Suomen vuoden 2024 europarlamenttivaalit järjestettiin 9. kesäkuuta, ja ne olivat osa vuoden 2024 europarlamenttivaaleja koko unionin alueella. Vaaleissa valittiin kaikki Suomen 15 europarlamentaarikkoa (eli meppiä) seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.[1]
Suomen europarlamenttivaalit 2024
|
2019 ←
|
9. kesäkuuta 2024
|
→ 2029
|
|
|
| kaikki Suomen 15 paikkaa Euroopan parlamentissa
|
| Äänestysprosentti
|
42,4 %
|
|
|
Ensimmäinen puolue
|
Toinen puolue
|
Kolmas puolue
|
|
|
|
|
|
| Johtaja
|
Petteri Orpo
|
Li Andersson
|
Antti Lindtman
|
| Puolue
|
Kokoomus
EPP
|
Vasemmistoliitto
GUE/NGL
|
SDP
S&D
|
| Viime vaalit
|
3 paikkaa (20,8 %)
|
1 paikka (6,9 %)
|
2 paikkaa (14,6 %)
|
| Saadut paikat
|
4
|
3
|
2
|
| Paikkojen muutos
|
 1
|
2
|
 0
|
| Äänet
|
453 636
|
316 859
|
272 034
|
| Kannatus
|
24,8 %
|
17,3 %
|
14,9 %
|
| Muutos
|
4,0 %-yks.
|
10,4 %-yks.
|
0,2 %-yks.
|
|
|
|
Neljäs puolue
|
Viides puolue
|
Kuudes puolue
|
|
|
|
|
|
| Johtaja
|
Annika Saarikko
|
Sofia Virta
|
Riikka Purra
|
| Puolue
|
Keskusta
RE
|
Vihreät
G/EFA
|
Perussuomalaiset
ECR
|
| Viime vaalit
|
2 paikkaa (13,5 %)
|
2 paikkaa[a] (16,0 %)
|
2 paikkaa (13,8 %)
|
| Saadut paikat
|
2
|
2
|
1
|
| Paikkojen muutos
|
0
|
0
|
 1
|
| Äänet
|
215 165
|
206 332
|
139 160
|
| Kannatus
|
11,8 %
|
11,3 %
|
7,6 %
|
| Muutos
|
1,8 %-yks.
|
4,7 %-yks.
|
6,2 %-yks.
|
|
|
|
Seitsemäs puolue
|
|
|
|
|
|
| Johtaja
|
Anna-Maja Henriksson
|
|
| Puolue
|
RKP
RE
|
|
| Viime vaalit
|
1 paikka (6,3 %)
|
|
| Saadut paikat
|
1
|
|
| Paikkojen muutos
|
0
|
|
| Äänet
|
112 245
|
|
| Kannatus
|
6,1 %
|
|
| Muutos
|
0,2 %-yks.
|
|
|
|
| Euroopan parlamentin istuntosali Brysselissä.
|
Koko maa toimii yhtenä vaalipiirinä.[2] Ennakkoäänestys oli kotimaassa 29. toukokuuta – 4. kesäkuuta ja ulkomailla 29. toukokuuta – 1. kesäkuuta.[3]
Syksyllä 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen, jonka nojalla 12 jäsenmaalle myönnettiin lisäpaikkoja parlamentissa. Tämä vaikutti myös Suomeen, joka sai yhden lisäpaikan, eli Suomen meppien määrä nousi 15:een.[4][5]
Äänioikeus vaaleissa oli kaikilla vaalipäivään mennessä vähintään 18-vuotiailla Suomen kansalaisilla sekä henkilöillä, jotka täyttivät seuraavat ehdot[6]:
- muut EU-jäsenvaltion kansalaiset, jotka eivät ole menettäneet äänioikeuttaan kotimaassaan
- on ilmoittanut digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 80 päivää ennen vaaleja aikovansa äänestää Suomessa
- on omannut kotikunnan Suomessa vähintään 51 päivää ennen vaaleja TAI on Suomessa toimivan tai EU:n kansalaisjärjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön Suomessa asuva perheenjäsen
Suomen europarlamenttivaalien 2024 tulokset
|
|
| Puolueet
|
Äänet
|
