olevainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaolevainen (38)
- (ontologia) kaikki oleva, todellisuus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈoleˌʋɑi̯nen/
- tavutus: o‧le‧vai‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | olevainen | olevaiset |
| genetiivi | olevaisen | olevaisten olevaisien |
| partitiivi | olevaista | olevaisia |
| akkusatiivi | olevainen; olevaisen |
olevaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olevaisessa | olevaisissa |
| elatiivi | olevaisesta | olevaisista |
| illatiivi | olevaiseen | olevaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olevaisella | olevaisilla |
| ablatiivi | olevaiselta | olevaisilta |
| allatiivi | olevaiselle | olevaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | olevaisena (olevaisna) |
olevaisina |
| translatiivi | olevaiseksi | olevaisiksi |
| abessiivi | olevaisetta | olevaisitta |
| instruktiivi | – | olevaisin |
| komitatiivi | – | olevaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | olevaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
olevais- | |
Käännökset
muokkaa1. kaikki oleva, todellisuus
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- olevainen Kielitoimiston sanakirjassa