaa samalla yhtiön rahoituskustannuksia. Cityconin kiinteistöomaisuudesta 35 prosenttia sijaitsi Suomessa, 29 prosenttia Norjassa ja 28 prosenttia Ruotsissa ja loput Virossa ja Tanskassa.[26]

Vuonna 2017 Citycon myi kiinteistöjään yhteensä 325 miljoonalla eurolla.[27] Yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Cerberus osti 167 miljoonalla eurolla Espoontorin, Tikkurin, Myllypuron ostarin, Martinlaakson ostarin ja Jyväskylän Forumin.[28] Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö osti Porissa sijaitsevan SAMK:n kampuskiinteistön 57 miljoonalla eurolla.[29] Myyrmannissa testattiin Koneen hissiä, joka hyödynsi sosiaalisen median elementtejä.[30] Elokuussa Citycon kertoi tehneensä aiesopimuksen ruotsalaisen Klövernin kanssa Tukholman keskustan eteläpuolella sijaitsevan ’Globen Shopping’ -kauppakeskuksen kehittämisestä. Ne perustivat yhteisyrityksen, josta Cityconille tuli enemmistö, 55 prosenttia.[31]

Huhtikuussa 2018 Citycon osti rakennusyhtiö NCC:ltä sen omistaman puolikkaan göteborgilaisesta Mölndal Galleria -kauppakeskuksesta.[32]

F. Scott Ball aloitti Cityconin toimitusjohtajana Kokkeelin seuraajana tammikuussa 2019.[21][33] Toukokuussa Citycon ja Paulig Oy myivät kaksi määräalaa Vuosaaresta Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Bonava Suomi Oy:lle. Kaupan kokonaisarvo oli 9,4 miljoonaa euroa. Kauppa tuki Cityconin strategiaa, jonka mukaan se keskittyy kaupunkimaisiin päivittäistavaravetoisiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitseviin kauppakeskuksiin Pohjoismaissa.[5] Kesäkuussa Citycon myi pohjoismaiselle kiinteistösijoittaja NREP:lle Arabian ja Duon kauppakeskukset 77 miljoonalla eurolla.[34]

Citycon Oyj 2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Citycon käynnisti useita kehityshankkeita, esimerkiksi Liljeholmenissa.[35] Huhtikuussa Citycon kertoi vapauttavansa kauppakeskuksissaan toimivat ravintola-alan yritykset vuokranmaksusta toukokuun loppuun asti.[36] Marraskuussa Citycon teki yhteensä 500 miljoonan euron sitovat luottolimiittisopimukset, eli sen likviditeettipuskuri oli useita vuosia.[6] Cityconin nettovuokratuotto laski vuodessa 217,4 miljoonasta 205,4 miljoonaan euroon.[37] Yhtiön hallinnoiman kiinteistöomaisuuden käypä arvo vuoden 2021 lopussa oli noin 4,19 miljardia euroa ja nettovuokratuotto 202,3 miljoonaa euroa.[1] Citycon selvisi ensimmäisestä koronapandemiavuodesta yllättävän pienin vaurioin. Toimitusjohtaja Ball selitti yhtiön onnistumista toimialallaan muun muassa välttämättömyyshyödykkeitä myyvien vuokralaisten suurena osuutena ja toimimista Pohjoismaissa, jotka onnistuivat pandemian hallinnassa. Keskusten kävijämäärät laskivat 12 prosenttia mutta keskiostosten arvo kasvoi 16 prosenttia.[35]

Helmikuussa 2021 Citycon kertoi myyvänsä kolme Tukholman alueella sijaitsevaa kauppakeskusta Niamille. Se sai Tumba-, Högdalen- ja Fruängen-keskusten myynnistä 147 miljoonaa euroa.[38] Vuonna 2021 kiinteistökauppoja tehtiin yhteensä yli 250 miljoonan euron arvosta.[39]

