Tilda Vuori
Tilda Vuori (o.s. Matilda Blom; 15. kesäkuuta 1869 Kuopio – 30. maaliskuuta 1922 Kotka) oli suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja sekä Tampereen Työväen Teatterin toiminnan vakiinnuttanut johtaja. Teatterioppinsa hän hankki ulkomaisilla opintomatkoilla sekä toimimalla useiden teatterien ohjaaja-näyttelijänä ja johtajana. Uransa aikana hän ohjasi useita suomalaisia sekä ulkomaisia klassikoita ja tulkitsi naispääosia, kuten Kamelianaisen Marqueretan. Vuoren puoliso oli kuvataiteilija Kaarlo Vuori. Hänellä oli yksi poika.[1][2][3]
| Tilda Vuori | |
|---|---|
 Tilda Vuori miehensä Kaarlo Vuoren valokuvaamana. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. kesäkuuta 1869 Kuopio |
| Kuollut | 30. maaliskuuta 1922 (52 vuotta) Kotka |
Uran alku
muokkaaTilda Vuoren näyttelijäura alkoi vuonna 1888 Viipurissa Aspegrenien Suomalaisessa Kansanteatterissa nimellä Tilda Raitio. Ennen teatteriuraansa hän oli toiminut kauppa-apulaisena. Vuori kuului Ida Aalbergin lähipiiriin, mutta Aalberg ei juuri opastanut nuoria näyttelijöitä. Vuoren nuoruusajan rooleihin kuului muun muassa Kamelianaisen Marquereta, jota hän näytteli vielä viisikymppisenäkin. Ennen kauttaan Tampereen Työväen Teatterissa hän työskenteli näyttelijänä Suomalaisessa Kansanteatterissa, Uudessa Teatterissa, Maaseututeatterissa ja Tampereen Teatterissa yhteensä yli kymmenen vuotta.
Vuodet TTT:ssa
muokkaaVuosina 1906–1917 Vuori työskenteli Tampereen Työväen Teatterin johtajana. Hänen kykyjään epäiltiin, mutta hän onnistui vakiinnuttamaan TTT:n toiminnan kestävälle pohjalle. Hänen kaudellaan TTT palkkasi ensimmäiset ammattinäyttelijänsä. Hän aloitti TTT:ssa myös iltanäyttelijöiden pitkäjännitteisen kouluttamisen. Ohjaajana ja kouluttajana hän oli ankara ja määrätietoinen. TTT:ssa Vuori paitsi johti ja ohjasi myös näytteli naispääosia. Näytelmävalinnoissaan hän suosi kirjallisuusklassikoita, kuten Aleksis Kiven Nummisuutarit. Hän otti ohjelmistoon myös yhteiskunnallisia näytelmiä, kuten Minna Canthin Kovan onnen lapsia. Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta oli aikansa sensaatio, josta tuli yleisömenestys TTT:ssa vuonna 1916. Tampereen Työväenopiston johtaja J. A. Pärnänen hyökkäsi Vuorta vastaan 1915 Tampereen Sanomissa. Syntyneessä sanasodassa Vuori joutui puolustamaan taiteellista linjaansa. Samoihin aikoihin TTT:n talous kääntyi jälleen tappiolliseksi.
Kotkan kausi
muokkaaVuonna 1917 Vuori aloitti Turun Työväen Teatterin johtajana, josta hän erosi Suomen sisällissodan keväänä 1918. Vuori siirtyi Kuopion Teatterin kautta Kotkaan, jossa hän toimi viimeiset vuotensa Kotkan Näyttämön johtajana. Hän ohjasi muun muassa Leo Tolstoin näytelmän Ylösnousemus sekä yleisön pyynnöstä näytelmän Pohjalaisia, jonka uusi toteutustapa sai katsojilta kiitosta. Vuoren viimeinen työ oli Johannes Linnankosken Ikuinen taistelu, joka menestyi niin kaupallisesti kuin taiteellisestikin.
Yksityiselämä
muokkaaTilda Vuori oli aviossa kuvataiteilija Kaarlo Vuoren kanssa vuodesta 1900. Pariskunnalle syntyi poika Veijo vuonna 1903. Kaarlo Vuori menehtyi aivohalvaukseen kesäkuussa 1914. Tilda Vuori kuoli maksasyöpään kahdeksan vuotta myöhemmin, mutta intohimo teatteriin piti hänet poissa sairasvuoteelta aivan viimeisiin hetkiin saakka.
Lähteet
muokkaa- Nieminen, Reetta: Voimaa uneksia, voimaa elää – Raninin teatterisuvun vaiheita 1918–1988. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4156-8.
Viitteet
muokkaa- ↑ Teatterinjohtaja Tilda Vuori, Iltalehti, 01.04.1922, nro 76, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tilda Vuoren kuolinilmoitus, Aamulehti, 31.03.1922, nro 75, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tilda Vuori, Aamulehti, 31.03.1922, nro 75, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
muokkaa- Tilda Vuori loi vahvan pohjan Tampereen Työväen Teatterille. Tampereen yliopisto.
- Rajala, Panu: Vuori, Tilda (1869–1922). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.8.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kuvataiteilijamatrikkeli.fi