Sakilaiset
Sakilaiset olivat kaupunkiin asettuneita 1900-luvun alun työläisnuoria, oman aikansa jengiläisiä. Nimitystä käytetään erityisesti Helsingin Kallion ja Sörnäisten nuorista rahvaasta, katujen kundeista, sälleistä, jotka muodostivat vetelehtiviä nuorisojengejä. Sakilaisia pitivät koossa yhteiset riitit, pukeutuminen, kieli ja helposti tunnistettava äänekäs ja väkivaltainen käyttäytyminen.[1] Yhteiskunnalliselta taustaltaan sakilaiset olivat siis alinta sosiaalista kerrostumaa, sekatyömiehiä, kengänkiillottajia, lehdenmyyjiä tai kokonaan toimettomia pikkurikollisia. Lisäansioita he saivat paitsi pikkurikollisuudesta kuten varkauksista, myös enemmän tai vähemmän vakituisesta viinan myynnistä.[2] Termi "sakilainen" perustuu joukkoa tai jengiä tarkoittavan sakki-sanan murteelliseen saki-muotoon.[3]
Sakilaisten kulttuuri pohjautui paljon Pariisin väkivaltaisten "apassien", Les Apaches-jengien tapoihin.[4][5]
Sakilaisuus oli hyvin maskuliinista, naisten asema oli esineellistynyt. Heihin kohdistettiin väkivaltaa, mutta he toisaalta saattoivat osaltaan ylläpitää hegemonista maskuliinisuutta ja turvautua väkivaltaan itsekin.[2] Oma tanssimuoto, ajankohdan normeihin nähden eroottissävyinen pisto, ilmensi sakilaisten arvoja.[6]
Sakilaisuuden vastavoimana ilmeni yhdistystoiminta, jonka kautta nuoria ohjattiin harrastuksiin, kuten vapaapalokuntiin, urheiluseuroihin ja harrastajateatteriin.[7]
Lähteet
muokkaa- Koskela, Kari: Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-382-0 (suomeksi)
- Koskela, Kari: Nuorisohuliganismi ja väkivalta Helsingissä 1900-luvun alussa Kari Tapani Koskelan Kotisivu. Koskela, K.. Viitattu 10.3.2024. (suomeksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Koskela, Kari: Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-382-0 (suomeksi)
- ↑ a b Koskela, Kari: Nuorisohuliganismi ja väkivalta Helsingissä 1900-luvun alussa Kari Tapani Koskelan Kotisivu. Koskela, K.. Viitattu 10.3.2024. (suomeksi)
- ↑ Sakilainen kaino.kotus.fi. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Pasi Huuhtanen: Psykiatri Hannu Lauerma nostaa esiin hiipivän huolen Suomen vankiloista – rassaa etenkin syrjäseuduilla Länsiväylä. 21.5.2023. Viitattu 9.2.2024.
- ↑ Infoa laulusta Sakilaisten laulu timokinnunen.net. Viitattu 9.2.2024.
- ↑ Nieminen, Markku-Antti: "Olen Sörkan sällejä ja knalli kallellaan, kun pistoa, pistoa me jorataan" (kirja-arvostelu: Kari Koskela: Huligaanit: katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2002, 250 s) Työväentutkimus. 2003. Viitattu 29.7.2012. (suomeksi)
- ↑ ”Nuorisojoukot”, Suomen historia 7: Kansankulttuurin murros, nuoren tasavallan taide ja tiede, tasavalta hakee suuntaa, Suomi toisessa maailmansodassa, s. 60-61. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2496-5
Aiheesta muualla
muokkaa- Aukusti Jalkanen ja sakilaiset Helsingissä Kari Tapani Koskelan Kotisivu. Koskela, K.. Arkistoitu 29.5.2012. Viitattu 27.7.2012. (suomeksi)
- Sakilainen-kupletin sanat (alkuperäislähde: Tuulispää 7-8/1917, sivu 8) Kari Tapani Koskelan Kotisivu. Koskela, K.. Arkistoitu 29.5.2012. Viitattu 27.7.2012. (suomeksi)
- Raoul af Hällström : Apaasheja ja sakilaisia, Suomen Kuvalehti, 18.05.1929, nro 20, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot