Muonio

Muonio
vaakuna	sijainti
Sijainti	67°57′25″N, 023°40′45″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero	498
Hallinnollinen keskus	Muonion kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	2 037,78 km² 45:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 904,05 km²
– sisävesi	133,73 km²
Väkiluku	2 299 244:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	1,21 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,9 %
– 15–64-v.	56,7 %
– yli 64-v.	28,3 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	94,5 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– saamenkielisiä	0,4 %
– muut	4,6 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Laura Enbuska-Mäki
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • KD  • PS	6 5 2 2 1 1
www.muonio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Muonio, vuoteen 1923 Muonionniska,^[7] on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 299 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 2 037,78 km², josta 133,73 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 1,21 asukasta/km².

Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (809 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 262 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.

Muonion alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Jerisjärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi ja Kangosjärvi. Jerisjärvi laskee Jerisjokea myöten Muoniojokeen. Äkäsjärvi laskee Äkäsjokea myöten etelään Kolarin puolelle ja sieltä Muonionjokeen.

Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan Lomakeskus.

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.

Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen Lapin vouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.^[8]

Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.^[9] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle ollut määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntymävuotena.^[10]

Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.^[9]

Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio vuonna 1948).

Muoniossa sijaitsee rotkojärvi Pakasaivo, minkä syvyydeksi on ilmoitettu hurjimmillaan jopa 90 metriä. Tarkkaa syvyyttä ei tiedetä.^[11] Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi suurin vesistöalue Inarijärven jälkeen.^[12] Pakasaivo on yksi Lapin useista saivojärvistä.^[13]

Pallastuntureiden korkein kohta, Taivaskero (809 metriä) sijaitsee Muoniossa.^[14]

Muonion ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,0 −8,5 −2,4 3,5 9,9 16,0 19,2 16,6 10,5 2,1 −4,1 −6,9 ka. 3,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18,1 −17,5 −13,1 −6,3 0,4 6,5 9,7 7,3 2,7 −4,0 −10,9 −15,3 ka. −4,9 Vrk:n keskilämpötila (°C) −13,7 −13,2 −7,8 −1,4 5,1 11,2 14,3 11,8 6,4 −1,0 −7,4 −11,1 ka. −0,6 Sademäärä (mm) 32 27 26 28 41 66 75 69 50 43 39 35 Σ 531 Sadepäivät (d) 9 9 7 7 8 11 12 11 9 9 10 11 Σ 113 L ä m p ö t i l a −9,0 −18,1 −8,5 −17,5 −2,4 −13,1 3,5 −6,3 9,9 0,4 16,0 6,5 19,2 9,7 16,6 7,3 10,5 2,7 2,1 −4,0 −4,1 −10,9 −6,9 −15,3 S a d a n t a 32 27 26 28 41 66 75 69 50 43 39 35 Lähde: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/336063

Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.

Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto, Oloksen tykkikisat ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV), Muonion Naisvoimistelijat ry (MNV)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Vuoden 2022 lopussa Muoniossa oli 2 281 asukasta, joista 1 150 asui taajamassa, 1 050 haja-asutusalueilla ja 81:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Muonion taajama-aste on 52,3 %.^[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Muonion kirkonkylä.^[17]

Muoniossa on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):^[18]

• Ala-Muonio
• Kätkäsuvanto
• Yli-Muonio

Kulmakuntia Muoniossa ovat Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kirkonkylä, Kotimaa, Liepimä ja Särkijärvi.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muoniossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[19]

• Muonion seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi paikallisyhdistystä: Muonion Rauhan Sana ja Ylimuonion Rauhan Sana^[20], minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla^[21]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Muonion helluntaiseurakunta^[22]. Lisäksi Muoniossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muonion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.^[23]

• Ilmari Anttila (1894–1972), metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, metsäneuvos
• Kalev Ermits (s. 1992), virolainen ampumahiihdon suomenmestari, kolme vuotta Muoniossa opiskellut
• Jaakko Kangosjärvi, laulaja, toimittaja
• Yrjö Kokko (1903–1977), kirjailija, Muonion piirieläinlääkäri 1945–1950
• Veli Koljonen (s. 1951), taiteilija
• Vilho Koljonen (1910–2000), kirjailija, laulujen sanoittaja
• Ari Korvola, toimittaja^[24]
• Juha Mäkikokko (s. 1976), lentopalloilija
• Johanna Ojala-Niemelä (s. 1974), kansanedustaja
• Samuel Salmi (s. 1951), Oulun hiippakunnan piispa
• Selim Töyrä (1875–1958), taidealan professori, taidemaalari
• Katri Vala (1901–1944), muoniolaissyntyinen runoilija.

• Muoniovaara
• Luettelo Muonion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Hiilivirta, Kaija (teksti) & Hiilivirta, Erkki (luontokuvat): Se joki – Jerisjoki : kertomuksia Muoniosta. Muonio-Seura, 2010. ISBN 978-951-97842-2-9.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muonio Wikimedia Commonsissa

• Muonion kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Muonion avainluvut
• Muonio postikortteina
• H. Oksala: Muinainen Muonio – inventointituloksia vuodelta 1995
• Sophus Tromholtin Muoniosta 1880-luvun alussa (kevättalvi 1883?) ottamat valokuvat löytyvät Bergenin yliopiston kuva-arkistosta hakusanalla ”Muonioniska”