Alkuvuonna 2022 Citycon myi kiinteistöjään 150 miljoonan euron arvosta, esimerkiksi kauppakeskus Columbuksen Helsingin Vuosaaresta. Helmikuussa Citycon osti läheltä Kistan keskustaa 200 tulevaa asuntoa.[39]

Kauppakeskukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Citycon omisti 38 kauppakeskusta, joista 18 sijaitsi Norjassa, kymmenen Suomessa, kuusi Ruotsissa, kaksi Virossa ja kaksi Tanskassa. Lisäksi se hallinnoi kymmentä kauppakeskusta Norjassa.[40][41]

Citycon on keskittynyt kaupunkimaisiin päivittäistavaravetoisiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitseviin pohjoismaisiin kauppakeskuksiin,[5] eli monikäyttöisiin kaupunkikeskuksiin,[42] jotka ovat päivittäistavaravetoisia, mutta tarjoavat myös julkisia palveluita[35] ja kauppakeskusten yhteyteen rakennettuja asuntoja. Esimerkiksi keväällä 2022 avatun Espoonlahden Lippulaivan yhteyteen on tulossa merkittävä määrä asuinkiinteistöjä.[43] Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Citycon rakennuttaa vuokra-asuntoja.[44] Asuinrakentamishankkeita on suunnitteilla myös Tikkurilassa ja Myyrmäessä.[3] Ruotsalaisessa Kista Galleriassa on asuntoja, jotka siirtyivät Cityconin omistukseen kauppakeskuksen oston yhteydessä.[3]

Keväällä 2021 Citycon kertoi haluavansa pudottaa vähittäiskaupan osuuden vuokratuloista silloisesta 81 prosentista 60 prosenttiin ja nostaa asuin- ja toimitilojen osuutta.[35] Asuntokehitysmahdollisuuksia oli noin puolessa sen omistamista kauppakeskuksista.[6]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iso Omena -kauppakeskus maaliskuussa 2019

Cityconilla oli kauppakeskuksia vuonna 2024:

Norjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muihin Cityconin markkinoihin verrattuna Norjassa on vahvempi ostovoima, kauppakeskukset ovat paikallisempia ja pienempiä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Niissä ei ole myöskään yhtä paljon kahviloita ja ravintoloita.[54]

Vuonna 2021 Cityconilla oli Norjassa 18 kauppakeskusta:[55]

Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muihin Cityconin markkinoihin verrattuna Ruotsissa on selvästi enemmän kansainvälisiä ketjuja.[54] Vuonna 2021 Cityconilla oli Ruotsissa kuusi kauppakeskusta[56] Göteborgissa Mölndal Galleria ja Stenungsundissa Stenungstorg Centrum. Tukholmassa sillä on kolme omaa kauppakeskusta: Jakobsbergs Centrum, Liljeholmstorget Galleria ja Åkersberga Centrum sekä Kista Galleria, jonka se omistaa puoliksi Canada Pension Plan Investment Boardin (CPPIB) kanssa.[24][38]

Tanskassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Cityconilla oli Tanskassa kaksi kauppakeskusta: Albertslund Centrum[57] Kööpenhaminassa ja Strædet[58] Køgessa.

Virossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rocca al Mare -kauppakeskus

