Knut Cannelin
Knut Leopold Cannelin (7. elokuuta 1860 Pietarsaari – 9. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, kielitieteilijä, sanakirjojen tekijä ja lyseon lehtori.[1]
Cannelinin vanhemmat olivat rovasti Gustaf Cannelin ja Emma Augusta Girsén. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1880 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1884, maisteriksi 1886, lisensiaatiksi 1888 ja tohtoriksi 1890. Cannelin oli Joensuun lyseossa lehtorina ja rehtorina 1889–1908 ja sitten Helsingin suomalaisessa lyseossa rehtorina ja suomen ja ruotsin kielen sekä myöhemmin suomen ja latinan kielen lehtorina vuosina 1908–1930. Hänelle myönnettiin vuonna 1930 professorin arvonimi.[2][1] Joensuussa ollessaan Canelin valittiin Joensuun kaupunginvaltuustoon vuonna 1903 ja toimi useaan otteeseen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Siirryttyään vuonna 1908 Helsinkin hänet valittiin myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäseneksi.[3]
Cannelin toimitti useita ruotsalais-suomalaisia ja suomalais-ruotsalaisia sanakirjoja. Ensimmäisen sanakirjansa hän julkaisi jo vuonna 1889 WSOY:n kustantamana. Merkittäviä Cannelinin sanakirjoja olivat vuonna 1904 ilmestynyt Ruotsalais-suomalainen sanakirja ja vuonna 1908 ilmestynyt Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Molemmista ilmestyi useita ajan tasalle saatettuja painoksia ja lisäksi erityiset koulupainokset. Cannelinin kuoltua hänen poikansa filosofian maisteri Aulis Cannelin (1896–1960) toimitti useita uudistettuja painoksia isänsä sanakirjoista.[4]
Kirjastoneuvos Helle Kannila oli Knut Cannelinin veljentytär.[5] Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris oli taas Knut Cannelinin tyttären Katri Maria Cannelinin (1891–1973) poika.[6]
Julkaisuja
muokkaa- Tutkimus Kemin kielenmurteesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1888, 1889
- Suomalainen lukemisto suomalais-ruotsalaisine sanastoineen ; toimittanut Knut Cannelin. Werner Söderström 1889
- M. F. Qvintilianuksen mielipiteet alkeisopetuksesta, hänen institutio oratoria'n mukaan teoksessa Kertomus Joensuun suomalaisesta klassillisesta lyseosta lukuvuotena 1890-1891. Joensuu 1891
- Klassillinen vai reaalinen suunta? teoksessa Kertomus Joensuun suomalaisesta klassillisesta lyseosta lukuvuotena 1898-1899. Joensuu 1899
- Suomalainen lukemisto : liitesanasto. Hämeenlinna 1900
- Joensuun W. P. K. 1883 – 1903. Joensuu 1903
- Ruotsalais-suomalainen sanakirja – Svenskt-finskt lexikon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 106. Helsinki 1904, 2. lis. painos 1920, 4. lis. painos 1930, 5. lisätty painos 1939, 7. painos 1953 (Sanakirjan 4. lisätty painos vuodelta 1930 digitoituna Projekt Runebergissä)
- Suomalais-ruotsalainen sanakirja – Finskt-svenskt lexikon. WSOY 1908, 2. lis. painos 1913, 3. lis. painos 1920 (Sanakirjan 2. lisätty painos vuodelta 1913 digitoituna Internet Archivessa)
- Suomalais-Ruotsalainen sanakirja : koulupainos ; toimittanut Knut Cannelin. 4. uud. painos WSOY 1909
- Ruotsalais-suomalainen sanakirja : koulupainos – Svensk-finsk ordbok : skolupplaga. WSOY 1915, 8. painos 1936
- Kieliopas : ohjeita suomenkielen käyttäjille 1, Äänne- ja sanaoppi. WSOY 1916, 4. uud. painos 1931
- Vierasperäiset sanat : ääntämisen ja oikeinkirjoittamisen ohjeluettelo ; kirj. Martti Airila ja Knut Cannelin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 164. Helsinki 1920
- Havaintoja suomenkielen denominaalisten johdannaisverbien alalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1930
- Finska språket : grammatik och ordbildningslära. Schildt, Helsingfors 1932
- Suomalais-ruotsalainen tasku-sanakirja – Finskt-svenskt fick-lexikon ; toimittanut Aulis Cannelin. WSOY 1946, 8. painos 1963
- Finsk-svensk ordbok ; laatineet Knut ja Aulis Cannelin, Lauri Hirvensalo ja Nils Hedlund. Svenska bokförlagets ordböcker. Norstedt, Stockholm 1968 (Sanakirja digitoituna Projekt Runebergissä)
- Suomalais-ruotsalainen suursanakirja – Finsk-svensk storordbok ; laatineet Knut ja Aulis Cannelin, Lauri Hirvensalo ja Nils Hedlund. WSOY 1968, 3. uud. painos 1976, 4. painos nimellä Suomi-ruotsi-suursanakirja – Finsk-svensk storordbok. WSOY 1984, 12. painos 2003
Lähteet
muokkaa- ↑ a b CANNELIN Knut Leopold. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1662
- ↑ Lehtori Knut Cannelin 60-vuotias. Uusi Suomi, 7.8.1920, s. 4. Uusi Suomi (digitaalinen arkisto). Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Vuonna 1968 ilmestyneen Finsk-svensk ordbokin ruotsinkielinen esipuhe
- ↑ Jukka Muiluvuori: Kannila, Helle (1896 – 1972) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Geni.com : Katri Maria Cannelin
Aiheesta muualla
muokkaa- Vapaasti ladattavia Knut Cannelinin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta