Wikipedia

Kansalaistori

aukio Helsingin keskustassa

Kansalaistori (ruots. Medborgartorget) on aukio Helsingin keskustassa, Kluuvin kaupungin­osassa lähellä Eduskuntataloa. Ympäröivine rakennuksineen se luetaan kuuluvaksi Töölön­lahden alueeseen, vaikka se sijaitseekin lähes puolen kilometrin päässä lahden rannasta. Aukio on rakennettu entiselle Töölön tavara-aseman alueelle vasta 2000-luvulla.

Helsingin keskustakirjasto Oodi Kansalaistorin itälaidalla.
Kansalaistori itälaidalta nähtynä. Vasemmalla Sanomatalo ja Kiasma, taustalla Eduskuntatalo, oikealla Musiikkitalo.
Kartta
Kansalaistori

Tapahtumia

muokkaa

Kansalaistorista on tullut suosittu yleisö­tapahtumien ja myös mielen­osoitusten pitopaikka. Siellä on järjestetty muun muassa Helsingin Juhla­viikkojen yhteydessä Leffapiknik[1], Taste of Helsinki -ruokafestivaali[1] ja Naisten Kympin lähtö[2] sekä 31. joulukuuta 2016 Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden avajaiset.[3]

Ympäröivät kohteet ja rakennukset

muokkaa
 
Kansalaistorin eteläreuna ja Sanomatalo Mannerheimintien puolelta nähtyinä

Kansalaistoria rajoittavat etelässä Kiasman ja Sanomatalon tontit. Niiden välissä on Kansalaistoriin välittömästi liittyvä pieni Tekla Hultinin aukio. Pohjoisessa ja osittain lännessä tori rajoittuu Musiikkitalon tonttiin. Musiikkitalon maanalaiset tilat ulottuvat sen pääoven edustalta Kansalais­torille johtavien ramppimaisten jalankulkuväylien alle. Musiikkitalon ja Kiasman välitse Kansalaistorilta on näkö- ja kulku­yhteys Mannerheimin­tielle, jonka vastakkaisella puolella samalla kohdalla sijaitsee Eduskuntatalo. Varsinainen Mannerheimin­tie kulkee tässä kohdin pengerrettynä useita metrejä Kansalaistorin pintaa korkeammalla, mutta sen vierellä alempana, suunnilleen torin tasolla, kulkee jalankulku­väylä, niin sanottu Ala-Mannerheimin­tie.

Kansalaistorin itälaidalla sijaitsee joulukuussa 2018 avautunut Helsingin keskustakirjasto Oodi. Välittömästi torista pohjoiseen sijaitsee pieni puistikko, Makasiinipuisto, johon kuuluvat muun muassa koripallokenttä ja leikkipaikka. Töölönlahden puiston kanssa Makasiinipuisto muodostaa puistovyöhykkeen Töölönlahden etelärantaan saakka, joskin puistojen välissä kulkee Töölönlahdenkatu.

Kansalaistorilta länteen johtaa entiseen satamaradan kuiluun rakennettu kevyen liikenteen väylä, Baana. Torilta itään Sanomatalon ja Keskustakirjaston välitse Töölönlahdenkadulle johtaa lyhyt Eero Erkon katu.[4] Eero Erkon kadun jatkeeksi päärautatieaseman kupeeseen valmistui vuonna 2024 Kaisantunneli, kevyen liikenteen väylä, joka yhdisti Baanan ja Kansalaistorin tunnelilla Kaisaniemen puistoon.

Historia

muokkaa
 
VR:n makasiinit sekä satamaradan alkupää nykyisen torin paikalla keväällä 2006.

Nykyisen Kansalaistorin alue oli vielä 1800-luvun alkupuolella Töölönlahdesta etelään työntyneen Kluuvinlahden läntistä ranta-aluetta.[5] Kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan vuonna 1862 oli valmistunut, alueelle alkoi vähitellen muodostua laaja Töölön tavara-aseman ratapiha, joka ulottui Töölönlahden rantaan saakka ja jonka eteläisellä laidalla oli myös Helsingin konepaja.[6] Alueelle rakennettiin vuosisadan lopulla muun muassa VR:n makasiinit, joista pääosa purettiin vuonna 2006 ja viimeinen säilynyt osa vuonna 2018.[7] Alueelta alkoi myös vuonna 1894 valmistunut Helsingin satamarata, joka ulottui Katajanokalle asti.[6]

Jo 1900-luvun alkupuolella suunniteltiin tavara­rata­pihan poistamista alueelta, ja vuosisadan kuluessa laadittiin joukko suunnitelmia Helsingin liikekeskustan laajentamiseksi alueelle. Ensimmäinen laajaa huomiota osakseen saanut suunnitelma oli Eliel Saarisen vuonna 1918 laatima Pro Helsingfors -suunnitelma, josta kuitenkaan ei toteutettu mitään. Myöhemmistä suunnitelmista tunnetuimpia on Alvar Aallon keskustasuunnitelma,[8] jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1961. Sen mukaan alueelle olisi muodostettu Mannerheimin patsaalta Töölön­lahden rantaan saakka ulottunut laaja aukio, Terassitori. Vuonna 1968 sille ehdotettiin nimeä Itsenäisyydenaukio (ruots. Självständighetsplatsen)[9]. Alvar Aallon suunnitelmasta toteutettiin kuitenkin vain Finlandia-talo.

