Taka-Karpatia
Taka-Karpatia eli Transkarpatia[4] (ukr. Закарпатська область, Zakarpatska oblast) on hallinnollinen alue Ukrainassa.[5][6][7][8] Aluetta on historian saatossa kutsuttu useilla muillakin nimillä, kuten Karpatian Rus (ukr. Карпатська Русь), Unkarin Rus (ukr. Угорська Русь), Ala-Karpatian Rus (ukr. Подкарпатська Русь) tai Karpatian Ukraina (ukr. Карпатська Україна ja ruteeniksi Карпатська Україна, Karpatska Ukrajina, tšek. ja slovakiksi Karpatská Ukrajina).[5] Alueen pääkaupunki on Užhorod. Alueen pinta-ala on 12 777 km².[2][5][6]
| Taka-Karpatian alue Закарпатська область Transkarpatia |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Taka-Karpatian alueen sijainti Ukrainan kartalla. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Perustettu | 1946 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Užhorod |
| – suurin kaupunki | Užhorod (115 542 as.)[1] |
| Pinta-ala ([2]) | 12 777 km² |
| Väkiluku (2021) ([1]) | 1 250 129 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – kesäaika | UTC+3 |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus |
 AO, KO[3] |
| – ISO 3166 | UA-21 |
| Verkkosivu | |
.jpg)
Väestö
muokkaa
Taka-Karpatian väkiluvuksi arvioitiin vuoden 2021 alussa 1 250 129 (2013: 1 254 393).[1][9] Väestöstä vain 37,2 prosenttia asui kaupungeissa, selvä enemmistö (62,8 %) maaseudulla.[1]
Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä oli ukrainalaisia 80,5 %, unkarilaisia 12,1 %, romanialaisia 2,6 %, venäläisiä 2,5 % ja romaneja 1,1 %. Muut etniset ryhmät edustivat kukin kooltaan alle 0,5 % suuruista osaa väestöstä. Unkarilaisten ja venäläisten osuus väestöstä oli vuonna 2001 pienentynyt aiempaan, vuoden 1989 väestönlaskentaan verrattuna.[10]
Suurimmat kaupungit
muokkaaTaka-Karpatian suurimmat, yli 20 000 asukkaan kaupungit olivat vuoden 2021 alun väestöarvion mukaan: Užhorod (115 542 as.), Mukatševo (85 903 as.), H’ust (28 206 as.), Vynohradiv (25 442 as.) ja Berehove (23 485 as.).[1]
Hallinnollinen jako
muokkaaHallinnollinen jako vuodesta 2020
muokkaaUkrainan korkein neuvosto päätti heinäkuussa 2020 osana maan aluehallinnon uudistusta Taka-Karpatian aluehallinnon toista tasoa edustavien piirien uudeksi lukumääräksi kuusi. Esimerkiksi kaupunkipiirit siirrettiin uudistuksessa osaksi piirejä, ja muitakin piirejä yhdistettiin.[11][12][13][2] Piirien perustiedot löytyvät oheisesta taulukosta.[1][14][13] Huomaa, että samannimisiä piirejä oli olemassa jo ennen kesän 2020 alueuudistusta, mutta tyypillisesti ne olivat tuolloin pienempialaisia.
