Ronan Keating

Ronan oli Keatingin perheen viides ja viimeinen lapsi. Hänen sisaruksensa vanhimmasta lähtien ovat Ciaran, Linda, Gerard ja Gary. Äiti Marie oli kampaaja ja isä Gerry baarinomistaja. Molemmat vanhemmat saivat vaihtaa työpaikkaa jatkuvasti, sillä perhe muutti usein. Ronan pelasi aktiivisesti gaelilaista jalkapalloa ja menestyi paikallisissa urheilukisoissa, minkä vuoksi hän haaveilikin urheilijan urasta ennen kuin innostui musiikista.

Ronan aloitti uransa 16-vuotiaana marraskuussa 1993 nähdessään lehti-ilmoituksen, jossa manageri Louis Walsh etsi irlantilaista vastinetta Britannian suositulle Take That -yhtyeelle. 300 koelaulussa käyneen joukosta poimittiin Ronanin lisäksi viisi muuta jäsentä poikabändiin, josta pienten muutosten jälkeen tulisi Boyzone.

Boyzone ei koskaan virallisesti hajonnut, mutta kesällä 1999 Ronan julkaisi ensimmäisen soolosinglensä ja tammikuussa 2000 Boyzone konsertoi viimeisen kerran. Soolouransa aikana hän on julkaissut Isossa-Britanniassa yhteensä 15 singleä, joista 14 ensimmäistä saavuttivat listalla kymmenen kärjen. Tämä yhdessä Boyzonen 16 top 10 -singlen kanssa toi hänelle merkinnän Guinnessin ennätystenkirjaan vuonna 2004.

Näistä saavutuksista huolimatta Ronan ei ole vieläkään onnistunut saamaan amerikkalaisten huomiota. Lokakuussa 2000 hän tosin pääsi esiintymään Madison Square Gardenissa Elton Johnin konsertissa yhdessä tähden kanssa. He esittivät kappaleen "Your Song", joka on vakiobiisi Eltonin konserteissa. Amerikkalainen kantri-duo Brooks & Dunn taas kiinnostui kappaleesta "Long Goodbye", jonka Ronan oli kirjoittanut Paul Bradyn kanssa. Yhtye julkaisi kyseisen kappaleen omana versionaan Yhdysvalloissa maaliskuussa 2002 ja se meni Billboardin kantrilistan kärkeen. Ronan julkaisi oman versionsa Britanniassa toukokuussa 2003 saavuttaen listalla kolmossijan.

Vaikka Ronan on onnistunut saavuttamaan menestystä kappaleilla, joiden kirjoittamisessa hänellä on ollut osa, on hän kuitenkin usein turvautunut cover-versioihin. Näitä ovat alkuperäisine esittäjineen Notting Hill -elokuvasta tunnettu "When You Say Nothing at All" (Keith Whitley), "If Tomorrow Never Comes" (Garth Brooks), duetto Lulun kanssa "We've Got Tonight" (Bob Seger & The Silver Bullet Band), "She Believes (In Me)" (Kenny Rogers), "I Hope You Dance" (Lee Ann Womack), duetto Yusuf Islamin kanssa "Father And Son" (Yusuf Islam, silloin Cat Stevens), duetto Kate Rusbyn kanssa "All Over Again" (Neil McCoy) ja "Iris" (Goo Goo Dolls). Ronanin suurin menestys oli kuitenkin alkuperäinen Gregg Alexanderin ja Rick Nowelssin kirjoittama "Life Is a Rollercoaster", joka oli Suomessakin radioasemien soittolistojen kärjessä kahden kuukauden ajan kesällä 2000.

Ronan on juontanut Eurovision laulukilpailun vuonna 1997, MTV Europe Music Awards -tilaisuuden 1997 ja 1999, MTV Asia Awards -ohjelman yhdessä Mandy Mooren kanssa vuonna 2002 sekä Miss Maailma -kauneuskilpailun Eden Harelin kanssa vuonna 1998.

Ronan nai lapsuuden ystävänsä irlantilaisen mallin, Yvonne Connollyn, 30. huhtikuuta 1998 Karibialla Saint Kitts ja Nevis -saariparin Nevis-saarella muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Häitä oli todistamassa papin lisäksi vain kaksi henkilöä, joista toinen oli Ronanin veli Gary. Parilla on kolme lasta (s. 1999^[3], 2001^[1] ja 2005^[1]).

Ronanin äiti, Marie Keating, kuoli rintasyöpään 2. helmikuuta 1998. Vuonna 2001 perheenjäsenet perustivat yhdessä hänen muistolleen Marie Keating -säätiön, jota Ronanin sisko Linda pyörittää kokopäivätyökseen. Säätiön tarkoitus on kiertää Irlannin pikkukaupungeissa tiedottamassa naisille, miten rintasyövän voi havaita ajoissa, ja ohjata naisia myös tutkimuksiin tarpeen vaatiessa. Ronan on muun muassa tehnyt kaksi sponsoroitua Walk Ireland -kävelyretkeä säätiön hyväksi. Keväällä 2005 hän käveli noin 500 kilometriä 22 päivän aikana keräten 110 000 euroa säätiölle.^[4]

Keating nimitettiin FAOn hyvän tahdon lähettilääksi 16. lokakuuta 2005 taistelemaan nälänhätää vastaan.^[5] Muita yhteensä 24 samaan virkaan nimitetyistä ovat muun muassa amerikkalainen laulaja Dionne Warwick ja italialainen jalkapalloilija Roberto Baggio.

• Ronan Keating, Eddie Rowley: Life Is A Rollercoaster. Ebury Press, 2000. ISBN 0-09-187411-4

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ronan Keating Wikimedia Commonsissa

• Viralliset sivut
• Marie Keating -säätiö (Arkistoitu – Internet Archive)