Talouskuri

Talouskurin toteutustavoista keskeisimmät ovat verojen korotukset ja menoleikkaukset julkisiin palveluihin.

Organisaatioissa talouskuri merkitsee yleensä menojen, käytännössä joko toimintojen ja henkilöstön karsimista.

Talouskuri-käsite on liitetty tilanteisiin, joissa vaikeuksiin joutunutta taloudellisesti avustava taho asettaa auttamisen kohteen toteuttaman kustannustensa karsimisen sen lainoittamisen tai velkajärjestelyn ehdoksi. Käytännön esimerkkinä tästä on esimerkiksi IMF:n, EKP:n ja euroryhmän vaateet Kreikan valtiota kohtaan Kreikan talouskriisin lainoittamisen yhteydessä.^[3]

Suomi noudatti 1990-luvun lamassa tiukkaa talouskuria, ja pyrki välttämään velanottoa viimeiseen saakka. Tämä johti työttömyyden räjähtämiseen lyhyessä ajassa 2 %:n tietämistä lähes 18 %:iin. Noudatettu politiikka siis syvensi ja pahensi lamaa. ^[4]. Lopulta velanoton kasvattamiseen jouduttiin kuitenkin kasvaneiden sosiaalimenojen vuoksi, ja velkaa piti lopulta ottaa enemmän kuin jos olisi alusta saakka elvytetty.^[5]. Suomi ei ole sen jälkeenkään päässyt lamaa edeltäneeseen hyvään työllisyystilanteeseen.

Esimerkiksi julkisen tutkimusrahoituksen laskusta johtuneen henkilökunnan vähennyksen on todettu johtaneen ongelmiin kansallisen innovaatiojärjestelmän suorituskyvyssä.^[6]

Talouskuria kritisoitaessa voidaan tuoda esille sen aiheuttamia ongelmia, kuten jonkin väestöryhmän tai -ryhmien aseman heikkenemistä sekä vaikutuksia elintasoon ja elämänlaatuun.^[7]

Talouskurin käsite on liitetty tutkimusuutisoinnissa mm. itsemurhien määrän lisääntymiseen.^[8][9]

Tutkijat House, Proebing & Tesar (2017, sivu 3) ovat tehneet laajan empiirisen analyysin austerity-politiikan vaikutuksista finanssikriisin jälkeen. Estimointi on tehty DSGE-mallilla euroalueen valtioiden sarjasta 2010-2014. Tutkimuksen analyysituloksista nähdään, että aggregaattituotanto EU10-maissa (Belgia, Saksa, Viro, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Slovenia, Slovakia ja Suomi) olisi noin kolmen prosentin laskun sijaan kriisiä edeltävällä tasollaan ilman austerity-toimenpiteitä. Efekti on vielä korostuneempi GIPSI-maissa (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia), jossa aggregaattituotanto olisi laskenut 18 %:n sijaan vain 1 %:n. Estimointi osoittaa austerity-politiikan olevan tehoton myöskin julkisen velkasuhteen vähentämisessä BKT:n dramaattisen kontraktioefektin^selvennä vuoksi.^[10]

Ainosvuo (2017) tulee aihetta käsittelevässä tutkimuksessaan seuraavaan lopputulemaan^[1]:

»Vaikuttaa siltä, että mitä klassisemmilla ja yksinkertaistetuimmilla oletuksilla teoreettinen malli on rakennettu, sitä houkuttelevampi julkisen kulutuksen supistaminen politiikkakeinona on. Kuitenkaan edes klassiset mallit eivät suosittele austerity-politiikkaa varauksettomasti nähden siinä useita epätoivottuja sivuvaikutuksia. Talouden kiristämispolitiikkaa ei voida nähdä teorian perusteella houkuttelevana talouden stimuloimiskeinona.»

Politiikassa sosialistiset puolueet on tulkittu talouskurivastaisina sekä velkaelvytystä suosivina. Toisaalta myös porvaripuolueita on kritisoitu leikkauksien suosimisesta veronkiristysten kustannuksella.

Talouskurin käsitettä on laajemassa merkityksessään käytetty kuvaamaan myös julkishallinnon ulkopuolisten organisaatioiden tai yksilöiden taloudenhallintaa.^[11]

Talouskurin ajatus ei ole uusi. Sitä kuvaa esimerkiksi suomalainen sanonta ”suu säkkiä myöten”, missä ”suu” viittaa kulutukseen ja ”säkki” käytössä oleviin tuloihin.^[12]

Talouskurin vastakohdaksi voidaan esittää kuriin alistetun halut, kuten ilmenee Takuusäätiön asiakkaina olevien ylivelkaantuneiden kokemuksista: ”Arjessa selviytyminen merkitsi kieltäytymistä monista haluista. – – Nyt hän oli hyväksynyt tiukan talouskurin ja oppinut asennoitumaan siihen oikein.”^[13]

Talouden käsitteiden ohessa on hyvä muistaa, että julkishallinto makrotalouden toimijana, ja yksittäinen toimija kuten yhdistys, yritys tai yksilö eivät merkittävästi erilaisina talouden toimijoina ole järkevästi rinnastettavissa keskenään.

• Leikkaus (talouspolitiikka)
• Julkinen palvelu
• Finanssipolitiikka
• Taloustiede
• Kestävyysvaje
• Leikkauspolitiikan vastainen liike

• Blyth, Mark: Talouskuri : vaarallisen opin historia. (Alkuteos: Austerity: The History of a Dangerous Idea) Suomentanut Hannu Laurila ja työryhmä. Tampere: Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-585-6
• Coccia, Mario: Structure and Organisational Behaviour of Public Research Institutions Under Unstable Growth of Human Resources. International Journal of Services Technology and Management, 2014, 20. vsk, nro 4-6, s. 251.
• Kortela, Anne: Tiukka talouskuri on opiskelijan elinehto. Turun sanomat, Talous - arjen talouden kuukausiliite, 23.4.2013, s. 20-21. Turku.
• Peura-Kapanen, Liisa, Raijas, Anu & Lehtinen, Anna-Riitta: Velkatunneli:Takuu-Säätiön asiakkaiden selviytymiskokemuksia. (Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 3/2010) Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, 2010. ISBN 978-951-698-224-6 Teoksen verkkoversio (pdf).
• Talouskurin karu seuraus: Nuorten itsemurhat singahtivat kasvuun. Talouselämä, 12.10.2015. Artikkelin verkkoversio.
• University of Portsmouth: Male suicide on rise as result of austerity, report suggests. ScienceDaily, 6.10.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)

• Autto, Janne. Talouskuri tuli Suomeen. Tampere: Vastapaino, 2023. ISBN 978-952-397-021-2
• Holappa, Lauri: Olli Rehn ja talouskuripolitiikan pitkä linja. Politiikka, 2014, 56. vsk, nro 1, s. 52-61. Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys. ISSN 0032-3365

• Australialainen taloustutkija: Euroalue on joukkopsykoosissa Helsingin Sanomat, 7.10.2015.

• United States Fiscal Austerity and Urban Innovation Project, 1983-1984 (ICPSR 8709) icpsr.umich.edu.