Jean Alesi

Alesi aloitti F1-uransa kaudella 1989 Tyrrellillä kesken kauden Ranskan GP:ssä, jossa sijoittui heti neljänneksi. Suoritus vakuutti tallin ja Alesi ajoi kaudella 1989 sekä Formula 1 kisoissa Tyrellillä, että Formula 3000 sarjassa Eddie Jordanin tallissa, jossa hän voitti myös sarjan mestaruuden samana vuonna. Hän jatkoi Tyrrellillä myös seuraavana vuonna. Tuolta vuodelta muistetaan etenkin Alesin taistelu Ayrton Sennaa vastaan Phoenixin GP:ssä USA:ssa ja kaksikon toinen tiukka kisa Monacon GP:ssä. Molemmilla kerroilla Alesi sijoittui Sennan McLarenin jälkeen toiseksi, mitä voidaan pitää Tyrrelin autolla hyvänä suorituksena. Vuodeksi 1991 Alesi siirtyi suuren muutoksen keskellä olleeseen Ferrari-talliin. Haastattelussa Alesi on todennut, ettei mielestään tehnyt virhettä siirtyessään 1991 Ferrarille, vaikka tuolloin tarjolla olisi ollut paikka Williamsilta, jolla voitettiin mestaruudet 1992 ja 1993. – "Sanotte, että minusta olisi tullut maailmanmestari? Yhtä hyvin olisin voinut kuolla, kuten Ayrton Senna. Koskaan ei tiedä, mikä olisi voinut olla kohtaloni", Alesi kertoo.

Ferrarin ratissa Alesi otti uransa ainoan voiton 31-vuotissyntymäpäivänään 1995 Kanadan GP:ssä. Alesi itse muistuttaa epäonnen vieneen ainakin kuusi voittoa auton hajottua johtopaikalta. Kerran esimerkiksi Alesin johtaessa kisaa ylivoimaisesti Ferrarilla päätettiin vaihtaa varmuuden vuoksi uudet renkaat ylimääräisessä varikkostopissa vain muutamia kierroksia ennen maalia. Alesin palattua varikolta edelleen ilman uhkaajia kisan johtoasemaan hetkeä myöhemmin huonosti kiinnitetty rengas irtosi ja Alesi ajautui radalta saamatta pistettäkään. Eräs tunnetuimpia kisoja on Japanin GP 1995, jossa sateen kostuttamalla radalla Alesi oli ylivoimaisesti nopein kuljettaja ja oli haastamassa Schumacherin, kunnes Ferrarin tekniikka petti jälleen.

Epäonni tuntui seuraavan myös pelkkiä Alesin ajovarusteita. Ajettuaan melkein 36-vuotiaana "F1-eläkeläisenä" uskomattomaan viidenteen lähtöruutuun suorituskyvyttömällä Prostin autolla Monacon aika-ajossa F1-kaudella 2000 Alesi päätti ilahduttaa yleisöä heittämällä kypäränsä hurraaville ranskalaisille. Kypärän saajasta tuli niin suuri tappelu että eräs pukareista mursi ranteensa tappelussa. Alesi kertoi myöhemmin haastattelussa pahoittelunsa tästä käsittämättömästä tapahtumaketjusta ja ettei uskalla enää palkita fanejaan yhtä avokätisesti.

Ferrarilta tie vei Benettonille vuosiksi 1996 ja 1997. 1997 Alesi sijoittui jaetulle kolmannelle tilalle MM-sarjassa tasapistein David Coulthardin kanssa. Coulthard vei pronssia voitettuaan kaksi kisaa kauden aikana. Benettonilta Alesi siirtyi Sauber-talliin ja sieltä kaudeksi 2000 Prost-talliin kahden vuoden sopimuksella. Prostin ja Alesin tiet erosivat riitaisasti vuoden 2001 loppupuolella. Alesi siirtyi heti lähdettyään entisestä tiimistään Jordanille ja ajoi uransa 200. kisan Yhdysvaltojen GP:ssä. Kauden 2001 päätteeksi Alesi lopetti 201 GP:tä kestäneen F1-uransa. Jean Alesia on kutsuttu myös "toiseksi Olivier Panisiksi", sillä Alesin tavoin myös Olivier Panis on ranskalainen ja hänkin saavutti vain yhden GP-voiton F1-sarjassa. Molemmille kuljettajille on yhteistä kansallisuuden lisäksi se, että kummatkin ajoivat F1-urallaan nelinkertaisen F1-maailmanmestarin ranskalaisen Alain Prostin perustamassa Prost Grand Prix-tallissa, Panis vuosina 1997-1999 ja Alesi vuosina 2000-2001.

