kostuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakostuttaminen (38)
- teonnimi verbistä kostuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kostuttaminen | kostuttamiset |
| genetiivi | kostuttamisen | kostuttamisten kostuttamisien |
| partitiivi | kostuttamista | kostuttamisia |
| akkusatiivi | kostuttaminen; kostuttamisen |
kostuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kostuttamisessa | kostuttamisissa |
| elatiivi | kostuttamisesta | kostuttamisista |
| illatiivi | kostuttamiseen | kostuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kostuttamisella | kostuttamisilla |
| ablatiivi | kostuttamiselta | kostuttamisilta |
| allatiivi | kostuttamiselle | kostuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kostuttamisena (kostuttamisna) |
kostuttamisina |
| translatiivi | kostuttamiseksi | kostuttamisiksi |
| abessiivi | kostuttamisetta | kostuttamisitta |
| instruktiivi | – | kostuttamisin |
| komitatiivi | – | kostuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kostuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kostuttamis- | |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kostuttaminen Tieteen termipankissa