Paikallistasolla asutus keskittyy 11 kaupunkiin, 19 kaupunkityyppiseen asutusalueeseen ja 578 kylään (2021).[1]
| Nimi | Ukrainalainen nimi, kyrillinen[1] |
Asukkaita (2021)[1] |
Kaupunki- laiset (%, 2021)[1] |
Pinta-ala (km²)[14] |
Hallintopaikka (as.luku 2021) |
Sijainti- kartta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Berehoven piiri | Берегівський район | 207 719 | 31,5 | 1 460,2 | Berehove (23 485 as.) |
|
| H’ustin piiri | Хустський район | 267 333 | 20,6 | 3 180,3 | H’ust (28 206 as.) |
|
| Mukatševon piiri | Мукачівський район | 252 616 | 47,6 | 2 056,5 | Mukatševo (85 903 as.) |
|
| Rah’ivin piiri | Рахівський район | 82 397 | 44,7 | 1 843,7 | Rah’iv (15 596 as.) |
|
| Tjatšivin piiri | Тячівський район | 184 532 | 24,4 | 1 873,9 | Tjatšiv (8 943 as.) |
|
| Užhorodin piiri | Ужгородський район | 255 532 | 55,9 | 2 362,4 | Užhorod (115 542 as.) |
Hallinnollinen jako ennen vuotta 2020
muokkaaTaka-Karpatia oli ennen Ukrainan kesän 2020 hallinnollista uudistusta jaettu aluehallinnon toisella tasolla 13 piiriin ja viiteen alueellisesti merkittävään kaupunkiin. Yhteensä kaupunkeja oli vuoden 2014 alussa 11, kaupunkityyppisiä taajamia 19 ja kyliä 579.[15]
Historiaa
muokkaaAlueen historiallinen nimi on Karpatorutenia tai Karpatian Rus (ukr. ja ruteeniksi Карпатська Русь, Karpatska Rus, tšek. ja slovakiksi Podkarpatská Rus ja unk. Kárpátalja). Alue kuului vuosisatoja Unkariin (ja 1500-luvulta lähtien sen osana Habsburgien valtakuntaan), kunnes se ensimmäisen maailmansodan jälkeen liitettiin vasta itsenäistyneeseen Tšekkoslovakiaan. Toisen maailmansodan yhteydessä Unkari valtasi juuri itsenäistyneen Karpato-Ukrainan tasavallan, mutta sodan lopussa Neuvostoliitto liitti sen itseensä osaksi Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa.
-
Länsi-Ukrainan kansantasavallan vuonna 1918 vaatimat alueet.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 11.2.2022, päiv. 10.3.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b c Zakarpatska oblast - Zahalna informatsija decentralization.gov.ua. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ V Ukrajini zminjatsja avtomobilni deržnomery 12.2013. News One, newsone.com.ua. Arkistoitu 11.2.2022. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Transkarpatia, Eksonyymit. Kaino.kotus.fi. Viimeksi päivitetty 8.11.2021, viitattu 28.3.2022
- ↑ a b c V. K. Drohaltšuk & L. V. Mazur: Zakarpatska oblast (Закарпатська область) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2010. Viitattu 6.5.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Jaroslava Volodymyrivna Vermenytš: Zakarpatska oblast Entsyklopedija istoriji Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 3: Е—Й. 2005. NAN Ukrajimy. Institut istoriji Ukrajiny. Viitattu 6.5.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Volodymyr Kubijovyč, Vasyl Markus, Ivan Lysiak Rudnytsky & Ihor Stebelsky: Transcarpathia (julkaistu alkujaan teoksessa Encyclopedia of Ukraine, vol. 5, 1993) Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Canadian Institute of Ukrainian Studies, University of Alberta/University of Toronto. Viitattu 6.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
- ↑ Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 19.5.2014. (ukrainaksi)
- ↑ About number and composition population of Zakarpattia region by data All-Ukrainian census of the population 2001. National structure (Taka-Karpatian alueen asukkaiden kansallisuus 2001 väestönlaskennassa) Ukrainan tilastokeskus, ukrcensus.gov.ua. Viitattu 19.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Pro utvorennja ta likvidatsiju raioniv. Postanova Verh’ovnoji Rady Ukrajiny No 807-ІХ 18.7.2020. Golos Ukrajinu (Verh’ovna Radan tiedotuslehti), golos.com.ua. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Pavlo Ostanenko, Roman Perh’aljuk, Oleksandr Bontškovskyi, Stanislav Ostanenko: Аtlas administratyvno-terytorialnoho ustroju Ukrajiny (Атлас адміністративно-територіального устрою України. Новий районний поділ та територіальні громади) (pdf (42,9 MB)) 2020. Kiova: minregion.gov.ua. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Zakarpatska oblast - Rayony decentralization.gov.ua. Arkistoitu 27.1.2023. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Administrative units, by region Ukraine as of 1 January 2014 (Ukrainan hallinnolliset yksiköt 1.1.2014) Ukrainan tilastokeskus, www.ukrstat.gov.ua. Viitattu 19.5.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taka-Karpatia Wikimedia Commonsissa
| Alueet | |
|---|---|
| Autonominen tasavalta | |
| Kaupungit |