Vuosina 2005–2006 Alesi puuhasi omaa Formula 1 -tallia, joka olisi osallistunut kauden 2008 F1-sarjaan. Talli olisi toiminut McLaren-tallin kakkostallina, mutta japanilaisen tukijan, Direxivin, vetäytyminen romutti projektin.

Alesi ajoi DTM-sarjassa kaudet 2002–2006. Alesi saavutti Mercedeksen ohjaimissa neljä voittoa. Kauden 2002 Alesi avasi hienosti ollen kolmas ensimmäisessä DTM-kisassaan ja voittaen kolmannen kisan Doningtonissa. Yhden voiton Alesi menetti tallimääräyksellä Itävallan kisassa A1 Ringillä 2002. Kausi 2003 oli Alesin menestyksekkäin, tuolloin Alesi otti kaksi voittoa (jälleen Doningtonissa ja kauden päätöksessä Hockenheimissa), mutta eri ongelmat haittasivat pitkin kautta ja loppusijoitus sarjassa oli viides. Samana vuonna Alesista tuli Ranskan FFSA:n nuorten kuljettajien kehitysohjelman kapteeni. 2004 kaudella Alesi oli jälleen nopea, mutta ei onnistunut voittamaan yhtään kisaa. 2005 kausi alkoi lupaavasti voitolla Hockenheimissa, mutta ongelmat auton kanssa ja tiimin sisällä haittasivat suorituksia. Kausilla 2004 ja 2005 Alesi oli sarjassa seitsemäs. Kaudeksi 2006 Alesi siirtyi Persson Motorsport yksityistalliin ajamaan vuoden 2005 autolla. Ilmapiirin parantuminen näkyi tuloksissa ja Alesi ajoi pisteille kauden seitsemässä ensimmäisessä kisassa kuusi kertaa. Erityisen maininnan ansaitsee Alesin nousu Nürburgringin sadekisassa sijalta 14 peräti neljänneksi. Alesi ilmoitti elokuussa, ennen Zandvoortin osakilpailua, lopettavansa DTM-uransa, mutta jatkavansa kilpailua jossain toisessa luokassa kaudella 2007. Syyksi lopettamiseen Alesi sanoi vähäisien testimahdollisuuksien Mercedes tallissa. Alesi päätti DTM-uransa ajamalla pisteille kauden päätöskilpailussa Hockenheimissa. Hän oli loppupisteissä yhdeksäs ja paras 2005 vuoden autolla kilpailleista.

Alesi osallistui Race of the Championsiin kaksi kertaa, vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2004 Alesi voitti Sebastien Loebin kanssa maiden cupin.^[2]

Alesin ilmoitettiin 26. helmikuuta 2007 siirtyvän kilpailemaan uuteen rata-autosarjaan, joka pohjautui Australiassa ja Yhdysvalloissa suosittuihin stock-car-autoihin. Sarja kantoi nimeä Speedcar Series. Alesi kertoi ajaneensa monilla autoilla urallaan mutta oli aina halunnut kokeilla stock-car-autoja. Kausi alkoi vuoden 2008 alussa.

Speedcar Seriesin ensimmäinen kilpailu ajettiin 25.–27. tammikuuta 2008 Dubaissa. Alesi oli ensimmäisen lähdön kuudes ja keskeytti toisessa lähdössä mekaaniseen vikaan. Lauantaina 16. helmikuuta Alesi voitti Sentulin radalla ajetun kisan, joka avasi virallisesti Speedcar-kauden.^[3] Sunnuntain kisassa Alesi sijoittui toiseksi.^[4] Kauden toinen virallinen kilpailu ajettiin Malesian F1-kisan yhteydessä, ja Alesi oli ensimmäisen lähdön ykkönen Johnny Herbertin edellä.^[5] Viikonlopun toisessa lähdössä Alesi sijoittui kolmanneksi.^[6] Sarjan päätösviikonlopun ensimmäisen lähdön Dubaissa Alesi keskeytti moottoririkkoon.^[7] Tämä keskeytys pudotti Alesin sarjan kärjestä, ja kauden viimeisessä lähdössä Alesi pyrki nousemaan takaisin pistejohtoon. Alesi oli noussut sijalta 14 yhdeksänneksi mutta keskeytti viimeisen lähdön kolarin seurauksena.^[8] Loppupisteissä Alesi oli neljäs viiden pisteen päässä voittajasta, Johnny Herbertistä.

