Lähdekoodi sivulle Univelka

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪Jon Kolbert‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected .

Esto alkoi: 27. elokuuta 2023 kello 17.07
Esto päättyy: 27. elokuuta 2028 kello 17.07

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 174.129.61.46. Estetty alue on 174.129.0.0/16.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

{{Tämä artikkeli|käsittelee unta. Rap-duo Emesiksen albumista, katso [[Univelka (albumi)]].}}
{{korjattava/määritelmä|Kehämääritelmä: univaje johtuu univajeesta}}
'''Univelka''' (tunnetaan myös nimillä '''univaje''' ja '''unenpuute''') on unen saannin ja tarpeen välinen epäsuhta, joka johtuu univajeesta. '''Univaje''' merkitsee [[nukkuminen|nukkumattomuudesta]] johtuvaa [[väsymys]]tä. Univajetta kertyy, kun ihminen ei saa unta, vaikka hän sitä tarvitsisi. Silloin ihminen valvoo tahallisesti tai tahattomasti ([[unettomuus]]). Tavallisesti univelka huomataan vasta silloin, kun sitä on kertynyt pidemmän aikaa. Riittävä uni on sellainen määrä unta, joka takaa optimaalisen toimintakyvyn seuraavana päivänä. Univaje siis määritelmänsäkin mukaan haittaa ihmisen toimintakykyä. <ref name="Nimetön-rGFK-1"> Paavonen Juulia, ym (2008) Aiheuttaako lasten univaje psyykkisiä oireita? Suomen lääkärilehti 15/2008</ref>

Elimistö pyrkii turvaamaan riittävän unensaannin homeostaattisen säätelymekanismin avulla: jos valvoo normaalia pitempään, myös nukkuu pitempään ja uni on syvempää. Suuri univelka ei normalisoidu vielä yhden yön pitkillä unilla. Jatkuva univelka estää normaaliin unirytmiin pääsemistä. Univelka on nukuttava pois. Yleisestä tiedosta poiketen unta voi nukkua ennalta "varastoon". <ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3401 www.tiede.fi]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot}}</ref> Kuitenkaan ennalta nukkumista ei voida pitää pysyvänä ratkaisuna uniongelmille, sillä  unirytmin säännöllisyys on tärkeää<ref name="Nimetön-rGFK-1" />.

==Terveysvaikutukset==

Univaje lisää Alzheimerin taudin, ylipainon, sydänsairauksien, diabeteksen ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä<ref name=":0">Mikko Puttonen: Aivojen haurastuminen alkaa kolmekymppisenä sieltä, missä tapahtuu syvä uni – aivojen terveyteen voi yrittää vaikuttaa kotikonstein. HS 6.4.2017. http://www.hs.fi/tiede/art-2000005159150.html</ref>. Viikkoja jatkuneen vajaan puolentoista tunnin päivittäisen univajeen on havaittu tulehduttavan verisuonet etenkin naisilla, mikä voi johtaa mahdollisen sydänsairauden kehittymiseen. Verisuonien tulehduksen ja toiminnan heikkenemisen taustalla oli univajeen aiheuttama aineenvaihdunnan epätasapainotila, joka synnytti haitallisia reaktiivisia happiyhdisteitä eli oksidatiivista stressiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009929211.html|nimeke=Uniongelmat {{!}} Jatkuva univaje heikentää sydämen terveyttä myöhemmällä iällä, ja syykin löytyi kokeessa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-30|viitattu=2023-11-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Univaje aiheuttaa myös elimistön vanhojen tulehdusten aktivoitumista<ref>Vuorotyössä tikittää vaarallinen aikapommi: rintasyöpää, hedelmättömyyttä, sydänkohtaus. Yle-uutiset 28.4.2014. http://yle.fi/uutiset/3-7033979</ref>ja heikentää vastustuskykyä sekä pienentää [[kasvuhormoni]]n tuotantoa ja sokerinsietokykyä<ref name=":1">[https://web.archive.org/web/20070212045939/http://www.liikenneturva.fi/fi/haku.php?we_objectID=397&pid=678 Liikenneturva]</ref>. 

