Theodoros I Laskaris

Hän syntyi epämääräiseen aristokraattiseen perheeseen, hänen äitinsä oli sukua keisarilliseen Komnenos-klaaniin.

Theodoros Komnenos Laskaris syntyi aateliseen, mutta ei erityisen tunnettuun bysanttilaiseen perheeseen. Hänen vanhempiensa nimiä ei tunneta. Jos Theodore noudatti Bysantin tapaa antaa esikoispojalleen isänsä nimi, hänen isänsä nimi oli Nikolaos. Theodoroksen äiti kuului keisarillisen Komnenos-suvun tuntemattomaan haaraan ja poika otti ylpeänä hänen sukunimensä.

Theodoroksella oli peräti kuusi veljeä: Konstantinos, Georgios, Aleksios, Isaak, Manuel ja Mikael. Manuelin ja Mikaelin on täytynyt syntyä eri äidille, koska he kantoivat sukunimeä Tzamantouros Komnenoksen sijaan. Theodoros oli myös sukua aristokraattiseen Fokas-sukuun, todennäköisesti erään tätinsä avioliiton kautta.

Laskarikset omistivat maakartanoita läntisessä Vähässä-Aasiassa. Sekä Theodoroksella että hänen veljellään Konstantinoksella oli sinetti, joka edusti Pyhää Yrjöä ja jossa oli kirjoitus Diasorites. Sinetti ilmaisi yhteyden Pyhän Yrjön Diasoriittien luostariin, joka sijaitsee Pyrgionissa Kaistros-joen laaksossa.

Sen jälkeen kun neljäs ristiretki valtasi Konstantinopolin ja perusti latinalaisen keisarikunnan Theodoros pakeni Nikaiaan. Nikaiasta tuli latinalaisia vastustavien keskus. Latinalainen armeija kukisti hänet vuonna 1204, mutta se joutui palaamaan kun bulgaarit hyökkäsivät. Theodoros rupesi kokoamaan uutta bysanttilaista valtiota Vähässä-Aasiassa. Vuonna 1206 hän julistautui uuden keisarikuntansa ensimmäiseksi keisariksi.^[1]

Theodoros joutui puolustamaan valtakuntaansa monilta uhilta. Häntä vastaan hyökkäsivät latinalaisen keisarikunnan Henrik Flanderilainen‎, Trebizondin keisarikunnan Aleksios Komnenos ja Rümin sultanaatin Kay Khusrau I. Suurimman voittonsa Theodoros koki vuonna 1210, kun hän kukisti turkkilaiset Antiokian lähellä ja vangitsi entisen keisari Aleksios III Angeloksen.^[1]

Theodoroksen ensimmäinen puoliso oli Anna Komnena Angelus (n. 1176–1212), Aleksios III Angeloksen^[1] ja keisarinna Euphrosyne Doukaina Kamateran toiseksi vanhin tytär. Heille syntyi viisi lasta:

• Eirene (Irene) Laskaris (n. 1194/1199–1240), avioitui (1) kenraali Andronikos Palaiologoksen (k. 1212) kanssa, avioliitto oli lapseton. Avioitui (2) vuonna 1216 Konstantinos Doukas Palaiologoksen kanssa, joka kuoli ja avioliitto oli lapseton. Avioitui (3) Johannes III Dukas Vatatzesin kanssa, joka seurasi Theodorosta keisarina. Heidän poikansa oli Theodoros II Laskaris.
• Maria Laskaris (n. 1206–16/24. kesäkuuta 1270), avioitui Unkarin kuningas Béla IV:n kanssa. Heille syntyi kymmenen lasta, joista Tapani V seurasi isäänsä hallitsijana ja Margareeta sekä Kinga ovat unkarilaisia pyhimyksiä.
• Eudokia (Sofia) Laskaris (1210/1212–1247/1253), häntä tarjottiin Latinalaisen keisarikunnan Robert I de Courtnayn (k. 1228) puolisoksi vuoden 1221 alussa,^[1] mutta Konstantinopolin patriarkan vastustus esti avioliiton. Avioitui/kihlautui vuonna 1229 Itävallan herttua Fredrik II:n kanssa. Lapseton avioliitto mitätöitiin/kihlaus purettiin pian. Eudokia avioitui uudelleen ennen vuotta 1230/1239 picardielaisen ristiretkiritari Anseau de Cayeux'n (1195/1205–1273/1276), tulevan Latinalaisen keisarikunnan sijaishallitsijan (1237-1238) kanssa. Heille syntyi tytär Eudokia/Marie de Cayeux (k. 1275), joka avioitui Dreux de Beaumontin, Sainte-Genevieven herran ja Sisilian marsalkan kanssa.
• Nikolaos, julistettiin isänsä perijäksi vuonna 1208, häntä ei mainita enää vuoden 1210 jälkeen.
• Johannes, kuoli lapsena ennen vuotta 1213.

Annan kuoleman jälkeen vuonna 1214 Theodoros avioitui Kilikian hallitsija Ruben III:n ja Toronin Isabellan tyttären prinsessa Filippan (1183– ennen 1219) kanssa. Heille syntyi yksi lapsi. Avioliitto mitätöitiin vuonna 1216 nähtävästi siksi, että Filippa ei ollutkaan Leo I:n tytär vaan veljentytär ja Filippa palautettiin sedälleen Armenian kuningas Leo I:lle, joka oli järjestänyt avioliiton.

• Konstantinos Laskaris (s. 1214/2015), hänestä tehtiin perinnötön vanhempiensa avioliiton mitätöinnin vuoksi

Theodoroksen kolmas puoliso vuonna 1218/1219 oli Marie de Courtney, Pierre de Courtnayn (k. 1219 alussa?) ja Yolande de Flanders et Hainautin (k. 1219) tytär, joka oli myös Latinalaisen keisarikunnan keisari Robert I:n sisar. ^[1]

• Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4
• John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1