Virossa suomalaisturistien vaikutus myyntiin on merkittävä.[54] Vuonna 2020 Cityconilla oli Virossa kaksi kauppakeskusta, kumpikin Tallinnassa: Kristiine Keskus[59] ja Rocca al Mare.[60]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cityconin pääomistaja on israelilainen Gazit-Globe, joka omisti marraskuussa 2020 noin 49 prosenttia osakkeista.[7]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 kauppakeskus Trio sitoutui vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Citycon aikoi pienentää hiilijalanjälkeään kaikissa kauppakeskuksissaan, ja sen tavoitteena oli, että kaikki sen kauppakeskukset olisivat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä.[61] Keväällä 2022 avattava Lippulaiva toimii Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Risto Sepon mukaan alusta alkaen energiankulutuksen osalta hiilineutraalisti.[62] Rakennuskompleksin lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnettään geoenergiaa, lämpöpumppuja, aurinkoenergiaa ja ylijäämälämpöä.[63]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2014 Trio voitti Vuoden Kauppakeskusteko -kilpailun nuorten erityisellä huomioimisella. Triossa oli Suomen ainoa kauppakeskukseen pysyvästi sijoitettu nuorisotila ja nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry:n kanssa oli toteutettu koulutus. Koulutuksessa järjestyksenvalvojat, liikkeiden henkilökunta ja kauppakeskusjohto miettivät, miten yhteiseloa nuorten kanssa voisi kehittää. Samanlainen koulutus pidettiin myös Espoontorilla, Myyrmannissa, Koskikeskuksessa ja Turun Forumissa.[64]
  • Vuonna 2016 Suomen Kauppakeskusyhdistys palkitsi IsoKristiinan laajennushankkeen ja palvelutarjonnan monipuolistamisen vuoden kauppakeskustekona.[65]
  • Vuonna 2019 kansainvälinen kauppakeskusyhdistys ICSC valitsi Cityconin omistaman Ison Omenan laajennuksen vuoden parhaaksi erittäin isojen kauppakeskusten kilpailusarjassa. Iso Omena palkittiin myös vastuullisuuteen liittyvällä ReSource-palkinnolla. ICSC ei ollut aiemmin palkinnut suomalaista kauppakeskusta.[66]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Tilinpäätöstiedote 2021 2022. Citycon. Viitattu 12.4.2022.
  2. ↑ a b c d Citycon Oyj (Kiinteistösijoitus Oy Citycon) — Osakehistoriaa. www.porssitieto.fi. Viitattu 15.6.2020.
  3. ↑ a b c Johanna Halava: Kauppakeskusyhtiö lähtee asuntobisnekseen – Citycon rakennuttaa neljä vuokrataloa Lippulaivan yhteyteen Länsiväylä. 21.1.2021. Viitattu 11.7.2021.
  4. ↑ Yrittäjät vaativat vuokranalennuksia koronavaikeuksissa oleville pienyrityksille – "Samassa veneessä ollaan", sanoo Tampereen Koskikeskuksen omistava kiinteistösijoittaja www.aamulehti.fi. Arkistoitu 28.6.2020. Viitattu 26.6.2020.
  5. ↑ a b c Sami Kontola: Citycon myy kaksi määräalaa Vuosaaresta Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  6. ↑ a b c d Olli Herrala: Kauppakeskusyhtiö Citycon harppaa asuntosijoittajaksi ja rakennuttaa jopa tuhansia vuokra-asuntoja: ”Merkittävä ensiaskel ja pelinavaus” Kauppalehti. Viitattu 11.7.2021.
  7. ↑ a b Pirkko Tammilehto: Citycon selvisi kuivin jaloin Kauppalehti. Viitattu 11.7.2021.
  8. ↑ Sami Kontola: Kauppakeskukset ovat kurimuksessa, eikä Citycon ole poikkeus – ostotarjous leijuu jo ilmassa Talouselämä. Viitattu 26.6.2020.
  9. ↑ a b c Citycon ostaa osuuksia 13 kauppakeskuksesta Helsingin Sanomat. 12.6.1999. Viitattu 12.6.2020.
  10. ↑ Lehto, Kimmo: Iso Karhu odottaa suunnanmuutosta. Porilaine, 8.4.2021.
