Oberstdorf

Oberstdorf on Saksan eteläisin kunta. Sen osa-alueet ovat Oberstdorf, Kornau, Reichenbach, Rubi, Schöllang ja Tiefenbach. Saksan eteläisin maantieteellinen alue, Haldenwanger Eck, sijaitsee kunnan alueella. Oberstdorfissa sijaitsevista vuorenhuipuista merkittävimmät ovat^[2]:

• Fellhorn 2 038 m (Blumenberg des Allgäus)
• Himmelschrofen 1 791 m
• Höfats 2 259 m (der markanteste Allgäuer Grasberg)
• Kratzer 2 427 m
• Großer Krottenkopf 2 656 m (Allgäun Alppien korkein vuori)
• Mädelegabel 2 645 m
• Nebelhorn 2 224 m (durch Seilbahn erschlossen)
• Rubihorn 1 957 m
• Schattenberg 1 845 m
• Schneck 2 268 m
• Trettachspitze 2 595 m.

Oberstdorfissa sijaitsee useita järviä ja lampia:

• Christlessee (pohjassa olevien karstilähteiden ansiosta 916 metrin korkeudessa sijaitseva järvi ei jäädy talvella, veden lämpötila on neljästä kuuteen celsiusastetta ympäri vuoden^[3])
• Engeratsgundsee
• Freibergsee (Birgsautal)
• Ylempi ja Alempi (Unterer und Oberer) Gaisalpsee
• Guggersee (pinta-ala 843 m²^[4])
• Hermannskarsee (Großen Krottenkopfin ja Marchspitzen välissä)
• Koblatsee (Nebelhornin alueella)
• Laufbichelsee
• Moorweiher am Krappberg
• Rappensee (2 047 metriä merenpinnasta)
• Schlappoldsee (Fellhornin radan varrella)
• Seealpsee.

Oberstdorfissa vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 21,7 °C, mutta elokuu on lähes yhtä lämmin. Keskimääräinen alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta maaliskuuhun, tammikuussa jopa –6,6 °C. Sadetta saadaan ympäri vuoden yli sata milliä kuukaudessa, kesä- ja heinäkuussa yli 200 mm.^[5]

Varhaisin kirjallinen maininta Oberstdorfista on vuodelta 1141. Maksimilian I myönsi paikkakunnalle markkinaoikeudet (Marktrecht) 1495. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Oberstdorf kärsi Ruotsin joukkojen harjoittamasta terrorista. Noin 700 oberstdorfilaista sai surmansa vuosien 1634–1635 ruttoepidemiassa. Kansansivistys otti askeleen eteenpäin vuonna 1787, kun paikkakunnan ensimmäinen koulurakennus valmistui. Oberstdorfia kohtasi suurpalo 5. ja 6. toukokuuta 1865, jolloin kaksi kolmasosaa rakennuskannasta tuhoutui. Liikenneyhteydet kehittyivät merkittävästi, kun rautatieyhteys Sonthofen–Oberstdorf avattiin 1888. Oberstdorfista alkoi kehittyä matkailukeskus. Nebelhornin köysirata (Nebelhornbahn) rakennettiin 1928–1930 ja uusittiin vuosina 1977 ja 1991. Söllereckin köysirata avattiin 1950 ja Fellhornin rata 1972. Vuonna 1937 Oberstdorf nimettiin kylpyläkeskukseksi (Kurort). Kunnan keskusta suljettiin henkilöautoliikenteeltä vuonna 1992. Oberstdorf liittyi niin kutsuttuun Zipfelbund-ryhmään kolmen muun saksalaisen paikkakunnan kanssa 1999. Ryhmään kuuluvat Saksan eteläisin paikkakunta eli Oberstdorf, sekä pohjoisin, itäisin ja eteläisin paikkakunta.

Oberstdorfin rautatieasema on 20,7 kilometriä pitkän yksirataisen ja sähköistämättömän Immenstadt–Oberstdorf-radan päätepiste. Paikkakunnan keskeisin maantieyhteys on 529 kilometriä pitkä Bundesstraße 19 (Krauthausen–Oberstdorf), joka on rakennettu nelikaistaiseksi Sonthofenin kaupungista pohjoiseen. B19 on ainoa maantieyhteys Oberstdorfista Itävallan puolella sijaitsevaan Kleinwalsertalin kuntaan.

Vuosittaisia matkailijoiden yöpymisiä Oberstdorfissa on noin 2,3 miljoonaa. Matkailijoiden saapumisia on noin 400 000 vuosittain.^[1]

Oberstdorf on järjestänyt Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1987, 2005 ja 2021. Oberstdorfissa sijaitsee myös yksi maailman viidestä lentomäestä (K 200, HS 235 m), jossa on pidetty maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1973, 1981, 1988, 1998 ja 2008. Oberstdorfissa järjestetään myös yksi arvostetun ja perinteikkään Keski-Euroopan mäkiviikon kilpailuista. Oberissa Mäkiviikolla hypättävä kisa on ensimmäinen kaikista kiertueen neljästä osakilpailusta. Eniten voittoja (3) siellä ovat saavuttaneet saksalaiset Dieter Thoma ja Martin Schmitt.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oberstdorf Wikimedia Commonsissa