Martti (Turku)

Martin nykyinen katuverkko perustuu puoliksi C. L Engelin vuonna 1828 laatimaan ruutukaavaan^[6] ja puoliksi Bertel Jungin vuonna 1922 laatimaan asemakaavaan,^[7] joka pohjautui Turun kaupungin vuonna 1906 järjestämän asemakaavakilpailun voittaneiden Albert Richardtsonin ja Harald Andersininehdotukseen, jonka Turun kaupungininsinööri Emil Hindersson oli viimeistellyt vuonna 1909.^[8][9] 1900-luvun alussa kaupunkisuunnittelun ihanteet muuttuivat, jolloin kadut ja korttelit suunniteltiin paremmin maastonmuotoja mukaillen ja usein parhaille paikoille suunniteltiin tärkeimmät rakennukset kuten kirkot ja koulut.^[10][11]

Vuonna 1906 järjestetyssä kilpailussa monille keskustan mäille, kuten myös nykyiseen Urheilupuistoon, suunniteltiin uusia ihanteita vastaavaa huvilarakentamista.^[9][11] Jungin asemakaavassa Urheilupuiston paikalle suunniteltua huvila-aluetta ei enää ole, minkä jälkeen mäki on säilynyt nykypäiviin saakka puistona.^[7]

Martin nykyinen katuverkko on Turun ruutukaavakeskustassa poikkeuksellinen, koska mäkien huvila-alueet ja Jungin asemakaavan suuri keskustasuunnitelma jäi lähes kokonaan toteutumatta.^[12][7] Engelin kaavaan pohjautuvia katuja nykyisin ovat Matinkatu, Martinkatu (osittain), Sotalaistenkatu, Savenvalajanlatu Tiilentekijänkatu, Tervahovinkatu, Vilhonkatu, Tapulikatu (osittain) ja Kupittaankatu.^[6] Jungin ym. asemakaavaan pohjautuvia katuja nykyisin ovat Huovinkatu, Asesepänkatu, Temppelikatu, Martinkatu (osittain), Betaniankatu (osittain), Tinanvalajankuja, Kultasepänkuja, Hopeasepänkuja, Kuparisepänpolku, Kuninkaankartanonkatu, Stålarminkatu, Mestarinkatu, Kiulukuja, Illenkatu ja Ilkanrinne.^[7]

Martin nimistön teemoja ovat paikallisten nimien (mm. Sotalainen, Betania, kuninkaankartano, Tervahovi, Vilkkilä) lisäksi nuijasota ja Vaasa-kuninkaitten aika (Ilkka, Ille, Nokia, Daniel Hjort, Stålarm, Fleming, huovi, mestari, aseseppä) ja ammatit (savenvalaja, tiilentekijä, aseseppä, tinanvalaja, kultaseppä, hopeaseppä, kupariseppä).^[13]

Martista liikennöi Aurajoen toiselle puolelle Suomen vanhin joukkoliikenneväline Föri, joka itsessään on yksi Turun matkailunähtävyyksiä.^[14]

Pääartikkeli: Turun raitioliikenne

Vuodesta 1933 vuoteen 1972 saakka Martin joukkoliikenteeseen kuuluivat raitiovaunut.^[15][16] Ensimmäinen raitiovaunulinja Kauppatorilta Marttiin kulki Uudenmaankadun ja Itäisen Pitkäkadun kautta Stålarminkadun ja Martinkadun risteykseen saakka. Linjatunnuksella 3 liikennöidyt raitiovaunut saapuivat Marttiin ensimmäisen kerran syyskuun alussa 1933.^[15] Marraskuussa 1949 linjat 2 ja 3 yhdistettiin ja raitiotietä jatkettiin Martinkadulta vuonna 1940 valmistuneelle Martinsillalle saakka.^[17] Viimeinen ja merkittävin laajennus Martin raitiovaunuliikenteessä koettiin, kun Stålarminkadulle valmistui vuonna 1956 uusi Korppolaismäen pikaraitiotie.^[18]

Yhdystie 1821 Kupittaalta Kakskertaan kulkee Martissa Itäistä Pitkäkatua ja Stålarminkatua pitkin.^[19]

Kaupunginosa tunnetaan yleisesti Marttina tai Martinmäkenä.^[20] Martinmäki on lyhyempää Marttia vanhempi nimitys, mutta Turun kaupungin toimikunta päätti valita "kulmakunnalle" Martti-nimen muun muassa siksi, että se mielletään alueellisesti kattavammaksi kuin Martinmäki^[3]. Esimerkiksi vuonna 2019 Martti ja Martinmäki kisasivat erikseen vuoden kaupunginosan tittelistä.^[21] Myös ruotsiksi alueesta käytetään vaihtelevasti nimiä Martins^[22][23][24] ja Martinsbacken,^[25][26][27] mutta näistä puolestaan pidempi muoto löytyy kaupungin nimistörekisteristä^[3].

Alun perin perustamisen yhteydessä IV kaupunginosa sai nimekseen Tegelsalen eli Tiilisali, jona alue tunnettiin vielä 1900-luvun alussa. Virallisessa käytössä on kuitenkin vain roomalaisten numeroiden mukainen IV, vaikka vanhaa nimeä ei koskaan ole kumottu.^[28][29][20]

• Vähäheikkilä
• Mäntymäki
• Urheilupuisto
• Martin koulu
• Martinkirkko
• Föri

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martti Wikimedia Commonsissa

• Kuvia, muistelmia ja muita artikkeleita Martinrannan alueelta. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Martinrantaseura, alueen kaupunginosaseura.