  11. ↑ Tampereen Koskikeskus siirtyy Polarilta Cityconille Helsingin Sanomat. 30.12.2003. Viitattu 12.6.2020.
  12. ↑ Citycon osti Seinäjoen Torikeskuksen Helsingin Sanomat. 26.2.2004. Viitattu 12.6.2020.
  13. ↑ Citycon ja Skanska rakentavat kauppakeskuksen Tampereelle Helsingin Sanomat. 14.12.2004. Viitattu 12.6.2020.
  14. ↑ a b Citycon laajensi Ruotsiin Helsingin Sanomat. 20.5.2005. Viitattu 12.6.2020.
  15. ↑ Citycon ulkomaiseen omistukseen Helsingin Sanomat. 12.11.2003. Viitattu 12.6.2020.
  16. ↑ Citycon ostaa liikekeskuksia Tukholmasta Helsingin Sanomat. 19.9.2005. Viitattu 12.6.2020.
  17. ↑ Citycon osti loputkin Myyrmannista Helsingin Sanomat. 17.1.2006. Viitattu 12.6.2020.
  18. ↑ Paulig myi Columbus- kiinteistön Cityconille Helsingin Sanomat. 17.6.2006. Viitattu 12.6.2020.
  19. ↑ Citycon ostaa kauppakeskuksen Tallinnasta Helsingin Sanomat. 8.6.2007. Viitattu 12.6.2020.
  20. ↑ Citycon ostaa kauppakeskus Ison Omenan briteiltä Helsingin Sanomat. 15.8.2007. Viitattu 12.6.2020.
  21. ↑ a b Antti Järvenpää: Toimitusjohtaja vaihtuu virallisesti Cityconissa – Ball korvaa Kokkeelin Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  22. ↑ Kämp Gallerian hallinnointi Cityconille Taloussanomat. 18.2.2011. Viitattu 12.6.2020.
  23. ↑ Realprojektista Galleria Esplanadin ja Viihdekeskus IsoCeen kauppakeskusmanageri News Powered by Cision. Viitattu 12.6.2020.
  24. ↑ a b Citycon osti kauppakeskuksen Tukholmasta Helsingin Sanomat. 19.12.2012. Viitattu 12.6.2020.
  25. ↑ Citycon teki historiansa suurimmat kaupat: ostaa kiinteistösijoittajan Norjasta 1,5 miljardilla eurolla Helsingin Sanomat. 25.5.2015. Viitattu 12.6.2020.
  26. ↑ Olli Herrala: Citycon tyytyväisenä: ”Meille suuri uutinen” Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  27. ↑ Maija Vehviläinen: Cityconin operatiivinen tulos laski odotettua vähemmän - Ison Omenan kävijämäärä yli tuplaantui Länsimetron ansiosta Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  28. ↑ Alexandra Räikkönen: Citycon laittaa viisi lähiöostaria lihoiksi - ostaja löytyi Yhdysvalloista Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  29. ↑ Mirko Hurmerinta: Citycon myi kampuskiinteistön Porissa 57 miljoonalla eurolla Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  30. ↑ Anna Juvonen: Citycon pilotoi Koneen "somehissiä" Myyrmannissa Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  31. ↑ Mikael Sjöström: Citycon kehittää Globenin kauppakeskusta Tukholmassa Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  32. ↑ Mikael Sjöström: Citycon ostaa NCC:n puolikkaan Mölndalin galleriasta Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  33. ↑ Pirkko Tammilehto: Analyysi: Citycon onnistui korottamaan vuokria – Yhtiö harkitsee kauppoja taseensa vahvistamiseksi Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  34. ↑ Antti Järvenpää: Citycon myy Arabian ja Duon kauppakeskukset Suomessa – kauppahinta 77 miljoonaa euroa Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.
  35. ↑ a b c d Maija Vehviläinen: Cityconin nettovuokratuotto laski hieman ennakoitua enemmän, tulos odotettua vahvempi Kauppalehti. Viitattu 11.7.2021.
  36. ↑ Ravintola-alan yrityksille helpotusta koronakriisiin – kauppakeskus Iso-Kristiinassa kahden kuukauden vuokravapaus Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  37. ↑ Tampereella Koskikeskuksen omistavan Cityconin tulos laski Aamulehti. 18.2.2021. Viitattu 11.7.2021.
