Karjalanpaisti

Karjalanpaisti on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana^[1].

Karjalanpaistiin kuuluu lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa ja pippuria, juureksia ja laakerinlehtiä.^[2] Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, tai juureksia, sipulia, perunaa tai porkkanaa. Myös ryynejä tai papuja, lähinnä härkäpapua,^[1] voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita tai perunasosetta. Arkisempi karjalanpaisti syntyy käyttäen raaka-aineena pelkkää lihaa, vettä ja mausteita. Luut ja juurekset antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.^[3]

Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja.^[1]

Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.^lähde?

Vuonna 2007 Iltalehden lukijat äänestivät karjalanpaistin Suomen kansallisruoaksi.^[4] Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n, MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä äänestyksessä kansallisruoasta syksyllä 2016 karjalanpaisti tuli toiseksi ruisleivän jälkeen.^[5]