Rakennushallitus

Rakennushallitus (ruots. byggnadsstyrelsen) oli suomalainen keskusvirasto, joka toimi vuosina 1811–1995. Sen tehtävä oli huolehtia valtion rakennusten ylläpidosta ja suunnitella uudet valtion rakennukset. Rakennushallituksen tehtäviä hoitamaan perustettiin Valtion kiinteistölaitos, joka nykyisin tunnetaan nimellä Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos.^[1]

Historia

Rakennushallitus oli ensimmäinen Suomeen autonomian aikana perustettu keskusvirasto. Viraston nimi oli ensin Yleisten rakennusten intendentinkonttori ja asetus sen perustamiseksi annettiin 3. syyskuuta 1811. Konttori perustettiin aluksi Turkuun, mutta siirrettiin Helsinkiin vuonna 1821.^[1] Intendentinkonttori korvasi Ruotsin vallan aikaisen yli-intendentinviraston maan julkista rakennustoimintaa valvovana viranomaisena.^[2] Viraston ensimmäinen päällikkö (intendentti) oli italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Alkuvaiheessa viraston tehtävänä oli tarkistaa kirkkojen ja muiden yleisten rakennusten piirustukset ja kustannusarviot, jonka jälkeen ne lähetettiin keisarille hyväksyttäväksi.^[1]

Vuonna 1865 annetulla asetuksella intendentinkonttorin nimi vaihtui Yleisten rakennusten ylihallitukseksi ja samalla perustettiin piiriorganisaatio hallituksen työmäärän keventämiseksi. Jokaiseen lääniin paitsi Uudenmaan ja Hämeen lääniin perustettiin lääninrakennuskonttori, joiden johtajia yleisesti sanotaan lääninarkkitehdeiksi. Monet lääninarkkitehdit olivat ensin arkkitehteina ylihallituksessa ennen siirtymistään lääninrakennuskonttoreiden johtoon.^[1]

Yleisten rakennusten ylihallitus nimettiin vuonna 1936 Rakennushallitukseksi.^[1]

Viraston johtajat

Intendentit

Charles Bassi 1811–1824
Carl Ludvig Engel 1824–1840
Bernhard Federley vt. 1840–1841
Ernst Lohrmann 1841–1865

Ylijohtajat

Ernst Lohrmann 1865–1867
Carl Albert Edelfelt 1867–1869
Axel Hampus Dalström 1869–1882
Ludvig Isak Lindqvist 1882–1887
Sebastian Gripenberg 1887–1904
Theodor Granstedt 1905–1912
Johan Jacob Ahrenberg 1912–1913 vt.
Vasili Barmin 1913–1917
Magnus Schjerfbeck vt. 1917
Onni Tarjanne 1917–1921
Alfred Wilhelm Stenfors 1921–1922
Yrjö Sadeniemi 1922–1936

Pääjohtajat

Väinö Vähäkallio 1936–1943
Erkki Huttunen 1943–1953
Jussi Lappi-Seppälä 1953–1971
Heikki Sysimetsä 1971–1975
Viljo Adolf Ahtee 1976–1978
Kalevi Sassi 1978–1984
Jaakko Kalevi Mäki vt. 1984–1985
Matti Kalervo Mäkinen 1985–1994
Rolf Carl Olof Paqvalin 1994–1995

Lähteet

Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY 2000. ISBN 951-0-24579-8
Savolainen, Raimo: Keskusvirastolinnakkeista virastoarmeijaksi. Hallintohistoriallisia tutkimuksia 22. Oy Edita Ab, Helsinki 1996. ISBN 951-37-1879-4

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Savolainen 1996.
↑ Jokinen ja Honkala 2000, s. 103

Kirjallisuutta

Hanski, Jari: Hyödyllistä ja kaunistavaa: Senaatti-kiinteistöjen historia. Helsinki: Edita Publishing, 2011. ISBN 978-951-37-5853-0

[savolainen/1996-1] Savolainen 1996.

[2] Jokinen ja Honkala 2000, s. 103

[1]