  38. ↑ a b Olli Harma: Citycon myy kolme kauppakeskusta Ruotsissa 147 miljoonalla eurolla Kauppalehti. Viitattu 11.7.2021.
  39. ↑ a b Jukka Lehtinen: Cityconin F. Scott Ball: ”Minulla ei ole helpompaa tapaa tehdä rahaa kuin ostaa yhtiön omia osakkeita” Kauppalehti. Viitattu 4.5.2022.
  40. ↑ Citycon lyhyesti Citycon. 2021. Viitattu 11.7.2021.
  41. ↑ Kauppakeskukset Pohjoismaissa Citycon. Viitattu 11.7.2021.
  42. ↑ Joonas Remes: Cityconin jättihanke etenee Espoossa – Pian valmistuva kauppakeskus vilisee vihreitä ratkaisuja ja yrittää mukautua verkkokaupan nousuun Kauppalehti. Viitattu 11.7.2021.
  43. ↑ Alexandra Huhta: Olisiko Espoon Iso omena hyvä turvasatama sijoittajalle? – Moni asia puoltaa osakkeen ostamista Talouselämä. Viitattu 26.6.2020.
  44. ↑ Eeva Törmänen: Kauppakeskus Lippulaivan paikalla oli pitkään pelkkä kuoppa: Nyt näyttää jo hyvältä – ”Lehdosta ei tee mieli sanoa mitään” Tekniikkatalous. Viitattu 11.7.2021.
  45. ↑ Finnish Shopping Centers 2018 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry.
  46. ↑ Iso Omena 15.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  47. ↑ Lippulaiva (Pikkulaiva) 27.11.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  48. ↑ Trio 4.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  49. ↑ IsoKristiina 3.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  50. ↑ IsoKarhu 2.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  51. ↑ Koskikeskus 3.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  52. ↑ Myyrmanni 27.11.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  53. ↑ Myyrmäen ja Isomyyrin kauppakeskuksen ravintoloille ja kahviloille vuokrahelpotuksia Vantaan Sanomat. 6.4.2020. Viitattu 15.6.2020.
  54. ↑ a b c Saara Koho: Cityconin kauppakeskusjohtaja kauppiaiden vaihtelevista puskureista: ”Meillä on vuokralaisena sekä itseämme suurempia pörssiyhtiöitä että pienyrittäjiä” Talouselämä. Viitattu 26.6.2020.
  55. ↑ Kauppakeskukset Norjassa Citycon. Viitattu 13.7.2021.
  56. ↑ Kauppakeskukset Ruotsissa Citycon. Viitattu 13.7.2021.
  57. ↑ Albertslund Centrum 9.1.2015. Citycon. Arkistoitu 1.9.2018. Viitattu 31.8.2018.
  58. ↑ Strædet 30.10.2015. Citycon. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  59. ↑ Kristiine 5.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  60. ↑ Rocca al Mare 8.12.2014. Citycon. Viitattu 31.8.2018.
  61. ↑ Oskari Valtonen: Kauppakeskus Trio ryhtyy Lahden kaupungin ilmastokumppaniksi Etelä-Suomen Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  62. ↑ Lippulaiva on energiaratkaisultaan maailman edistyksellisintä kärkeä – älykkäät energiajärjestelmät ovat myös järkeviä investointeja News Powered by Cision. Viitattu 11.7.2021.
  63. ↑ Kuvat: Espoon uudesta kauppakeskuksesta hiilineutraali – 50 kilometriä geoenergiakaivoja www.iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2021.
  64. ↑ Nuorten huomiointi toi voiton Vuoden kauppakeskusteko -kisassa Helsingin Sanomat. 19.3.2014. Viitattu 25.6.2020.
  65. ↑ M&M: "Karjalainen räiskyvyys" toi Vuoden Kauppakeskusteko -palkinnon Lappeenrantaan M&M. Viitattu 25.6.2020.
  66. ↑ Pirkko Tammilehto: Iso Omena pokkasi kansainvälisiä palkintoja ensimmäisenä suomalaisena kauppakeskuksena Kauppalehti. Viitattu 15.6.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Citycon&oldid=22691391”