Muurla
Muurla on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Saloa.
| Muurla | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Muurlan kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Salon seutukunta |
| Kuntanumero | 501 |
| Hallinnollinen keskus | Muurlan kirkonkylä |
| Perustettu | 1869 |
| – emäpitäjä | Uskela |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Salo Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo Muurla |
| – syntynyt kunta | Salo |
| Pinta-ala |
83,05 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 79,87 km² |
| – sisävesi | 3,18 km² |
| Väkiluku |
1 562 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 19,56 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 20,5 % |
| – 15–64-v. | 63,7 % |
| – yli 64-v. | 15,8 % |
Ennen kuntaliitosta Muurla oli osa Varsinais-Suomen maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä, aiemmin Turun ja Porin lääniä. Sen rajanaapureita olivat Salo, Perniö, Pertteli ja Kisko.
Kunnan ainoassa taajamassa, Muurlan kirkonkylässä oli vuoden 2017 lopussa 891 asukasta[4], mutta siellä ei ole taajaman liikennemerkkejä.
"Muurla - hyvän asumisen kunta" oli kunnan slogan.[5]
Luonto
muokkaaSuurin kokonaan entisen Muurlan kunnan alueella sijaitseva järvi on Ylisjärvi, jonka rannalla sijaitsee Muurlan kirkko. Muurlan alueelle ulottuu myös pääosin entisen Kiskon ja Kiikalan kuntien alueella sijaitseva Hirsijärvi.
Historia
muokkaaMuurla on historialtaan osa todennäköisesti jo 1200-luvulla perustettua Uskelan kirkkopitäjää.[6]
Uskelan sisällä Muurla on aluksi ollut osa keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen perustettua Salon kappeliseurakuntaa.[7] Saarnahuonekunta, jolla oli oma kirkkorakennus, mutta ei omaa pappia, Muurlasta tuli osana Salon kappeliseurakuntaa vuonna 1724.[8] Vuonna 1832 Salon kappeliseurakunta ja vanha Uskelan emäseurakunta yhdistettiin uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, johon myös Muurlan saarnahuonekunta tuli kuulumaan.[8] Kappeliseurakunta, jolla on oma pappi, Muurlasta tuli Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1860.[8]
Muurlan kunta perustettiin vuonna 1868.[9] Seurakunnallisesti Muurla itsenäistyi Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1919.[8] Näin Muurla tuli olleeksi itsenäisenä kuntana 141 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana 90 vuotta.
Muurlan kunta lakkautettiin ja yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[10]
Kulttuuriympäristö
muokkaaMuurlassa sijaitseva Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[11]
Yrityksiä ja oppilaitoksia
muokkaaMuurlassa sijaitsee Muurlan lasitehdas, jonka tehtaanmyymälä on merkittävä turistikohde. Merkittävä Muurlassa toimiva oppilaitos on Muurlan Opisto.
Kylät
muokkaaMuurlassa on 17 kylää:[12]
Hakola, Harjula, Iloniemi, Järvi, Kaivonpyöli, Kaukelmaa, Kaukola, Kistola, Koski, Muurla, Pullola, Pyöli, Ranta, Ruotsala, Suoloppi, Vähä-Pullola, Äijälä.
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaMuurlan alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Muurlan murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän rantaryhmään.[13]
Ruokakulttuuri
muokkaaMuurlan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla verimakkara.[14]
Tunnettuja asukkaita
muokkaa- Juho Aitamurto, kansanedustaja (suom.)[15]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Muurlan kunta web.archive.org. 21.6.2007. Arkistoitu 21.6.2007. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 660. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592-595. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ a b c d Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 17. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
- ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 10.1.2012.
- ↑ Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Muurlan kulttuuriympäristö ja arvot, s. 2. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muurla Wikimedia Commonsissa