===Suorituskyvyn lasku===
Univaje heikentää henkistä suorituskykyä<ref name=":0" />.Univaje johtaa  usein [[stressi]]in sekä [[muisti]]n, tarkkaavaisuuden ja päättelykyvyn heikentymiseen ja tapaturma-alttiuteen. Liika valvominen aiheuttaa ärtymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja [[kipu|kipukynnyksen]] alenemista. Voi esiintyä myös torkahtelua ja [[mikrouni]]a. 24 tunnin valvominen vastaa promillen [[alkoholihumala]]a.<ref name=":1" />

Suorituskyky heikkenee jo 4–5 tunnin yötyön jälkeen, 12 tunnin jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen ja 16 tunnin lopussa kolminkertainen normaaliin verrattuna. Lisäksi valvomisajan pidentyessä virheiden määrä kasvaa. Monet auto-onnettomuudet ovat johtuneet liiasta valvomisesta. <ref>[http://www.google.fi/url?sa=t&ct=res&cd=2&url=http%3A//www.sash.fi/resources/sash/uploads/Anekurssi%2C%2520Meretoja.ppt&ei=zR0lQ6rwJJOYiALwoeiLAw Olli Meretoja: Yötyön vaikutukset, Anestesiakurssi Naantalissa 17.3.2005]</ref> Liian pitkä valvominen laskee kehon vastustuskykyä ja voi johtaa kuolemaan elimistön immuniteettikyvyn laskettua.

===Uhka immuunijärjestelmälle===
Kalifornian yliopiston Cousins Centren tutkimuksessa tutkittiin unen vaikutusta immuunijärjestelmään. Yhdenkin yön univajeen huomattiin heikentävän immuunijärjestelmää. Jopa muutama valvottu tunti keskellä yötä voi aktivoida immuunijärjestelmän hyökkäämään omia kudoksia vastaan. Pitkäkestoisen univajeen terveysongelmat on tunnettu jo pitkään, mutta uutta on se, että pienikin univelka heikentää terveyttä. Naiset ovat miehiä herkempiä univajeen aiheuttamille tulehduksille. Tutkimus selittää, miksi univaje on niin haitallinen terveydelle ja kuinka paras lääke univajeen aiheuttamille terveyshaitoille on hyvä yöuni.

Koska univaje aiheuttaa useita epäedullisia muutoksia myös verenpaineessa, sisälmyshermoston toiminnassa, sokeriaineenvaihdunnassa ja hormonierityksessä, unenpuute voi olla myös diabeteksen riskitekijä. Kroonisen univajeen yleisimmät syyt ovat nykyisin työstressi ja epäsäännölliset työajat. Läpi vuorokauden käynnissä oleva yhteiskunta on lisännyt vuoro- ja yötöitä, jotka näyttävät aiheuttavan terveyshaittoja. Uni tulisi nostaa terveyskasvatuksessa samaan asemaan liikunnan ja terveellisen ravinnon kanssa, ja työterveyshuollossa tulisi työaikojen kuormittavuutta arvioida nykyistä enemmän. <ref>http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yhdenkin+yön+univaje+sekoittaa+immuunijärjestelmää/1135239166721 {{Wayback|1=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yhdenkin+y%C3%B6n+univaje+sekoittaa+immuunij%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4/1135239166721 |päiväys=20080910105113 }} Yhdenkin yön univaje sekoittaa immuunijärjestelmää</ref>

Unihäiriöt liittyvät usein neurologisiin ongelmiin, kuten [[autismin kirjo]]n oireyhtymiin ja [[ADHD]]:hen, sekä psykiatrisiin ongelmiin, kuten [[masennus |masennukseen]]. Näissä univajeen vaikutus on kaksisuuntainen. Neuropsykiatrinen oire aiheuttaa univajetta, joka puolestaan lisää lapsilla mm. ylivilkkautta ja [[haastava käytös |haastavaa käytöstä]]. <ref name="Nimetön-rGFK-1"/>