Monista alueelle laadituista suunnitelmista huolimatta tavara-asema kuitenkin poistui alueelta lopullisesti vasta 1990-luvulla.[8] Sen sijaan konepaja oli poistunut alueelta jo 1950-luvulla ja sen rakennukset purettu, minkä jälkeen sen entinen alue, kuten suuri osa varsinaisesta ratapiha-alueestakin, oli useiden vuosikymmenien ajan hoitamattomana joutomaana.[10] Myöhemmin alueelle, suunnilleen nykyisen Kansalaistorin kohdalle, sijoitettiin autopikajunien lastauslaituri. Kiasman rakentamisen yhteydessä 1990-luvulla se siirrettiin Töölönlahden etelärannalle välittömästi pääradan länsipuolelle[11] ja sieltä vuonna 2012 Pasilaan.[12]

Vuonna 1986 alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, joka käsitti myös Kampin alueen. Ensimmäinen palkinto jaettiin kolmen ehdotuksen kesken, joissa kaikissa oli vielä mukana Aallon suunnittelema aukio eri tavoin muunnellussa muodossa.[13] Myöhemmin ehdotetun aukion eteläosaan päätettiin kuitenkin rakentaa nykytaiteen museo, Kiasma, mikä merkitsi alkuperäisen aukiosuunnitelman hylkäämistä. Vuonna 2004 vahvistetussa asemakaavassa alueelle päätettiin jättää vain huomattavasti pienempi aukio, nykyinen Kansalaistori, sekä lähemmäksi Töölönlahtea laaja puistoalue.

Kansalaistorin ja sitä ympäröivän alueen asemakaava vahvistettiin vuonna 2004[14], jolloin päätettiin myös Musiikkitalon rakentamisesta.[11] Samalla vahvistettiin aukion nimeksi Kansalaistori.[11] Torin rakentaminen alkoi tammikuussa 2018.[15]

Elokuussa 2021 Lahden kaupunki toteutti torille ympäristötaideteoksen I.C.E. – Indisputable Case of Emergency, joka koostui auringossa sulavista jäälohkareista.

 
Kansalaistori tammikuussa 2019. Vasemmalta oikealle Kiasma, Eduskuntatalo, Musiikkitalo ja Helsingin keskustakirjasto Oodi.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kansalaistori Visithelsinki. Viitattu 12.1.2017.
  2. ↑ Tapahtumakalenterit: Kansalaistori hel.fi. Arkistoitu 13.1.2017. Viitattu 12.1.2017.
  3. ↑ Juho Jokinen: Uudenvuodenaaton jättijuhlaa rakennetaan jo Helsingissä – Euroopan terrori-iskut näkyvät tapahtumien turvajärjestelyissä. Helsingin Sanomat, 27.12.2016. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Alueen asemakaava (nro 10920) kartta.hel.fi. Viitattu 12.1.2017.
  5. ↑ Kimmo Oksanen: ”Olipa kerran Kluuvinlahti”, Makasiinit 1899-2006, s. 9. Helsingin Sanomat, 2007. ISBN 952-5557-09-X
  6. ↑ a b Kimmo Oksanen: ”Sitten tuli juna”, Makasiinit 1899-2006, s. 13. Helsingin Sanomat, 2007. ISBN 952-5557-09-X
  7. ↑ Aalto, Maija: Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 21.6.2018. Viitattu 23.3.2023.
  8. ↑ a b Antti Manninen: ”Töölönlahti”, Puretut talot, s. 142. Helsingin Sanomat, 2004. ISBN 952-5557-00-6
  9. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 103. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Kimmo Oksanen: Makasiinit 1899-2006, s. 74. Helsingin Sanomat, 2007. ISBN 952-5557-09-X
  11. ↑ a b c Kaavaselostus 2002. Helsingin kaupunki. Viitattu 12.1.2017.
  12. ↑ Töölönlahden puisto avautuu iloisessa puistojuhlassa 12.6. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 13.1.2017. Viitattu 12.1.2017.
  13. ↑ Töölönlahti kierroksessa, osa 3; Kamppi – Töölönlahti aatekilpailu 1986, synnytystuskia penttimurole.blogspot.fi. Viitattu 12.1.2017.
  14. ↑ Kaavan 19820 käsittelyvaiheet Helsingin kaupunki. Viitattu 12.1.2017.
  15. ↑ Oksanen, Kimmo: Ihan kohta valmis (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 5.4.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansalaistori&oldid=22784563”