Sultamisilliini
Sultamisilliini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
[(2S,5R)-3,3-dimetyyli-4,4,7-triokso-4λ6-tia-1-atsabisyklo[3.2.0]heptaani-2-karbonyyli]oksimetyyli-(2S,5R,6R)-6-[[(2R)-2-amino-2-fenyyliasetyyli]amino]-3,3-dimetyyli-7-okso-4-tia-1-atsabisyklo[3.2.0]heptaani-2-karboksylaatti | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | J01 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C25H30N4O9S2 |
Moolimassa | 594,67 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | > 80 %[1] |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | ? |
Ekskreetio | renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Sultamisilliini (C25H30S2N4O9) on penisilliineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
Sultamisilliini on aihiolääke, joka metaboloituu ihmiselimistössä nopeasti ampisilliiniksi ja sulbaktaamiksi.[1] Ampisilliini estää muiden penisilliinien tavoin bakteerien soluseinän biosynteesiä ja sulbaktaami estää bakteerien beetalaktamaasientsyymien toimintaa ja täten parantaa ampisilliinin tehoa. Sultamisiliini tehoaa samoihin bakteereihin kuin ampisilliinikin. Lääkeaine annostellaan tablettina. Sitä voidaan käyttää muun muassa hengitystieinfektioiden, korvatulehdusten, pehmytkudostulehdusten, umpilisäkkeen tulehduksen ja tippurin hoidossa.[2]
Haittavaikutukset
Sultamisilliini voi aiheuttaa haittavaikutuksenaan ripulia.[2]
Lähteet
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 238. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.2.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Heather A. Friedel, Deborah M. Campoli-Richards & Karen L. Goa: Sultamicillin. Drugs, 1989, 37. vsk, s. 491–522. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)