Michael Crichton

yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja (1942–2008)

John Michael Crichton (23. lokakuuta 1942 Chicago, Yhdysvallat4. marraskuuta 2008 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja ja elokuvatuottaja. Hän käytti uransa alussa myös kirjailijanimiä John Lange, Jeffery Hudson ja Michael Douglas.[1]

Michael Crichton
Michael Crichton puhumassa Harvardissa vuonna 2002.
Michael Crichton puhumassa Harvardissa vuonna 2002.
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1942
Chicago, Yhdysvallat
Kuollut4. marraskuuta 2008 (66 vuotta)
Los Angeles, Kalifornia
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti kirjailija, ohjaaja, tuottaja, lääkäri
Kirjailija
SalanimiJohn Lange, Jeffery Hudson, Michael Douglas
Äidinkielienglanti
Tuotannon kielienglanti
Aiheet tiede, historia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
michaelcrichton.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Crichtonin tieteisaiheiset jännitysromaanit käsittelevät usein tieteen epäonnistumisia ja teknologiaa, mutta hän kirjoitti myös historiallisia romaaneja sekä tietokirjoja. Crichton ohjasi ja käsikirjoitti myös elokuvia sekä loi suositun sairaala-aiheisen Teho-osasto-televisiosarjan.

Elämä ja ura

muokkaa

Varhainen elämä

muokkaa

Crichton syntyi 23. lokakuuta 1942 Chicagossa nelilapsisen perheen esikoisena. Hän varttui Roslynissä New Yorkin osavaltiossa. Hänen isänsä oli journalisti. Crichtonin äiti käytti poikaansa monta kertaa viikossa teatterissa, museoissa, elokuvissa ja konserteissa.[1]

Nuoruus ja opinnot

muokkaa

Crichton aloitti kirjoittamisen jo nuorena. Hän oli 13-vuotias, kun hänen novellejaan alettiin julkaista lehdissä, ja 14-vuotiaana hän sai myytyä matkakertomuksensa The New York Timesiin. Lukioaikoinaan Crichton kirjoitti paikallislehteen urheilujuttuja, ja myöhemmin hän kirjoitti Harvard Crimsoniin.[1]

Crichton alkoi lukiossa suunnitella kirjailijanuraa ja aloitti englannin kielen opinnot Harvardin yliopistossa vuonna 1960. Saatuaan opettajiltaan huonoa palautetta kirjoitustyylistään Crichton vaihtoi kuitenkin pääaineekseen antropologian. Crichton valmistui Harvardista vuonna 1964 ja toimi vuoden ajan vierailevana antropologian luennoitsijana Cambridgen yliopistossa Englannissa. Palattuaan Yhdysvaltoihin hän aloitti lääketieteen opinnot Harvard Medical Schoolissa.[1]

Crichton valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1969 ja työskenteli vuoden ajan tutkijatohtorina Salk Institute for Biological Studies -instituutissa La Jollassa. Sinä aikana hän kirjoitti tietokirjan Five Patients: The Hospital Explained, josta hänelle myönnettiin Yhdysvaltain lääketiedekirjailijoiden yhdistyksen vuoden kirjailija -palkinto.[1]

Romaanikirjailijana

muokkaa

Opiskellessaan vielä lääketiedettä Crichton alkoi kirjoittaa jännitysromaaneja kirjailijanimillä John Lange ja Jeffery Hudson. Hänen lääketieteellinen trillerinsä Pakkotila (1968) voitti Yhdysvaltain rikoskirjailijoiden myöntämän Edgar-palkinnon. Andromeda uhkaa (1969) oli Crichtonin ensimmäinen omalla nimellään julkaisema kirja. Se kuvaa tutkijoita, jotka yrittävät pelastaa ihmiskuntaa ulkoavaruudesta tulleelta mikro-organismilta. Romaani oli Crichtonin ensimmäinen suuri myyntimenestys, ja siitä tehtiin myös elokuva vuonna 1971.[1]

Menestyksensä ansiosta Crichton saattoi siirtyä kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi. Hän kirjoitti yli kolmen vuosikymmenen aikana lukuisia menestysromaaneja.[1] Ennen kuolemaansa vuonna 2008 Crichtonilta oli julkaistu 25 romaania, joita oli myyty yhteensä yli 150 miljoonaa kappaletta. Yhdysvalloissa Crichtonin kirjat nousivat säännöllisesti myyntilistojen kärkeen.[2] Crichtonin kuoleman jälkeen häneltä on julkaistu vielä kolme postuumia teosta.[3] Monesta Crichtonin romaanista on tehty elokuva, kuten romaanista Dinosauruspuisto (1990), josta Steven Spielberg ohjasi menestyselokuvan Jurassic Park (1993).[3]

Crichtonin romaanit käsittelevät usein tieteen epäonnistumisia ja teknologiaa, joka tuo esiin ihmisluonnon mädännäisyyden. Crichton hyödynsi kirjoissaan monipuolista asiantuntemustaan niin tieteestä kuin tekniikastakin. Steven Spielbergin mukaan Crichton oli mestari yhdistämään tiedettä suuriin ja teatraalisiin konsepteihin. Crichton kirjoitti joskus myös ajankohtaisista ja kiistanalaisista asioista, kuten seksuaalisesta ahdistelusta, japanilaisista bisnestavoista sekä ilmaston lämpenemisestä.[1] Crichton kirjoitti myös muutaman historiallisen romaanin.[3]

Elokuvat ja televisio

muokkaa

Crichtonin ensimmäinen elokuvaohjaus oli Tappokone (1973), johon hän myös kirjoitti käsikirjoituksen. Crichton ohjasi 1970- ja 1980-luvulla vielä viisi elokuvaa lisää. Hän kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia ja loi television menestyssarjan Teho-osasto, jonka ensiesitys oli vuonna 1994.[1]

Tietokirjat ja muu toiminta

muokkaa

Crichton kirjoitti kertomakirjallisuuden ohella myös tietokirjoja, kuten taiteilijakuvan Jasper Johnsista ja kirjan tietotekniikasta, sekä omaelämäkerrallisia kertomuksia. Hän perusti 1980-luvun alussa pienen ohjelmistoyrityksen ja suunnitteli tietokonepelin. Crichton sai vuonna 1995 Yhdysvaltain elokuva-akatemian myöntämän palkinnon teknisestä saavutuksesta elokuvien budjetoinnin ja aikataulutuksen tietokoneistukseen liittyen.[1]

Yksityiselämä ja kuolema

muokkaa

Crichton oli naimisissa viisi kertaa, ja hänellä on lapsia. Crichton oli 206 senttimetriä pitkä. Crichton kuoli syöpään vuonna 2008.[1]

Teoksia

muokkaa

Suomennetut omalla nimellä julkaistut teokset

muokkaa

Suomennetut Jeffery Hudson -nimellä julkaistut

muokkaa
  • Pakkotila, suom. Raija Mattila 1970, WSOY

Teosten elokuvaversioita

muokkaa

Omat elokuvaohjaukset

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k Dennis McLellan: Michael Crichton dies at 66; bestselling author of 'Jurassic Park' and other thrillers Los Angeles Times. 6.11.2008. Viitattu 5.2.2018.
  2. Keijo Kettunen: Muistot: Michael Crichton Helsingin Sanomat. 4.11.2008. Viitattu 6.2.2018.
  3. a b c Michael Crichton Encyclopædia Britannica. 1.2.2018. Viitattu 5.2.2018.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Ulkomaisia nykykertojia 1. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.

Aiheesta muualla

muokkaa