==Unen merkitys hyvinvoinnille ==

Univajetta lisäävät monet unta häiritsevät tekijät, kuten vuorotyö. Terveydenhuollon ammateissa aamu- ja iltavuorot ovat epäloogisia. Teollisuudessa vuorotyörytmi on parempi. Unen ja unihäiriöiden tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa. Ihmisen toimintaa säätelevien kellogeenien löytyminen on merkittävästi vauhdittanut unitutkimusta. Tämän kellon rytmihäiriöt eivät kuitenkaan häiritse pelkästään unta vaan vaikuttavat koko elimistöön, jopa solujen jakautumiseen. Liian lyhyt (alle 6 tuntia) tai liian pitkä (yli 9 tuntia) yöuni on liitetty moniin terveyshaittoihin, kuten masennukseen. Jo runsaan tunnin vuorokautinen jatkuva univaje näyttää ennustavan lapsilla lihavuutta.  

Unenpuute rappeuttaa myös seksielämää. Merkittävä osa amerikkalaisista on jatkuvasti niin väsyneitä, että se aiheuttaa jo ongelmia parisuhteessa. Suurimmalla osalla Yhdysvaltain aikuisista on uniongelmiin liittyviä oireita, joita useimmat eivät kuitenkaan tunnista ongelmaksi. Liki neljäsosa avioliitossa tai muussa parisuhteessa elävistä ilmoitti, että väsymys vähentää heidän seksielämäänsä tai on vienyt kokonaan mielenkiinnon seksiin.

==Univaje lapsilla==
Suomalaiset lapset nukkuvat vuorokaudessa keskimäärin tunnin vähemmän kuin eurooppalaiset lapset yleensä. Tarkkaa unimäärää on kuitenkin vaikea määritellä, sillä yksilöllinen unentarve vaihtelee. Seitsenvuotiaista lapsista suurimmalle osalle riittävät 9–11 tunnin yöunet. Iän myötä unen tarve pikkuhiljaa vähenee. Kun lapsella on käytöshäiriöitä ja levottomuutta, pitäisi kodeissa, kouluissa ja kouluterveydenhuollossa selvittää aluksi, saako hän riittävästi unta.

Unihäiriöt ja unenpuute vaikuttaa lapsiin eri tavalla kuin aikuisiin. Huonosti nukkunut aikuinen on väsynyt, mutta lapsella unihäiriö voi ilmetä levottomuutena ja käyttäytymisoireina. Lapsilla päiväväsymys voi puuttua tyystin. Sen sijaan lapsilla tuppaa unen puutteen yhteydessä esiintymään ylivilkkautta, käytöshäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia. Unitutkijoiden mukaan aikuistenkin tulisi nukkua vuorokaudessa 7–9 tuntia. <ref> Härmä Mikko ja Sallinen Mikael (2004) Hyvä uni - hyvä työ. Työterveyslaitos </ref> 

Väsymyksen sijaan lapsilla ilmenee levottomuutta ja käyttäytymisongelmia, jotka johtavat helposti moniin sosiaalisiin ongelmiin. Jos lapsella ilmenee päivisin levottomuutta, käytöshäiriöitä, keskittymisvaikeuksia tai masennusoireita, liian lyhyen yöunen tai nukkumisvaikeuksien mahdollisuus on syytä ottaa huomioon. Toisaalta on muistettava myös se mahdollisuus, että kaksi tai useampia itsenäisiä sairauksia esiintyy samanaikaisesti. Taustalla voi olla esimerkiksi huomaamatta jäänyt masennus. Lasten nukkumisvaikeuksia selvitettäessä on syytä kysyä myös lapsen omaa mielipidettä, sillä vanhemmat eivät välttämättä ole tietoisia varsinkaan vähän isompien lasten nukkumisvaikeuksista. <ref name="Nimetön-rGFK-2"> Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto </ref> 

=== Koululaisen psyykkinen oireilu ===
Koululaisen käytöshäiriöt voivat kieliä liian lyhyestä yöunesta. Lasten nukkumishäiriöillä on yhteys päiväaikaiseen psyykkiseen oireiluun. Suomalaisista ala-asteikäisistä koululaisista 20–30 prosentilla esiintyy eriasteisia nukkumisvaikeuksia, ja nämä vaikeudet näyttävät olevan yhteydessä lisääntyneeseen päiväaikaiseen psyykkiseen oireiluun kouluissa. Lapsilla, joilla on nukkumisvaikeuksia tai jotka nukkuvat lyhyitä yöunia, esiintyy keskimääräistä enemmän masennusoireita, ylivilkkautta, käytöshäiriöitä ja kouluongelmia. Kaikkein altteimpia päiväaikaisille ongelmille olivat ne lapset, jotka nukkuivat huonosti joka yö. Hankalien unihäiriöiden hoito lievittää päiväaikaista oireilua varsin lyhyessä ajassa. [[Melatoniini]]n on todettu auttavan mm. lapsia, joilla on [[Aspergerin oireyhtymä]] ja jotka kärsivät unihäiriöistä.

Stakesin [[Kouluterveyskysely|kouluterveyskyselyt]] neljännesvuosisadan ajalta osoittavat, että vähäinen uni aiheuttaa lasten psykosomaattista oireilua ja masennusta. Liiallinen valvominen aiheuttaa koululaisilla ärtyneisyyttä, kiukunpurkauksia, oppimisvaikeuksia ja masentuneisuutta. Oireilu lisääntyi jopa nelinkertaisesti, kun yöunet vähenivät parilla tunnilla. WHO:n koululaistutkimus kertoo, että alle 7 tuntia nukkuvien osuus kasvoi puolella viime vuosituhannen lopussa. Saman tutkimuksen mukaan neljännes 11-vuotiaista oli väsynyt lähes jokaisena kouluaamuna. Nuokkuminen lisääntyi murrosiän myötä. Lähes puolet koululaisista valitti aamuväsymystä <ref>  Rimpelä Matti ja Rimpelä Arja (2002) Myöhäinen nukkumaanmeno ja univaje lisäävät nuorten oireisuutta. Kouluterveyskysely 2001. Stakes {{Lähde tarkemmin}}</ref>.

Lapsen nukkumisvaikeudet voivat johtua somaattisista sairauksista, kuten esimerkiksi infektiosta. Myös äidin raskauden aikainen infektio saattaa altistaa lapsen myöhemmin unihäiriöille. Psyykkisten ja neurologisten sairauksien vaikutus voi olla kaksisuuntainen. Ne altistavat unihäiriöille, joka aiheuttaa puolestaan erityisesti masennusta. Masentuneista lapsista yli puolella on univaikeuksia. Merkittävä osa unihäiriöistä on kuitenkin itsenäisiä oireita, joihin ei välttämättä ole yhtä syytä tai selitystä. Jos lapsi voi hyvin ja jaksaa käydä koulussa, voidaan aika turvallisesti ajatella, että unihäiriö on lievä ja hyvänlaatuinen tila, joka itsestään korjaantuu ajan myötä. Mutta jos päiväaikaisia ongelmia on, silloin asiaan olisi hyvä paneutua tarkemmin. <ref name="Nimetön-rGFK-1"/>

== Uni ja mediat ==
Koululaisista peräti joka toinen oppilas tuntee itsensä usein väsyneeksi, koska yöuni jää liian lyhyeksi television katselun, tietokoneen käytön tai puhelimen takia{{Lähde?}}. Tekstiviestit aiheuttavat merkittävää unen häiriötä jopa puolella teini-ikäisistä{{Lähde?}}. Television iltaohjelmien katsominen lisää huomattavasti 5–6-vuotiaiden lasten unihäiriöitä{{Lähde?}}. Aktiivinen televisionkatselu on yhteydessä lyhyempään yöuneen ja nukahtamisvaikeuksiin{{Lähde?}}. Unihäiriöitä lisää erityisesti ohjelmien katselu yksin ja juuri ennen nukkumaanmenoa{{Lähde?}}. Television katselu yksin nukkumaanmenoaikaan on yleisempää silloin, kun lapsella on televisio omassa huoneessaan{{Lähde?}}. Lastenohjelmien katsominen ei sen sijaan yöunta näytä vievän. {{Lähde?}}