Speedcar-kausi 2009 aloitettiin edellisen vuoden puolella ja ensimmäinen kisa ajettiin 5.–6. marraskuuta 2008 Dubaissa. Ensimmäisessä lähdössä Alesi oli kolarin seurauksena vasta kymmenes^[9] ja toinen lähtö peruttiin poikkeuksellisen rankan sateen vuoksi^[10]. Kauden toinen kisa ajettiin Bahrainissa ja Alesi ajoi ensimmäisen lähdön voittoon.^[11] Toisessa lähdössä Alesi sijoittui kuudenneksi.^[12]. Kolmannessa kisassa Qatarissa Alesi ajoi ensimmäisessä lähdössä neljänneksi ja keskeytti toisen ohjaustehostimen hajottua. Kauden neljäs kisa ajettiin Dubaissa. Alesi voitti ensimmäisen lähdön. Hän varmisti tuplavoiton voittamalla myös toisen lähdön vaikka autosta vuosi öljyä ja auto savutti.^[13] Kauden Bahrainin päätösviikonlopun ensimmäisen lähdön Alesi keskeytti moottorin hajoamisen vuoksi.^[14] Kauden viimeisessä lähdössä Alesi oli kymmenes ja sijoittui sarjassa viidenneksi.^[15] Alesin ura sarjassa päättyi, kun talouskriisin myötä koko Speedcar Series kaatui kesällä 2009.^[16]

Vuodeksi 2010 Alesi palasi Ferrarille ajamaan Le Mans Series -sarjaa GT2-luokkaan toisen ex-F1 kuljettajan, Giancarlo Fisichellan tallikaveriksi.^[17]

Ensimmäisessä kisassaan Paul Ricardin radalla Alesi ajoi tallikaveriensa Fisichellan ja Toni Vilanderin kanssa kolmanneksi ^[18] ja samalle sijalle kolmikko ajoi myös seuraavassa kisassa Span radalla. Kolmikko osallistui myös kuuluisaan Le Mansin 24 tunnin kisaan ja sijoittui lopulta luokassaan neljänneksi.^[19] Algarvessa ajatussa kisassa Alesi sijoittui autokuntansa kanssa toiseksi ja Hungaroringillä neljänneksi.^[20][21]

Vuonna 2012 Alesi ilmoitti osallistuvansa Indy 500 kilpailuun Lotuksen väreissä.^[22] Alesin ja tämän tallikaverin kilpailu päättyi liputtamiseen radalta vain muutaman kierroksen jälkeen, kun Lotus-autojen vauhti oli auttamattomasti liian hidasta verrattuna kilpakumppaneihin. Alesi kuitenkin ilmoitti halustaan ajaa Indy 500 uudelleen vuonna 2013.^[23]

Alesi toimii myös Lotuksen lähettiläänä eri tilaisuuksissa.

Alesi on naimisissa japanilaisen näyttelijättären Kumiko Goton kanssa ja heillä on kolme lasta, tytär Helena sekä pojat Giuliano ja John.

Alesi omistaa viinitilan, joka on voittanut lukuisia palkintoja. Alesi on myös ralli-harrastaja ja hän sijoittui mm. Italian kansallisessa rallissa kymmenen nopeimman joukkoon WRC Subarullaan. Alesi on Sylvester Stallonen ystävä ja hän vilahtaa Renny Harlinin ohjaamassa Driven elokuvassa, jonka pääroolissa on Stallone.

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

• Jean Alesin virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
• Jean ALESI - Vin Côte du Rhône "Clos du de l'Hermitage" un vin d'exception (Arkistoitu – Internet Archive) Alesin viinitarhan sivut (ranskaksi)
• Kuvia Alesin uran varrelta