Paikat
|
| Ääniä
|
%
|
+/−
|
Paikat
|
+/−
|
|
|
Kokoomus
|
453 636
|
24,8
|
+4,0
|
4
|
+1
|
|
|
Vasemmistoliitto
|
316 859
|
17,3
|
+10,4
|
3
|
+2
|
|
|
Sosiaalidemokraatit
|
272 034
|
14,9
|
+0,2
|
2
|
±0
|
|
|
Keskusta
|
215 165
|
11,8
|
−1,8
|
2
|
±0
|
|
|
Vihreät[a]
|
206 332
|
11,3
|
−4,7
|
2
|
±0
|
|
|
Perussuomalaiset
|
139 160
|
7,6
|
−6,2
|
1
|
−1
|
|
|
Ruotsalainen kansanpuolue
|
112 245
|
6,1
|
−0,2
|
1
|
±0
|
|
|
|
|
Kristillisdemokraatit
|
75 426
|
4,1
|
−0,8
|
0
|
±0
|
|
|
Vapauden liitto
|
16 717
|
0,9
|
uusi
|
0
|
uusi
|
|
|
Liike Nyt
|
9 641
|
0,5
|
uusi
|
0
|
uusi
|
|
|
Liberaalipuolue
|
7 139
|
0,4
|
+0,2
|
0
|
±0
|
|
|
Kommunistinen Puolue
|
2 815
|
0,2
|
-0,0
|
0
|
±0
|
|
|
Avoin puolue
|
1 273
|
0,1
|
uusi
|
0
|
uusi
|
|
|
Totuuspuolue
|
807
|
0,0
|
uusi
|
0
|
uusi
|
|
|
| Yhteensä
|
1 829 249
|
100 %
|
|
15
|
|
|
|
| Hyväksyttyjä ääniä
|
1 829 249
|
99,6 %
|
|
| Hylättyjä
|
6 513
|
0,4 %
|
| Äänestäneitä
|
1 835 762
|
100 %
|
| Äänioikeutettuja
|
4 546 589
|
|
|
|
| Lähteet:[7][8]
|
Tammikuuhun 2024 mennessä Suomen 14 istuvasta europarlamentaarikosta kuusi ilmoitti tavoittelevansa jatkokautta Euroopan parlamentissa. Jatkokaudelle pyrkimisestä ilmoittivat kokoomuksen Henna Virkkunen[9] ja Sirpa Pietikäinen[10], vihreiden Ville Niinistö[11], SDP:n Eero Heinäluoma[12], perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner[13] sekä keskustan Elsi Katainen.[14] Lisäksi ehdolla oli 1. kesäkuuta 2024 Euroopan parlamenttiin Petri Sarvamaan tilalle noussut, aiemmin kokoomusta edustanut, Eija-Riitta Korhola kristillisdemokraattien listalla. Istuvista mepeistä uudelleen valittiin Virkkunen, Niinistö, Heinäluoma ja Katainen.
Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen oli halukas jatkokaudelle[15], mutta perussuomalaisten puoluehallitus vastusti hänen ehdokkuuttaan eikä häntä näin ollen nimetty ehdokkaaksi.[16] Hakkarainen osallistui eurovaaleihin sitoutumattomana Vapauden liiton listalta.[17]
Pois Euroopan parlamentista jäivät kokoomuksen meppinä vuosina 2012–2024 toiminut Petri Sarvamaa[18], vihreiden meppinä vuodesta 2014 toiminut Heidi Hautala[19] ja vuodesta 2020 toiminut Alviina Alametsä[20], SDP:n meppinä vuodesta 2014 toiminut Miapetra Kumpula-Natri[21], keskustan vuodesta 2019 meppinä toiminut Mauri Pekkarinen[22], vasemmistoliiton meppinä vuodesta 2019 toiminut Silvia Modig[23] ja RKP:n vuodesta 2012 meppinä toiminut Nils Torvalds.[24]
Puolueiden ja valitsijayhdistysten oli toimitettava ehdokaslistansa 30. huhtikuuta 2024 kello 16.00 mennessä Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Ehdokasasettelu vahvistettiin 10. toukokuuta 2024.[25]
Parlamenttiin päässeet ehdokkaat on merkitty lihavoidulla tekstillä.
