Kallistuksenvakaaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Havainnekuva Alfa Romeo Alfettan jousituksesta, jossa kallistuksenvakaaja on punaisella värillä.
Havainnekuva kahdesta kallistuksenvakaajan jäykkyyden säätötyypistä.

Kallistuksenvakaaja on autossa oleva osa, joka rajoittaa auton kallistumista mutkissa. Yksinkertaisesti kallistuksenvakaaja on U-kirjaimen muotoinen jäykkä tanko, joka yhdistää auton vasemman ja oikean puoleiset renkaat samalla akselilla. Auton ajaessa mutkassa sen massa siirtyy ulommille renkaille keskipaikoisvoiman vaikutuksesta, joka saa auton kallistumaan ja on epätoivottavaa auton hallittavuuden ja matkustusmukavuuden kannalta. Kallistuksenvakaajassa on kiertojäykkyys, joka rajoittaa auton kallistumista. Vakaajan käytöllä auton varsinaisen jousituksen ei tarvitse olla niin jäykkä kuin ilman sitä. Jotkin vakaajat käyttävät elektronisesti ohjattua liitosta päädyissä jäykkyyden säätämiseen.[1]

Ensimmäinen patentti kallistuksenvakaajasta myönnettiin Stephen Colemanille vuonna 1919.[2]

Hydraulinen järjestelmä

Australialainen Chris Heyring sai 1980-luvulla ajatuksen "kineettisestä" järjestelmästä, jossa iskunvaimentimet ovat yhdistetty putkella, jossa kulkee hydraulinen neste ja välissä on virtauksen rajoitus. Järjestelmän jäykkyys on tällöin säädettävissä ja kallistuksenvakaaja on mahdollista kytkeä pois käytöstä maastoajoa varten ilman mekaanisia muutoksia. Ratkaisua on käytetty muun muassa World Rally Car -autoissa 2000-luvun alussa.[3] Eräät WRC-autot käyttivät järjestelmää sekä saman akselin (sivuttaissuuntainen kallistus) että eri akselin pyörien välillä (pituussuuntainen kallistus). Aktiivinen jousitusjärjestelmä kiellettiin myöhemmin WRC-autoissa kustannuksien rajoittamisen vuoksi. Merkittävä osa kustannuksista oli peräisin järjestelmän säätämiseen tarvitun testaamisen määrästä.[4]

Ralliautojen jälkeen järjestelmää on käytetty tiekäyttöön suunnatuissa autoissa. Ensimmäisenä sen otti käyttöön Lexus GX 470 vuonna 2004 ja myöhemmin sitä on käytetty McLarenin automalleissa.[3]

Lähteet

  1. ↑ Wong Kai Yi: What does your car’s anti-roll bar do? torque.com.sg. 9.4.2019. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Patent 189894 Summary brevets-patents.ic.gc.ca. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b Chris Perkins: This Decades-Old Rally Tech Was So Advanced McLaren Still Uses It Today roadandtrack.com. 2.6.2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Active suspension, or how to make the aero of a rally car more efficient wrcwings.tech. 30.3.2021. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kallistuksenvakaaja&oldid=22132224”