Tutkijat suosittelevat lasten päivittäisen televisionkatselun rajoittamista yhteen tuntiin{{Lähde?}}. Aikuisten tulisi myös valvoa, mitä ohjelmia lapset katsovat{{Lähde?}}. Mitä useampia erityyppisiä aikuisten ohjelmia lapset seurasivat, sitä enemmän heillä oli unihäiriöitä{{Lähde?}}. Jos lapset olivat television vaikutuspiirissä yli 2 tuntia päivässä tai jos he saivat katsoa paljon aikuisten ohjelmia, unihäiriöiden riski kolminkertaistui{{Lähde?}}. 

Unihäiriöiden määrää lisää selvästi myös passiivinen televisionkatselu{{Lähde?}}. Televisiota ei pitäisi myöskään jättää auki silloin, kun sitä ei katsella, sillä tahaton ruudun informaatiovirralle altistuminen lyhentää lapsen unta ja lisää lapsen muita unihäiriöitä, kuten nukahtamisvaikeuksia ja yöllisiä kauhukohtauksia{{Lähde?}}. 

Unihäiriöillä on yhteys myös huonoon koulumenestykseen{{Lähde?}}. Riittämätön yöuni voi näkyä esimerkiksi päiväväsymyksenä, levottomuutena, keskittymisvaikeuksina, alakuloisuutena, päänsärkynä tai muina kipuina{{Lähde?}}. Univaje on yhteydessä myös lisääntyneeseen psyykkiseen oireiluun koulussa{{Lähde?}}. 

Liian vähän tai huonosti nukkuvilla lapsilla on tavanomaista enemmän masennusoireita, keskittymisvaikeuksia, ylivilkkautta, käytöshäiriöitä ja kouluongelmia. Lasten unihäiriöt ja unenpuute voivat ilmetä toisin kuin aikuisilla eli väsymyksen sijaan psyykkisinä oireina. Univaikeuksia hoidettaessa pitää kysyä myös lapsen omaa mielipidettä. Lasten unihäiriöiden taustalla voi olla myös sairaus. <ref name="Nimetön-rGFK-2"/>

Hyviä tuloksia on saatu vanhempien ja nuoren opastuksesta säännöllisten nukkumaanmenoaikojen noudattamiseen riittävän unen takaamiseksi nuorelle. Tämä voi liittyä myös kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan. <ref>JGangwisch JE; Babiss LA; Malaspina D; Turner JB; Zammit GK; Posner K. Earlier parental set bedtimes as a protective factor against depression and suicidal ideation. SLEEP 2010;33(1):97-106.</ref>

== Katso myös ==
* [[Nukkuminen]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla  ==
* [http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=osasto&complextypeOID=1199880160_250_13bb8&viewType=viewinfoview Uni ja unihäiriöt] {{Wayback|1=http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=osasto&complextypeOID=1199880160_250_13bb8&viewType=viewinfoview |päiväys=20080411201513 }}
* [http://mielenterveystalo.hus.fi Kelnet-mielenterveystalo] {{Wayback|1=http://mielenterveystalo.hus.fi/ |päiväys=20160304115908 }}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Neuropsykologia]]
[[Luokka:Uni]]
[[Luokka:Unihäiriöt]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:Korjattava/määritelmä (muokkaa)
Malline:Lähde (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Lähde? (muokkaa)
Malline:Lähde tarkemmin (muokkaa)
Malline:Metatieto (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Tyhjä malline (muokkaa)
Malline:Työkaluvihje (muokkaa)
Malline:Tämä artikkeli (muokkaa)
Malline:Vanhentunut linkki (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viestipohja (näytä wikiteksti) (suojattu)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Wayback (muokkaa)
Moduuli:String (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)

Palaa sivulle Univelka.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Univelka”

Lähdekoodi sivulle Univelka

Navigointivalikko

Haku