Puolueiden 10. toukokuuta 2024 vahvistetut ehdokkaat (suluissa ryhmä, jota puolueen europarlamentaarikot edustavat Euroopan parlamentissa):
- 2 Eero Ahtola
- 3 Jaakko Haapalehto
- 4 Marko Eerikki Karhunen
- 5 Lassi Kivinen
- 6 Aki Kivirinta
- 7 Mira Korhonen-Low
- 8 Kimmo Lampinen
|
- 9 Tiia Lehtisalo
- 10 Aarne Leinonen
- 11 Laura Lähteenmäki
- 12 Tomi Mertala
- 13 Sami Mutenia
- 14 Jussi Mäkipelto
- 15 Juha Paasonen
|
- 16 Jarmo Peltola
- 17 Juha-Matti Peltola
- 18 Miika Pihkola
- 19 Visa Pollari
- 20 Nina Sneitz
- 21 Tommi Vihervaara
|
|
Vaaliliitossa Liike Nytin kanssa[26]
Vaaliliitossa Suomen Kristillisdemokraattien kanssa[26]
- 32 Christa Lahto
- 33 Toni Korhonen
- 34 Mikko Luomala
- 35 Petteri Redsven
- 36 Johanna Leponiemi
|
- 37 Inka Kolhinoja
- 38 Nina Nummela
- 39 Heidi Jaari
- 40 Iina Ilmarinen
- 41 Satu Taavitsainen
|
|
- 83 Eva Biaudet
- 84 Johanna Borg
- 85 Samuel Broman
- 86 Oscar Byman
- 87 Mira Bäck
- 88 Dan Cederlöf
- 89 Oona Hagman
|
|
|
|
- 103 Roosa Grönberg
- 104 Antti Heikkilä
- 105 Perttu Helin
- 106 Petri Honkonen
- 107 Kati Häkkinen
- 108 Satu Jaatinen
- 109 Venla Kajan
|
|
- 117 Petri Roininen
- 118 Sami Ronkola
- 119 Marju Silander
- 120 Joonas Soukkio
- 121 Joel Taskila
- 122 Ira Toppinen
|
|
- 143 Heikki Ekman
- 144 Joona Etto
- 145 Mervi Grönfors
- 146 Taina Hollo
- 147 Tarja Kajari
- 148 Toni Kallioinen
- 149 Jari Karttunen
|
|
|
|
- 163 Thierry Botty van den Bruele
- 164 Kristiina Järvenpää
- 165 Janne Korhonen
- 166 Seppo Leskinen
- 167 Patrik Liljeström
- 168 Jarkko Malonen
|
- 169 Armando Mema
- 170 Ilkka Nuotio
- 171 Jennifer Nuotio
- 172 Petrus Pennanen
- 173 Jouni Tuovinen
|
|
- 174 Teuvo Hakkarainen (sit.)
- 175 Juha Huhtala
- 176 Tuomas Jukkola
- 177 Niko A. Kauko
- 178 Kimmo Kautio
- 179 Heini Koukkari
- 180 Junes Lokka (sit.)
|
- 181 Juho Lyytikäinen
- 182 Rauli Mäkelä
- 183 Vanessa Olsen
- 184 Sakari Peltola
- 185 Jyri Poltto
- 186 Lauri Saarela
- 187 Susanna Strandvik
|
- 188 Ossi Tiihonen
- 189 Pekka Timonen
- 190 Heli Tranberg
- 191 Tatu Tyni
- 192 Maija-Sofia Ulmanen
- 193 Niina Valtanen
|
|
Lähde:[27]
Vaaliviikolla MTV, Helsingin Sanomat ja Yle julkaisivat kukin oman mielipidetiedustelunsa, joista yksikään ei osannut ennakoida kannatuksessa suuria muutoksia. Vaaleissa Perussuomalaiset alitti kuitenkin kyselyiden keskiarvon noin seitsemällä prosenttiyksiköllä, kun taas Vasemmistoliitto ylitti oman keskiarvonsa saman verran. Myös Kokoomuksen vaalitulos kohosi gallupien lukemista noin neljä prosenttiyksikköä. Toisaalta SDP:n tulos laski odotetusta neljä prosenttiyksikköä.[28]
Väitöskirjatutkija Julius Lehtisen mukaan kyselyissä oli tiedusteltu sitä, mitä puoluetta vastaajat aikovat äänestää eurovaaleissa, jolloin jopa 70 prosenttia nimesi jonkin puolueen, vaikka koko 2000-luvun ajan todellinen äänestysinto oli pysynyt 40 prosentin tuntumassa. Gallupeissa yliarvioitiin siten se, kuinka moni lopulta ilmaisisi mieltymyksensä myös äänestyskopissa. Lehtisen mukaan tähän saattoi vaikuttaa se, että kyselyiden toteuttamistapa on muuttunut puhelinhaastatteluista nettipaneeleiksi, joissa vain innokkaimmat vastaavat, minkä vuoksi vastaajien joukko ei enää olekaan edustava otos yhteiskunnasta.[28]
- ↑ a b Vihreiden paikkamäärä nousi 3:een Brexitin toteuduttua.
_logo.svg){kind=logo}
.svg){kind=small}
